Havaintoja Savon radan liikenteestä menneiltä vuosilta

[Eljas Pölhö]

MP79-MP70, muuttui kiitojunaksi vasta 1955 kesäaikataulussa.
Kuopion kiitojuna aloitti kulkunsa moottoripikajunana, johon oli pakollinen paikanvaraus. Ohessa on vuodelta 1954 junan MP79 aikataulut Riihimäki-Kouvola, Kouvola-Pieksämäki ja Pieksämäki-Kuopio. Juna oli kulussa muina päivinä, paitsi lauantaisin. Takkasilmäinen lukija havaitsee, että juna on merkitty jokapäiväiseksi Pieksämäeltä Kuopioon. Mikä on selitys? MK Helsingistä Jyväskylän kautta Savonlinnaan oli kulussa myös lauantaisin Savonlinnaan saakka, joten se se ei voi olla. Todennäköisimmin aikataulussa on virhe. Se ei ollut katastrofi, koska junaan oli pakollinen paikkalippu, joten sen varaamisen yhteydessä totuus olisi paljastunut. Vaunujen kulkureiteistä nähdään selvästi, että Kouvolassa oli mennen-tullen moottorivaunun vaihto (3. lk vaunu Kv-Kuo ja Kuo-Kv).
Vaunut, joihin oli pakollinen paikanvaraus:
https://www.dropbox.com/s/2d6k3v22bj3j7d1/54-2-vaunut.png?dl=0

Junan MP79 kulkuajoistya huomataan, että nopea Hr1-vetoinen pikajuna P11 oli minuutin nopeampi sekä Ri-Lh että Lh-Kv. Toisaalta MK3 oli vielä sitäkin nopeampi minuutin verran Ri-Lh välillä. Kulkuajat eivät nykyisen mittapuun mukaan olleet huimaavat, vain 48-50 minuuttia. On muistettava, että rataosa oli osittain yksiraiteinen ja vilkkaasti liikennöity. Kouvolan ja Kuopion välillä vertailu nykyisiin nopeuksiin ei ole sikälikään reilu, että koko rata oli paljon mutkaisempi ja mäkisempi kuin nykyään.

Vuodelta 1954 minulla on luonnollisista syistä johtuen vain heikosti kulkuaikatietoja. Jotain kuitenkin. Esimerkiksi 18.10.1954 juna MP79 lähti Riihimäeltä klo 16.12 (9 min myöhässä), Lahdessa pysähdys 16:57-16:59 ja tulo Kouvolaan klo 17:46 (ajallaan).  25.10.1954 juna lähti Pieksämäeltä klo 20:45 (10 min myöhässä), mutta tulo Kuopioon oli ajallaan. Matka aika 1h 10min sisältäen Suonenjoen pysähdyksen. Yksi ajo minulla on Mikkelistä Pieksämäelle: 1.11.1954 lähtö Mikkelistä 19:41 ja tulo Pieksämäelle 20:32, vaikka Haukivuorellakin oli pysähdys. Kannattaakin huomata, että junalla oli Kouvolan ja Pieksämäen välillä pysähdykset Voikoskella, Mäntyharjulla, Mikkelissä ja Haukivuorella. Voikosken pysähdyksessä hyödynnettiin pakollinen junakohtaus P76 kanssa tarjoamalla matkustajille tämäkin lisäpalvelus.

https://www.dropbox.com/s/mpqelef7b6uwcox/54-2-30a%20Ri-Kv.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/i31fh300wzeesjm/54-2-36%20Kv-Pm.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/mxidwu85h4zya3t/54-2-37%20Pm-Lna.png?dl=0

MP70 osalta esitän vuoden 1954 aikataulut päinvastaisessa järjestyksessä (Kuo-Pm on jo yllä). Juna oli kulussa arkisin. Myöskin tämän junan osalta todelliset havainnot kulkuajoista ovat vähissä. 2.10.1954 juna lähti Riihimäeltä 12:34 ja saapui Helsinkiin ajallaan 13:22. Ajoaika 48 min. 16.11.1954 lähtö Lahdesta 11:48 (8 min myöh), Riihimäellä pysähdys 12:30-12:31 ja tulo Helsinkiin ajallaan 13:22.

https://www.dropbox.com/s/27q2u1dv9wsarz4/54-2-36%20Pm-Kv.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/g2keloziajrxfy1/54-2-30c%20Kv-Ri.png?dl=0

Ei nyt liity oikein tähän MP79-MP70 juttuun, mutta kun kerran on vuoden 1954 aikataulu Kouvola-Pieksämäki esillä, niin laitetaan tähän yksi merkittävä "hyvin ajettu"-suoritus. 7.10.1954 H77 lähti Kouvolasta 3:50, eli tunnin myöhässä. Mikkelissä juna seisoi 6:18-6:25. Tulo Pieksämäelle klo 8:00, eli ajallaan. Matka-aika oli tunnin lyhyempi kuin aikataulussa.

[Eljas Pölhö]

Tapio Muurisen muistelu junasta H780 sai minut pohtimaan, että olenkohan minä koskaan matkustanut sillä? Ilmeisesti en ole ja juuri sen junan havainnointikin on ollut varsin satunnaista. Etsiessäni vastausta löysin seuraavan jutun.

1960-luvun jälkipuoliskolla minulla oli tapana ajella junilla juhlapyhien tienoilla seuraamassa onko lisäjunissa höyryvetureita. Pääsiäsenä 1969 tein kolme matkaa, joista ensimmäinen on matkakertomus 133.

Linkitetty 11-sivuinen pdf kertoo havainnot keskiviikosta 2.4.69 pitkäperjantaihin 4.4.69. Juna- ja veturihavaintoja on 8,5 sivua, huomautuksia 1,5 sivua ja matkalla kerättyjä kattilamerkintöjä 1 sivu. Yhtään höyryveturivetoista lisäpikajunaa ei sattunut eteen. Ainoa höyrypikajuna oli P74 (Kuopio-Pieksämäki, Hr1 1014). Pieksämäellä näin H780 lähdön (Dm4 1608), mikä sai minut kaivamaan tämän matkakertomuksen esiin. Vaihtotöissä ja tavaraliikenteessä höyryjä kyllä vielä oli, tiedot löytyvät listalta.

Monilla asemilla oli koko joukko hylättyjä ja liikenteestä poistettuja höyryvetureita, tiedot listalta ja huomautuksissa on vetureiden sijainti ratapihoilla tai varikoilla. Savon radan liikenteestä havaitaan myös, että postijunapari H771-H772 kulki Hr13-sarjan voimin. Se palasi höyryvedolle vielä talvikausiksi 69-70 ja 70-71. Toinen Rulla-Pekoista, 1021, oli kylmänä Mikkelin tallissa.

Matka tapahtui seuraavilla junilla:
2.4.69 Helsinki-Kouvola P3 (Hr13 2301)
2.4.69 Kouvola-Mikkeli H779 (Dm4 1608)
2.4.69 Mikkeli-Pieksämäki H771 (Hr13 2340)
3.4.69 Pieksämäki-Iisalmi LP71A (Hr13 2339)
3.4.69 Iisalmi-Pieksämäki H964 (Dm7 4079+4111+4087)
3.4.69 Pieksämäki-Jyväskylä P358 (Hr12 2224)
3.4.69 Jyväskylä-Haapamäki H906 (Dm7 4114+4093)
3.4.69 Haapamäki-Seinäjoki H53 (Dm7 4060+4070)
4.4.69 Seinäjoki-Tampere LP64A (Hr12 2240)
4.4.69 Tampere-Helsinki LP64A (Hr12 2206)

Koska seurasin yöliikenteen sekä Pieksämäellä että Seinäjoella, niin matkalla saattoi syntyä univelkaa.

Kattilamerkinnöissä sarakejako on veturin numero-konepaja-TK-SK.
Vaunustoja (ei välttämättä oikeassa järjestyksessä):
H53: Dm7+EFiab+Dm7
LP64A: Hr12+Em, Cm, Ci, EFi, 11 Ei (60 aks)
LP71A: Hr13+2 CEm, 2 EFi, CEi, 6 Ei, 2 Em (52 aks)
P358: Hr12+2 Ei, 1 CEit, 1 EFit, 1 Eik, 1 Eit (24 aks)
H771: Hr13+CEi, Eit, EFi, Po, Ggp (18 aks)
H779: Dm4+Ei, F (6 aks)

https://www.dropbox.com/s/kmrpexe7s22e40r/EP%C3%B6%20133%20690402-04.pdf?dl=0

Linkki pitää ladada (download) omalle koneelle, jos dokumentti kiinnostaa.

[Petri Nummijoki]

Vaunustoja (ei välttämättä oikeassa järjestyksessä):
H53: Dm7+EFiab+Dm7
LP64A: Hr12+Em, Cm, Ci, EFi, 11 Ei (60 aks)
LP71A: Hr13+2 CEm, 2 EFi, CEi, 6 Ei, 2 Em (52 aks)
P358: Hr12+2 Ei, 1 CEit, 1 EFit, 1 Eik, 1 Eit (24 aks)
H771: Hr13+CEi, Eit, EFi, Po, Ggp (18 aks)
H779: Dm4+Ei, F (6 aks)

Huomio kiinnittyy heti siihen, että yöjunien lisäjunat olivat hyvin päivävaunuvoittoisia. Oliko tämä yleisempikin ilmiö noihin aikoihin vai tällä kertaa vain sattui noin? Entä olivatko vakituisten yöjunien mahdolliset lisävaunutkin yleensä päivävaunuja?

[Eljas Pölhö]

Mutu-kommenttina muistelisin, että makuuvaunupaikkojen kysyntä ylitti suuresti tarjonnan 1960-luvun jälkipuoliskolla ja vaunuja ei yksinkertaisesti riittänyt montaakaan ylimääräisiin juniin. Listalla 1.1.1968 makuuvaunuja oli 16 Cm, 35 CEm ja 24 Em.

Äkkiseltään poimittuja vaunulukuja Savon rataan liittyvistä yöjunista, joilla itse matkustin ja samalla tein nopeustaulukon:
(huomaa, että vaunut on siinä järjestyksessä kuin luin ne, joko etupäästä tai takapäästä, vaihteleva käytäntö)
24.4.68 P71 Hr12+3 Em+2Cm+1 Fo+1CEi+1 Eik+2 Eit+1 Po (Hki-Kv)
25.4.68 P71 Hr13+samat vaunut Kv-Pm
25.4.68 P71 Hr13+samat vaunut+1 Ggv (Pm-Kuo)
25.4.68 P71 Hr13+1 Fo+2 Eit+1 Eik+1 CEi+1 Cm+2 Em (Kuo-Ilm)
25.4.68 P71 Sv12+1 Fo+2 Eit+1 Eik+1 CEi+1 Cm+1 Em+1 Ggi (Ilm-Kaj)
25.4.68 P71 Sv12+1 Fo+2 Eit+1 Eik+1 CEi+1 Cm+1 Em (Kaj-Kon)
25.4.68 P72 Sv12+1 Cm+2 Em+1 Fo+1 CEi+1 Eik+2 Eit+1 Po (Kon-Ilm)
28.6.68 P73 Hr13+1 EFi+5 Ei+1Cm+1 Em+1 CEm+1 Fo+1 CEi+1 Eit (Hki-Kv)
29.6.68 P73 Hr1+2 Ei+1 Eit+1CEi+2 Fo+1 Em+1 Cm+1 CEm+1 Ggv (Pm-Kuo)
18.3.70 P73 Tr1+1 Fo+2 Eit+1CEm+1 Em (Pm-Kuo)
15.4.70 P73 Hr13+2 Fo+2 Eit+1 Ei+2 CEm+1 Em+1 Ggv (Hki-Kv)
16.4.70 P73 Hr1+2 Gbk+2 Fo+2 Eit+2 CEm+1 Em (Kv-Pm). Tämä on se kevättalvi kun P73 ja P74 palasivat Hr1 vedolle Kv-Pm-Kv.
12.4.68 LP74 Hr13+3 Ei+1 CEi+1 Fo+1 Cm+2 Em (Kv-Hki)
29.6.68 P74 Hr1+1 Ei+1 Eit+1 CEi+1 Fo+1 Cm+1 Em+1 Pot (Kuo-Pm)
27.8.68 P74 Hr1+1 CEm+1 Em+1 Fo+1 CEi+1 Eit+1 Pot (Kuo-Pm)
21.12.68 P74 Sv12+Hr1+2 Em+2 Cm+1 CEm+ 1 Fo+2 CEi+1 EFi+1 Ei+1 Eit+1 Pot (Kuo-Pm)
xx.3.71 P81 Hr12+1 Po+1 Pot+1 CEmt+1 CEm+1 Em+1 Ei+3 Eit+1 Cik+2 Fo (Hki-Ri ja Lh-Kv)
xx.3.71 P81 Hr12+1 Po+1 Pot+1 CEmt+1 CEm+1 Em+1 Ei+3 Eit+1 Cik+2 Fo+1 Ggil+1 Ggv (Ri-Lh)
21.12.67 P82 Hr12+1 Gbk+1 Po+3 Eit+1 Ei+1 Cik+2 CEm+2 Em (Ri-Hki)
28.6.68 P95 Sr12+1 CEi+1 Eit+1 EFi+1 CEm+2 Fo+2 Po+1 Gbk (Hpk-Jy)
28.6.68 H95 Sr12+1 CEi+1 Eit+1 EFi+1 Fo+1Gbk (Jy-Pm)
29.8.68 P95 Hr1+2 Po+2 Fo+1 CEm+1 CEi+1 Eit+1 EFi+1 Gbk (Hpk-Jy)
29.8.68 H95 Hr1+1 CEi+1 Eit+1 EFi+1 Po+1 Gbk (Jy-Pm)
25.6.67 H96 Hr1+1 Po+2 Ei+1 EFi+1 CEi+1 Eit (Pm-Jy)
6.6.68 P96 Hr1+2 Po+1 CEi+1 EFi+1 Eit+1 CEm+1 Fo (Jy-Hpk)
29.8.68 H96 Hr1+1 CEi+ 1 Eit+1 EFi+1 Po (Pm-Jy)
29.8.68 P96 Hr1+1 CEi+ 1 Eit+1 EFi+2 Po+1 Fo+1 CEm (Jy-Hpk)

Harmillisesti useimmiten olen merkinnyt vain akseliluvun, etenkin ennen 1968 lähes yksinomaan.

[Petri Nummijoki]

Edellisellä aikataulukaudella 128 (v.1961-62) Hr12-vetoinen tavarajuna Pm-Kw-Kta 7930/7317 kuului vielä tähän tarkeimpien tavarajunien listaan, mutta seuraavasta aikataulukaudesta 129 alkaen se oli karsittu pois.

Selviääkö muuten, ajettiinko ko. juna Pieksämäeltä Kotkaan päivittäin vai ainoastaan joinain päivinä viikossa, kuten maanantaista perjantaihin tai maanantaista lauantaihin? Molemmat junat oli merkitty aikatauluun päivittäisiksi kyllä mutta sehän ei tarkoita, etteivätkö olisi voineet olla toisinaan erilliset junat Pieksämäeltä Kouvolaan ja Kouvolasta Kotkaan.

[Eljas Pölhö]

Savon radan varrella oli paljon teollisuuslaitoksia, joilla oli leveä- ja/tai kapearaiteisia kiskoteitä käytössään.

Kouvolasta lähdettäessä ensimmäsenä tehtiin havainnot Harjun Saha- ja Tiilitehdas Oy:n tilanteesta. Pitkä konehalli/kuivaamoyhdistelmä oli radan vasemmalla (lännen) puolen vähän ennen Harjun asemaa. Tehtaalle johti sivuraide Harjun ratapihan eteläpäästä. Tiilitehtaan savenottoalueet (4 savimaata) sijaitsivat lähellä joen rantaa alueella, missä Kymijoki ja Harjunjoki yhtyvät. Tehtaan ja savimaiden välillä oli kapearaiteinen rata, jota liikennöitiin moottoriveturin vetämien kuuppavaunujen (kaatovaunujen) kanssa. Tehtaalla oli myös muita kapearaiteisia ratoja eri tehtäviä varten.

Harjun Saha- ja Tiilitehdas Oy perustettiin vuonna 1941 ja sen tuotanto päättyi 1960-luvulla. Ohessa on tehtaan kuvitettu mainos, jossa näkyy VR:n vaunuja tehtaan sivuraiteella. Kuva on otettu pohjoisesta eli Savonrata on kuvassa vasemmalla.