Helsingin rautatieasema Wanhaan aikaan.

[Jouni Halinen]

Hesarin netistä poimittua

Helsingin rautatieasemalta on matkaa Helsingin rautatieasemalle virallisesti 159 metriä. Tämä johtuu siitä, että Suomen rautateiden kilometrisijaintien nollapiste on historiasta johtuen Kaivokadulla. Helsingin ensimmäinen rautatieasema valmistui 1862. Carl Albert Edelfeltin suunnittelema vanha asema oli Rautatientorin länsireunalla, ja silloiset raiteet alkoivat siis nykyisen Kaivokadun raitiovaunupysäkin kohdalta.

Aseman seutu oli syrjäistä ja jopa vaarallista suota. Vielä aseman avajaisissa Rautatientorilla kasvoi pajukkoa ja katajia. Rautatientori kivettiin 1885. Asemalla oli pitkään vain kolme laituriraidetta matkustajajunille. Se oli Suomen ainoa asema, jonka laiturialue oli kokonaan katettu puisella katoksella.

Vanhan aseman sisäänkäyntiä vastapäätä olivat matkatavaratoimisto ja lipunmyynti. Rakennuksen molemmissa päissä oli odotushuone ja ravintola.

Vuonna 1887 Suomen rautatiestön koko pituus oli 1 540 kilometriä. Junamatka Helsingistä Ouluun kesti yli 37 tuntia, mistä 29 tuntia 15 minuuttia istuttiin junassa. Lippu Helsingistä Ouluun maksoi 52,50 (1. luokka), 34,10 (2. luokka), tai 23,60 (3. luokka) markkaa. Tampereelle matka kesti 5 tuntia ja 46 minuuttia.

1889 Helsingissä ei ollut vielä sisäistä julkista liikennettä. Esimerkiksi Kämp- ja Seurahuone-hotelleihin asiakkaat haettiin asemalta omilla hevoskyydeillä

Vuonna 1875 Helsingin aseman läpi kulki 157 883 matkustajaa ja 1890 jo 298 819. Uusi asemarakennus vihittiin käyttöön 1919.

[Jyrki Längman]

.
.
1889 Helsingissä ei ollut vielä sisäistä julkista liikennettä. Esimerkiksi Kämp- ja Seurahuone-hotelleihin asiakkaat haettiin asemalta omilla hevoskyydeillä
.
.

Tähän hieman tarkennusta. Helsingissä sisäinen liikenne alkoi jo edellisenä vuonna 1888 kun hevos raitiovaunuja edeltävä hevosomnnibusliikenne alkoi Töölöstä kaivopuistoon ja Sörnäisistä ainakin kauppatorille jollei pidemmällekkin. Kyseiset linjat olivat aika pitkälle samat kuin 1890 avatulla hevosvetoisella raitiovaunuillakin. 1890 kun hevos raitioteitä rakennettiin niin sitä myötä kun jokin osuus valmistui niin vastaavasti hevios omnnibus liikennettä lyhennettiin kunne koko verkko oli valmis. Tämän lisäksi runsas jäisinä talvina oli joko reki tai kevyillä ja katetuilla hevosvetoisilla kärryillä kuljetusta Suomenlinnaan.

[Tuukka Ryyppö]

159 metriä. - - Suomen rautateiden kilometrisijaintien nollapiste on historiasta johtuen Kaivokadulla

Jos se nollakohta on ollut päätepuskinten kohdalla ja jos nykyinen H:gin aseman sijainti on päätepuskinten mukaan, vanhan aseman päätepuskimet eivät ole olleet Kaivokadulla, vaan Makkaratalossa.

Eli, kaksi kysymystä tietäville:
Missä kohtaa asemaa nollakohta oli? Päätepuskimissa vai puolessa välissä?
Missä kohtaa nykyistä asemaa aseman virallinen sijainti (0+159) on? Päätepuskimissa vai esim. laitureiden puolessa välissä?

Jos hypoteesini, että molempiin vastauksena on "päätepuskimissa", on oikea, silloin oheinen karttapiirrokseni kertoo päätepuskinten historiallisen sijainnin ihan muutaman metrin tarkkuudella.  

[Jouni Halinen]

Minä muistelisin, että siellä on ainakin joskus ollut joku "tappi" asfaltissa ko. paikalla?. Voiko joku vahvistaa asian?, jos näin, niin Vorgin Helsingin nuoriso-osasto voisi käydä kuvaamassa sen.

[Juha Puusaari]

Vorgin vanhassa kuvassa selviää se vanha päätepuskimen paikka: http://vaunut.org/kuva/38085 eli Tuukan paikkaa lännempänä.

[Kurt Ristniemi]

Rautateiden nollapiste oli aikoinaan merkitty kadunpintaan metallinastalla Kaivokadulla. Ellen ihan väärin muista se  oli todellakin raitiovaunupysäkillä. Olen sen omin silmin nähnyt. Valitettavasti se on sittemmin hävinnyt remonttien myötä.
Ja Asematunnelissa oli ravintola, jonka katonkannatuspylvään sanottiin olevan nollapisteen kohdalla. Ks. https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3Akm002zym Tiedä sitten, kuinka tarkkaan väite piti paikkansa.

[Jorma Rauhala]

Muistan Rautateiden Nollakohdasta kertovan metallilaatan sijainneen vielä 70-luvun alussa autokaistan puolella. Raitiovaunupysäkiltä sen näki ja se oli siis Kaivokadulla lännestä itään menevällä puolella sen vasemmalla kaistalla. Se taisi olla suurinpiirtein kaivonkannen kokoinen. Helsinki-Seura ry sen tuohon täsmäpaikalle 1960-luvulla Kaivokadun tunnelityömaan valmistuttua hommasi.

Rautateiden nollapiste oli aikoinaan merkitty kadunpintaan metallinastalla Kaivokadulla. Ellen ihan väärin muista se  oli todellakin raitiovaunupysäkillä. Olen sen omin silmin nähnyt. Valitettavasti se on sittemmin hävinnyt remonttien myötä.

[Kurt Ristniemi]

Tämän kuvaparin avulla hahmottuu aika mukavasti, miten Helsingin vanhan ja uuden aseman raiteiden päätepisteet sijoittuvat. Vanhan aseman raiteet päättyivät Kaivokadun silloiseen pohjoisreunaan.

Päätepisteiden etäisyys ei ole kuitenkaan likikään 159:ä metriä. Vuoden 1909 kartasta näkee molemmat päätekohdat ja voi määrittää niiden välisen etäisyyden, joka on 100-110 m. Olisikin mukava kuulla, mistä lähteestä tuo 159 metriä on lähtöisin.

[Juha Puusaari]

Tämän kuvaparin avulla hahmottuu aika mukavasti, miten Helsingin vanhan ja uuden aseman raiteiden päätepisteet sijoittuvat. Vanhan aseman raiteet päättyivät Kaivokadun silloiseen pohjoisreunaan.

Päätepisteiden etäisyys ei ole kuitenkaan likikään 159:ä metriä. Vuoden 1909 kartasta näkee molemmat päätekohdat ja voi määrittää niiden välisen etäisyyden, joka on 100-110 m. Olisikin mukava kuulla, mistä lähteestä tuo 159 metriä on lähtöisin.

Olisko kuitenkin se nollakohta sen lännessä olevan raiteen eteläpää eikä se vanhan matkustajalaiturin eteläpää?

[Eljas Pölhö]

Vanhojen rataosaselostusten mukaan Helsinki (topparit?) oli kohdassa 0+141 (1960-luvulla).

[Kurt Ristniemi]

Asiasta toiseen:
Jossakin oli muistaakseni joskus jotakin juttua siitä, mitä rautateillä oli tuossa Kaivokatu kympissä, johon jonkin aikaa kulki raide Kaivokadun poikki. Vaan kun en millään muista, missä, milloin ja mitä. Muistaako/tietääkö joku?