Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Lähiliikenteen uudistukset 2017  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 [2] | Siirry alas Tulostusversio
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #25 : Huhtikuu 21, 2017, 15:02:43 »

Tähän väliin voisi ehkä olla hyvä mainita, että HSL ei ole porttirahastuksen perään haikaillut ja siellä on sen verran järkeä porukoilla päässä, että sitä myös älytään ihan oikeasti vastustaa.

Tämä porttispekulaatio perustuu vain Toni Hartosen heittoon, jolle ei ole mitään oikeita perusteita.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #26 : Huhtikuu 21, 2017, 15:06:30 »

Portit onkin aseman sisäänkäynneillä ja laiturialue aidattu.

Sitten onkin hauska nähdä miten paljon niitä portteja asennellaan - nyt ainakin pääkaupunkiseudulla on monella asemalla laiturille pääsy jopa 5-6 kohdasta - ja toisella puolella yhtä monta. Jos portit asennetaan vaikka Pohjois-Haagassa vain lippuhalliin (jossa ei ole lipunmyyntiä) ja muut reitit laitureille tukitaan, niin ra-hi-menetelmällä puolen väestä kulku junaan/-lta pitenee pari sataa metriä. Se alkaa jo vaikuttaa kulkuvälinevalintoihin.

Lisäksi pitää muistaa se, että osa pummilla matkustajista on sellaisia, joille vaihtoehdot ovat pummilla matkustaminen tai kokonaan matkustamatta jättäminen. Etenkin silloin, kun kulkupelissä on tilaa, pummin tuottama tappio on osapuilleen nolla euroa. Tai toisin päin, jos junassa on 100 maksanutta ja kolme pummia, porttisysteemeillä ei todennäköisesti pääse tilanteeseen, jossa junassa on 103 maksanutta.

Julkisuudessa on esitetty, että suomalainen noin 97%:n ei-pummius on kansainvälisesti varsin hyvä tulos. Tämän lukeman ja 100%:n välin umpeen kurominen tulisi todella kalliiksi; todennäköisesti moninkertaisesti saavutettuun liikevaihtolisään verrattuna. Ja todellakin, hankalat järjestelyt saattavat viedä osan asiallisista matkustajista muihin välineisiin. Tuloksen optimi on harvoin jonkin mittarin 100%:n kohdalla. Ja kuten tiedetään, 100-prosenttisesti vuotamatonta järjestelmää ei ole.



Itse olen tykännyt eri kaupunkien porttijärjestelmistä silloin joskus kun rahaa ei ole reissatessa ollut. Järjestelmä kuin järjestelmä, porteista kyllä pääsee aina maksamatta yli ja ne yleensä tapaavat tarkoittaa hyvin harvoin tapahtuvia lipuntarkastuksia, eli kun porteista on kerran päässyt ohi, voi matkustaa stressittä.
Esim. Berliinissä ei tulisi mieleenkään matkustaa pummilla, koska tarkastajia on niin paljon. Koska siellä ei ole niitä portteja.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Joonas Lindholm
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 199


« Vastaus #27 : Huhtikuu 23, 2017, 17:58:18 »

Uutisen mukaan pakettikatkojen lisäksi myös toinen Z-junapareista ajetaan jatkossakin Eil-vaunuilla, vaikka muut korvataankin Sm2-kalustolla. Tämä oli tosin odotettavissa, sillä noin kymmeneen Eiliin on asennettu uudet matkakortinlukijat.
Eipä sitten ajetakaan. Kaikki Eilit pakittakatkoja lukuun ottamatta poistuvat kesäkuun puolivälissä, vaikka uutisessa ei niin sanottukaan, ja vaikka noin kymmeneen vaunuun on jo asennettu uudet matkakortinlukijat.
Toisin kuin viime kesänä, kaksi kolmesta D-junaparista on kulusssa koko kesän, kun viime kesänä D-junien kulussa oli kuuden viikon tauko. Valitettavasti D-juniin lisätään Tikkurilan pysähdys, vaikka Tikkurilan junatarjonta luulisi olevan riittävän laaja muutenkin. Sitten D-junan pysähtymispaikat ovat Jokelaa lukuun ottamatta samat kuin entisellä R-junalla.
tallennettu
Toni Hartonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 682


« Vastaus #28 : Huhtikuu 23, 2017, 18:19:38 »

Eihän mikään systeemi oo aukoton, porttisysteemi karsii lähes kaiken liputta matkustamisen.
Lipulla pääsee junaan . Matkustaja voi tämän jälkeen matkustaa päättärille asti.
Lipuntarkastajia siis tarvitaan jos halutaan valvoa että matkustajalla oikea lippu.
95% matkustajista matkustaa oikealla lipulla?
Valvontajärjestelmä pitää olla uskottava jotta oikean lipun ostomoraali säilyy.
Loppupelissä kustannukset vs resurssit sanelee kuinka tehokkaaksi homma saadaan.

tallennettu
Joonas Jokinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 108


« Vastaus #29 : Huhtikuu 23, 2017, 18:55:17 »

Mikä noiden Eilien poistumisen syy on?

Ja jos käsitin oikein, että D-junille lisätään pysähdys Tikkurilaan niin on verrattain paljon ollut huopaamista kyseisen junan kulussa. Näin matkustajan kannalta odottaisi jonkin sortin pysyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä näissä linjamuutoksissa, vaikkei tietysti kokonaisvaikutus välttämättä ole mikään suuri.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #30 : Huhtikuu 23, 2017, 19:36:15 »

porttisysteemi karsii lähes kaiken liputta matkustamisen.

Mistä lähteestä tämä tieto on peräisin?
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Joonas Lindholm
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 199


« Vastaus #31 : Huhtikuu 23, 2017, 19:47:24 »

Mikä noiden Eilien poistumisen syy on?
Säästetään henkilöstökuluissa, sillä Sm2 tarvitsee vähemmän henkilökuntaa, kun ei ole jarrujentestauksia, vaihtotöissä vähemmän henkilökuntaa, ym. Lisäsyynä on voinut olla myös se, että Eil-vaunut ovat kaikkein epäluotettavinta lähiliikennekalustoa, kun taas Sm2 on toiseksi luotettavinta Sm5:n jälkeen.
tallennettu
Joonas Jokinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 108


« Vastaus #32 : Huhtikuu 24, 2017, 08:59:44 »

Mikä noiden Eilien poistumisen syy on?
Säästetään henkilöstökuluissa, sillä Sm2 tarvitsee vähemmän henkilökuntaa, kun ei ole jarrujentestauksia, vaihtotöissä vähemmän henkilökuntaa, ym. Lisäsyynä on voinut olla myös se, että Eil-vaunut ovat kaikkein epäluotettavinta lähiliikennekalustoa, kun taas Sm2 on toiseksi luotettavinta Sm5:n jälkeen.

Hmm...mielenkiintoinen pointti tuo epäluotettavuus.

Toisaalta tuo Eilien epäluotettavuus ei sinänsä ehkä ole yllätys. Enemmäkin yllättää, että Sm2 on toiseksi luotettavinta kalustoa. Tästä herääkin kysymys, että onko luotettavuudessa kuinka suuri ero Sm1 ja Sm2 kaluston välillä? Mieleeni tulee heti kuuluisa "ovivika" kuulutus, mutta oliko tämä sitten enemmän Sm1-kaluston ongelma?
tallennettu
Nikolas Peippo
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 303


« Vastaus #33 : Huhtikuu 24, 2017, 12:11:01 »

Tästä herääkin kysymys, että onko luotettavuudessa kuinka suuri ero Sm1 ja Sm2 kaluston välillä? Mieleeni tulee heti kuuluisa "ovivika" kuulutus, mutta oliko tämä sitten enemmän Sm1-kaluston ongelma?

Sanoisin ettei Sm1:n ja 2:n ovien toimivuudella tai vikaherkkyydellä ole ollut juurikaan eroa, mutta Sm2-juniin on jälkiasennettu 2010-luvulla ovikohtaiset erotuskytkimet, joilla vikaantunut ovi voidaan lukita siten ettei se enää sytytä ovivaloa. Tämän järjestelmän avulla voidaan vikaantunut ovi paikallistaa kohtuullisen nopeasti vaikkei se ulkoa päin näkyisikään ja laittaa lukkoon, jonka jälkeen muut ovet toimivat edelleen.

Jos Sm1:ssä jäi joku ovi polttamaan ovivaloa vaikka se oli mekaanisesti lukittu, ei auttanut muu kuin poistaa matkustajat junasta, tai jos juna oli lyhyt, käytännössä vain yhden yksikön mittainen, oli vaihtoehtona myös lukita junan jokainen ovi mekaanisesti, jolloin ovivalon palaminen ei haittaa matkantekoa.

Olen myös kuullut useasta tapauksesta joissa ruuhkajunassa on ollut ovivikaa juurikin Sm2:ssa, mutta liikenteenohjauksen ja/tai kalustonkierrättäjän painostukseksta juna on joka tapauksessa tyhjennetty ja peruttu, jotta se saadaan pois tukkimasta rataa. Vaikka hajonneen oven pystyisi lukitsemaan ja erottamaan helposti, sen etsimiseen voi mennä täydessä kolmen tai neljän yksikön junassa sen verran aikaa, että takana oleva liikenne häiriintyy pahasti.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #34 : Huhtikuu 24, 2017, 13:00:50 »

Sinänsä sen oven etsiminen vie aikaa sen verran, minkä junan läpi käveleminen kestää, koska oven lähistöllä matkustajaosaston puolellahan on valot asiasta kertomassa. Mutta toki jos yksiköitä on useampi, tarvitsisi kiertää ulkokautta.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Sivuja: 1 [2] | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Lähiliikenteen uudistukset 2017  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina