VR suunnittelee: Junat eivät enää pysähdy Haukivuorella

[Jari Kuusinen]

Jos ei Haukivuorella pysähdytä, niin ensi vuonna Orimattilan Hennassa, jossa ei edes kukaan asu. Kaikki Z-junat alkavat pysähtyä perustettavalla liikennepaikalla. Matka-aika Hki - Lahti pitenee 5 minuuttia ko. pysähdyksen johdosta.

Eihän Parkanossakaan kukaan asu ja silti siellä junat pysähtelevät.

Henna on Orimattilan hanke ja nimenomaan Orimattilan: Orimattilalaisten ajomatka lähimmälle juna-asemalle puolittuu ja matka-aika Hki - Lahti itse asiassa lyhenee. Se että Hennaan on suunniteltu kokonaan uutta kaupunginosaa tuntuu olleen vain vedätys ja markkinointikikka junapysäkin saamiseksi mahdollisimman lähelle Orimattilan keskustaa. Hienoa että tämä näyttää onnistuvan ja toteutuvan. Lisäksi Hennan liityntäpysäköintiasema tullee helpottamaan sekä Lahden että Mäntsälän asemien pysäköintiruuhkaa, ruuhkattomaan ja liikennevalottomaan Hennaan on varmasti helpompi ja nopeampi tulla kuin Lahden asemalle, mikäli matka molempiin on suurinpiirtein yhtä pitkä. Hennassa auton saa pysäköityä Helsingin suunnan laiturin viereen, kun Lahdessa auto on jätettävä kauas tavara-aseman taakse - mikäli sielläkään tilaa aina edes on.

Mutta nyt takaisin Haukivuorelle, kuuleeko Haukivuori... ?

[Jukka Ahtiainen]

Kiitos, Haukivuori kuittaa. Täällä menee ihan mukavasti. Infra on hyvässä kunnossa, Välilaiturille pääsee taas ja laiturilla myös näkee hyvin.
http://vaunut.org/kuva/115004?u=2471&d=27.10.2016

[Olli Aalto]

Kertokaa toki, jos laskin jossain kohdassa pahasti pieleen, tai mikäli tuli jokin karkea ajatusvirhe.

No jos ihan vähän saan saivarrella, niin unohdit sähkönsiirron ja sähköveron, jolloin kokonaissumma voi olla jopa yli tuplat eli yli 10 euroa...

Mutta sähkönsiirtohinta ei suurjännitekuluttajalla ole varmaankaan sama kuin pienjännitekuluttajalla. Taitaapi jopa siirtohinta 110 kV asiakkaille olla pienempi kuin II veroluokan sähkövero....

Mielenkiinnosta tuli katsottua 110 kV siirron osuutta sähkön siirtomaksussa ja muistui tämä vanha keskustelu mieleeni. Teppo on oikeilla jäljillä, että 110 kV asiakkaat pääsevät halvalla siirtomaksujen suhteen.

Kantaverkosta ottomaksu on vaivaiset 0,109 senttiä/kWh, ja siihen päälle kulutusmaksu 0,27 snt/kWh tehden yhteensä 0,379 snt/kWh: https://www.fingrid.fi/palvelut/sahkonsiirto/maksut/#kantaverkkopalvelumaksut. Lisäksi kun Haukivuorta syöttävä syöttöasema on ilmeisesti kiinni Järvi-Suomen Energia Oy:n 110 kV alueverkossa, niin päälle tullee vielä heidän siirtomaksunsa 0,61 snt/kWh hinnaston http://www.jseoy.fi/siteassets/dokumentit-jse/hinnastot-ja-ehdot/verkkopalvelutariffit0718_netti.pdf mukaan. Siten kesäaikana yhteissummaksi muodostuu 0,989 snt/kWh + sähkövero 2,253 snt/kWh (rautatieliikenne on kai I-luokan piirissä?) = 3,242 snt/kWh. Hinnastoista käy myös ilmi, että talvipäivisin yhteissumma on vajaan sentin verran kalliimpi. Hinnat ovat alv 0 %, koska vain verottomalla osuudella on tässä merkitystä alv:n vähennysoikeuden vuoksi. Yhden pysähdyksen viemä sähkö on siten yhteensä 7–8 euron arvoista.

Olen ymmärtänyt, että syöttöasemilla on tarvittava laitteisto junaliikenteen loistehon tuottamiseen.

[Simo Virtanen]

Kertokaa toki, jos laskin jossain kohdassa pahasti pieleen, tai mikäli tuli jokin karkea ajatusvirhe.

No jos ihan vähän saan saivarrella, niin unohdit sähkönsiirron ja sähköveron, jolloin kokonaissumma voi olla jopa yli tuplat eli yli 10 euroa...

Mutta sähkönsiirtohinta ei suurjännitekuluttajalla ole varmaankaan sama kuin pienjännitekuluttajalla. Taitaapi jopa siirtohinta 110 kV asiakkaille olla pienempi kuin II veroluokan sähkövero....

Mielenkiinnosta tuli katsottua 110 kV siirron osuutta sähkön siirtomaksussa ja muistui tämä vanha keskustelu mieleeni. Teppo on oikeilla jäljillä, että 110 kV asiakkaat pääsevät halvalla siirtomaksujen suhteen.

Ihmehän se olisi, jos voimanlinjassa virtaavalla energiamäärällä yksittäisen kWh:n kustannus olisi suuri.

Toista se on täällä pienjänniteverkon viimeisessä sopukassa, kun mökille tulee pari kilometriä "privaattia" ilmajohtoa, jonka perässä pyörii kesällä jääkaappi ja vesipumppu. Elokuussa poltetaan vähän valojakin. Kyllä siinä kWh:lle tulee hintaa, jota kaupunkilaisetkin varmasti sponsoroivat.

[Teppo Niemi]

Jos pienemmillekin asemille ruvetaan pysähtelemään niin sitä kahtasataa ei saavuteta koskaan, kiihdytys ottaa useita kilometrejä ja jarrutus ottaa useita kilometrejä, joten kovin lyhyellä matkalla sitä huippunopeutta ei ylipäätään ole mahdollista saavuttaa, ja vaikka olisikin, niin jos melkein heti täytyy ruveta jarruttamaan niin saavutettu hyöty on todella pieni.

Niinpä. Nämä asiat ovat kuitenkin totta ja perustuvat VR:n Liikennevirastolle toimittamiin faktoihin. Jos tilastoissa on jotain vikaa, syypäänä eivät ole matkustajat tai virasto itsessään:

--

http://vrleaks.wordpress.com/2014/04/17/a17042014/

Ja lisää faktoja löytyy Väyläviraston uudesta julkaisusta UUDET JUNALIIKENTEEN
SEISAKKEET, Tekniset vaatimukset, kustannukset ja luokittelu  ja sen sivulla 23 olevasta kuvista 6 ja 7.
https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2019-36_uudet_junaliikenteen_web.pdf

[Jukka Ahtiainen]

Sivulla 23:
"Kaukoliikennejunan (IC) jarrutus ja kiihdytys vievät aikaa 4–7 minuuttia (kuva 6) riippuen ajonopeudesta. Kun otetaan huomioon aseman ohittamiseen menevä aika täydellä nopeudella ja keskimääräinen minuutin pysähdysaika matkustajien nousua ja poistumista varten, pysähdys lisää matka-aikaa 3–4 minuuttia. Kaukojuna pysähtyy ja kiihtyy nopeudesta 140 km/h vajaan 6 km:n ja nopeudesta 200 km/h noin 15 km:n matkalla."

Ja kun Haukivuoren kohdalla veturivetoisella junalla on 120 km/h nopeusrajoitus, niin pysähdyksen vaikutus matka-aikaan on vielä lyhyempi kuin em. aikahaitarin alaraja.