Saariasemat

[Jukka P. T. Ruuskanen]

Rataverkollamme suurta vähemmistöä edustavat saariasemat eli liikennepaikat, joilla kulkee raiteita molemmin puolin asemarakennusta. Kaipiainen on ollut tällainen alusta pitäen (?) ja taitaa olla tällä hetkellä ainoa ko. tyypin edustaja. Rataverkolta jo kadonneista tällainen oli Sotkamo. Onko muita? Ainakin vuoden 1923 pituusprofiilin mukaan Juurikorvessa kiersi sivuraide asemarakennuksen.

[[Tunnus poistettu]]

Rataverkollamme suurta vähemmistöä edustavat saariasemat eli liikennepaikat, joilla kulkee raiteita molemmin puolin asemarakennusta. Kaipiainen on ollut tällainen alusta pitäen (?) ja taitaa olla tällä hetkellä ainoa ko. tyypin edustaja. Rataverkolta jo kadonneista tällainen oli Sotkamo. Onko muita? Ainakin vuoden 1923 pituusprofiilin mukaan Juurikorvessa kiersi sivuraide asemarakennuksen.

Toijalan vanha puuasema sekä luovutetusta Karjalasta Rajajoki tulevat myös mieleen.

[Teppo Niemi]

Entäs Malmi? Mitenkäs nykyisen edeötäjä lasketaan, entäs missäs sen edeltäjä sijaitsikaan?

Sitten pohdittavien listalle Juurikorpi http://www.vaunut.org/kuva/69606 , Uusikirkko http://www.vaunut.org/kuva/42838 , Perkjärvi http://www.vaunut.org/kuva/42838 (eikäs tästä ollut jopa kuvakin VR:n 100 vuotis kuvateoksessa sodan kynsisä)

[Jukka P. T. Ruuskanen]

Entäs Malmi? Mitenkäs nykyisen edeötäjä lasketaan, entäs missäs sen edeltäjä sijaitsikaan?

Sitten pohdittavien listalle Juurikorpi http://www.vaunut.org/kuva/69606 , Uusikirkko http://www.vaunut.org/kuva/42838 , Perkjärvi http://www.vaunut.org/kuva/42838 (eikäs tästä ollut jopa kuvakin VR:n 100 vuotis kuvateoksessa sodan kynsisä)

Juurikorvenhan mainitsin ensimmäisessä viestissä, saman kuvan perusteella nostin sen ketjuun.

Malmin 2. & 3. asemarakennus eivät sijaitse samassa tasossa raiteiden kanssa eli niitä ei ehkä oikein voi laskea saariasemiksi.

[Pauli Ruonala]

Jos kriteerinä on vain "raiteita molemmin puolin asemarakennusta", silloin voidaan mainita myös Riihimäen asema (nykyinen rakennus 1935) jonka toisella puolella oli Riihimäen-Lopen-rautatie. Molemmin puolin Hyvinkään asemaa on ollut raiteiden lisäksi myös laituri, pääradalla ja Hangon radalla, ks. http://vaunut.org/kuva/54088

Vihtavuoren 1. asemarakennuksen molemmin puolin oli raiteita, ainakin Radan varrella-kirjan kuvassa.

Pieksämäellä ei ollut saariasemaa mutta oli saariasemaravintola vuodesta 1914 aina 60-luvulle, ks. http://vaunut.org/kuva/61837

[Juha Kutvonen]

Jos kriteerinä on vain "raiteita molemmin puolin asemarakennusta", silloin voidaan mainita myös Riihimäen asema (nykyinen rakennus 1935) jonka toisella puolella oli Riihimäen-Lopen-rautatie. Molemmin puolin Hyvinkään asemaa on ollut raiteiden lisäksi myös laituri, pääradalla ja Hangon radalla, ks. http://vaunut.org/kuva/54088

Tämä ei vielä riitä saariaseman kriteeriksi. Asemarakennuksen täytyy olla kokonaan raiteiden ympäröimä.

Listaan voisi vielä lisätä Raudun. Haaparanta on melkein saariasema (ainakin käytännössä Suomen rataverkolla).

[Erkki Nuutio]

Uusikirkko ja Mustamäki, vrt Wiipuri 9.11.1899 s.2

[Juha Kutvonen]

Pello (asemarakennus purettu).