Löyty koneelta muutama vaimon ottama kuva Viru hotelin KGB ”museosta”. Kaverini X X oli ikänsä (60-luvulta asti) tietokonehommissa, ja oli 70-luvulla töissä DataSaabValmetilla, ja kävi työnsä puolesta paljon Virossa. Viruhotelli oli silloin jo valmistunut, ja huoneet olivat aina varattu sieltä. Kun sinne sitten kirjauduttiin sisään, niin kaverit ihmettelivät ensialkuun miksi kaikki saavat huoneen eri kerroksesta, no selvisi lopulta että heidät laitettiin huoneisiin joita voitiin kuunnella, huoneet kun olivat vielä kaikki päällekkäin.
Kun tämä oli selvinnyt heille, niin tietenkin alettiin puhumaaan teemaan sopivasti. Aamiaisella alhaalla oli sitten henkilöitä, jotka seurasivat heitä katseellaan. Kundeilla oli vaan leveät hymyt naamalla, ikinä ei tullut kuitenkaan mitään jälkiseuraamuksia. Muuten touhu oli kumpaankin suuntaan ja kummassakin päässä hyvin tarkkaa ja epäileväistä, kummassakin päässä epäiltiin heidän tarkoitusperiään. Ja kyllä X sanoi että sinne viedyssä tietokonemateriaalissa oli mukana myös ns. CoCom
https://fi.wikipedia.org/wiki/CoCom kieltosopimuksen alaisia laitteita, mm. Unix pohjaisia laitteita. Kerrankin laitteet olivat laatikossa joissa päällystekstin ja rahtipapereiden mukaan oli jääkaappeja. Heille ei kuitenkaan koskaan tullut mitään sanktioita toimistaan. Ja nythän rikos lienee ja vanhentunut.
Toinen firma joka toimitti tietokonemateriaalia neukkilaan oli Elorg-data Oy
http://seppinenj.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185262-venalaiset-kiinteistokaupat-suomessa-ja-pienet-vihreat-miehet Firman konttori oli Larussa, ja kävin siellä vuosia kopiokonekeikalla. Oli tosi kumma firma, siellä oltiin kovasti tekevinään ”jotain” mutta mitään ei kuitenkaan tapahtunut, eli täydellistä kulissia koko touhu. Kas kas, kyllähän firma "oikeitakin" töitä teki, tai siis yritti tehdä.
"Se sai kommunistisen liikenneministerin Veikko Saarron päätöksellä VR:n automatisointi hankkeen. Elorg-Data Oy löi Saarron poliittisella päätöksellä mm. Nokian ja ja IBM:n. Hanke takkuili pahasti. Neuvostoliitto sai kuitenkin kattavat tiedot kaikenlaisista rautatiekuljetuksista".
Olin 80-luvun töissä Xeroxsilla, ja meidän piti joka vuosi leimauttaa työnjohtajalla kaikki huoltomanuaalit punaisella leimalla jossa luki suunnilleen ”tämä materiaali on Yhdysvaltain vientikieltolakien (CoCom) alaista ja sen luovuttaminen on kielletty………..”.
Työkaverini Ville meni kopiokonekeikalle eteläsatamaan USA ohjusristeilijälle ja kun koppari oli täysin hänelle tuntematonta mallia, niin hän kysyi vieressä vahdissa seisovalta matruusilta, että löytyiskö tähän huoltomanuaaalit. Vastaus tuli napakasti, että kyllä ne tuossa laatikossa ovat, mutta minä en saa luovuttaa sinulle mitään laivalla olevaa kirjallista materiaalia. No Ville teki sitten sen mitä pystyi.
Itse menin kerran keikalle 80-luvulla laivalle nimeltä Georg Ots (Helsinki-Tallinna), Purseri tai vastaava vei minut syvällä laivan syövereissä olevaan huoneeseen, jossa kopiokone oli, ovessa oli 2 lukkoa, sähköinen ovikytkin ja vahasinetti (naru laitettiin vahakasan sisään ja päälle lyötiin metallisella leimasella ”leima”). Tunnin jälkeen alkoi tulla hätä, että mitäs sitten teen jos laiva lähteekin liikkeelle, ei olut edes passia mukana. No sain keikan valmiiksi ja purserikin ilmestyi paikalle, käänsi lukot kiinni ja laittoi vahasinetin kuntoon. Kysyin häneltä lähtöaikaa, se oli tunnin kuluttua.
