Nyrkki-sarjan totuudenmukaisuus

[Jari Vuorisalo]

Katselin tuossa kerran Nyrkki-sarjaa, joka käsittelee aikaa,
jolloin Porkkalan alue oli lähellä palautusta Suomelle.
Tämä tapahtui vuonna 1955. Sarjassa on kohtaus, jossa
lättähattu (Dm6/7) on lähdössä nähtävästi Helsingistä,
koska taustalla kuulutetaan junan kulkevan Espoon/Karjaan/
Salon kautta Turkuun.
Lättähattuja aloitettiin valmistamaan kyllä vuonna 1954,
mutta ihmettelen, onko lättähattuja tosiaan
käytetty Hki-Tku-välillä, vai onko kyseessä taiteen nimissä
tehdystä "oikaisusta"?
Käsitykseni mukaan ainakin puuvaunujen ikkunat suojattiin
Porkkalan alueen läpi kuljettaessa luukuilla, jolloin junassa oli veturi
vetämässä.
Mielestäni kevyt lättähattu on toiminut lähinnä paikallisjunana.

[Juhani Pirttilahti]

Lättähattuja aloitettiin valmistamaan kyllä vuonna 1954,
mutta ihmettelen, onko lättähattuja tosiaan
käytetty Hki-Tku-välillä, vai onko kyseessä taiteen nimissä
tehdystä "oikaisusta"?

Ainakin 1960-luvulla lättähattu on ollut hyvin yleinen näky sekä Helsingin paikallisliikenteessä että Hki-Tku postijunissa.

Pari kuvaa tälläkin foorumilla:

http://vaunut.org/kuva/19354
http://vaunut.org/kuva/73477

[Teppo Niemi]

Tutkailin K. Pyrhösen kirjoittamaa kirjaa Lättähattu - Kiskoauton tarina, Jyväskylä 2005.

Sen mukaa  rantaradalla ei ollut vielä 1956 lättähattukennettä. Karjaa tuli liikenteen piiriin Hyvinkään suunnasta vasta 1.5.1956.
Eli vuokra-alueen aikana ei lättähattuilla liinennöity rantaradalla.

Vuokra-alueen kautta kulkevat junat olivat siis veturijunia, jotka vedettiin Kauklahden ja Tähtelän välillä Neuvostoliittolaisilla vetureilla. Ikkunaluukkuje  käyttö päättyi muutamaa kuukautta ennen kuin vuokra-alue palautettiin.

Lättähattuilla on ajettu pikajunatyyppistä liikennettä Helsingin ja Hangon sataman välillä laivan kulkupäiviinä ja jopa pikajunaa Haapamäen ja Tampereen  välillä.

[Eljas Pölhö]

Helsingin ja Turun välillä on ollut suora Dm6/7-juna vuodesta 1961 vuoteen 1969. Juna oli postijunapari H33/H34. H33 lähti Helsingistä n. klo 6, laski pikajunan ohitseen Karjaalla ja saapui Turkuun vähän ennen puoltapäivää. Ennen Dm6/7-kalustoa tämä juna ajettiin vaihtelevasti Dm4 ja Hv1/2-vetoisena.

H33, viimeinen Dm4-ajo 26.5.1961 (Dm4 1617), viimeinen höyryajo 27.5.1961 (Hv1 548) ja ensimmäinen Dm6/7 ajo 28.5.1961 (Dm6 4004+Dm7 4152). Juna lakkautettiin 31.5.1969 ja tilalle tuli samalla aikataululla kulkenut Hki-Karjaa Dm7-juna.

Suunnassa Turusta helsinkiin H34 lähti Turusta n.klo 8, laski pikajunan ohitse Karjaalla ja saapui Helsinkiin n. 13:30. Parina viimeisena vuotena H34 ei enää ollut yhtenäinen juna, vaan lähti Turusta n. klo 16 ja saapui Karjaalle n. klo 19. Se yöpyi Karjaalla ja jatkoi Helsinkiin n. klo 11 ja saapui Helsinkiin 13:15.

Käytin likimääräisiä aikoja, koska aikataulu koki pieniä minuuttimuutoksia eri vuosina.

[Tauno-Juhani Lappi]

Tutkailin K. Pyrhösen kirjoittamaa kirjaa Lättähattu - Kiskoauton tarina, Jyväskylä 2005.

Sen mukaa  rantaradalla ei ollut vielä 1956 lättähattukennettä. Karjaa tuli liikenteen piiriin Hyvinkään suunnasta vasta 1.5.1956.
Eli vuokra-alueen aikana ei lättähattuilla liinennöity rantaradalla.

Vuokra-alueen kautta kulkevat junat olivat siis veturijunia, jotka vedettiin Kauklahden ja Tähtelän välillä Neuvostoliittolaisilla vetureilla. Ikkunaluukkuje  käyttö päättyi muutamaa kuukautta ennen kuin vuokra-alue palautettiin.

Lättähattuilla on ajettu pikajunatyyppistä liikennettä Helsingin ja Hangon sataman välillä laivan kulkupäiviinä ja jopa pikajunaa Haapamäen ja Tampereen  välillä.

  Pikajunatyyppistä liikennettä on ollut myös Turun ja Toijalan välillä.

[Jorma Toivonen]

http://vaunut.org/kuvat/?s=4453 kuvia sarjan kuvauksista Porvoossa.

[Jari Vuorisalo]

Elikä postijunina lättähattuja on käyettyTku-Hki- välillä mutta vasta Porkkalan palautuksen jälkeen. Itse muistan lähinnä 60-70-luvun vaihteen lättähatut jotka ajoivat Turkuun lähinnä paikallisjunina (pari vaunua).
Eli kun muuta kalustoa ei oltu saatu kuvauksiin (esim 'Heikki' + puuvaunut) niin on oikaistu totuudenmukaisuudessa.
Kiva tietää että Porvoon rata toimi kuvauspaikkana.

[Teppo Niemi]

Elikä postijunina lättähattuja on käyettyTku-Hki- välillä mutta vasta Porkkalan palautuksen jälkeen. Itse muistan lähinnä 60-70-luvun vaihteen lättähatut jotka ajoivat Turkuun lähinnä paikallisjunina (pari vaunua).
Eli kun muuta kalustoa ei oltu saatu kuvauksiin (esim 'Heikki' + puuvaunut) niin on oikaistu totuudenmukaisuudessa.
Kiva tietää että Porvoon rata toimi kuvauspaikkana.

Puukorisia vaunuja olisi saatu kuvauksiin muilta operaattoreilta. Mutta silloin kustannukset olisivat toista luokkaa....

[Kari Juntunen]

Lättähattuilla on ajettu pikajunatyyppistä liikennettä Helsingin ja Hangon sataman välillä laivan kulkupäivinä ja jopa pikajunaa Haapamäen ja Tampereen välillä.

Pikajunamainen lättä löytyy ainakin 1959 kesäaikataulusta, pikajunan 63/64 Helsinki-Haparanda/Tornio-Helsinki kesäaikaisena (13.6.-31.8.1959) jatkoyhteytenä Kemissä.
Aikataulu pohjoiseen H 663 A: Kemi 10:20 - Laurila 10:27 - Rovaniemi 12:00, ei muita pysähdyksiä.
Aikataulu etelään H 664 A: Kirkonkangas 15:40 - Rovaniemi 15:42/16:05 - Kemi 17:45, ei muita pysähdyksiä.

[Rainer Silfverberg]

Elikä postijunina lättähattuja on käyettyTku-Hki- välillä mutta vasta Porkkalan palautuksen jälkeen. Itse muistan lähinnä 60-70-luvun vaihteen lättähatut jotka ajoivat Turkuun lähinnä paikallisjunina (pari vaunua).
Eli kun muuta kalustoa ei oltu saatu kuvauksiin (esim 'Heikki' + puuvaunut) niin on oikaistu totuudenmukaisuudessa.
Kiva tietää että Porvoon rata toimi kuvauspaikkana.

Joskus 1990-luvun alussa kuvattiin draamaelokuva Hangon radalla Nummelan tienoilla jonka yhdessä kohtauksessa ajettiin junalla vuokra-alueen läpi ja siinä käytettiin "Hki-Kauklahti" reitillä Pr1 veturia, ja "Kauklahdessa" (=Nummela) laitettiin ikkunaluukut Turun junan vaunuihin (intin köyttämät Eis -vaunut) ja veturi vaihtui Hr1 ukko-pekkaan johon oli laitettu punainen tähti keulaan, ja maalattu hytin seinään sarjatunnukseksi "Cy". 

Tämä Nyrkki-sarja on fiktiota suurimmassa määrin, mutta jos ajatellaan tilannetta, jos Porkkalaa ei olisikaan palautettu 1956, niin Turkuun olisi hyvinkin saattanut alkaa jossain vaiheessa liikenne Dm4 moottorikiitojunalla, joko peitetyin ikkunaluukuin tai ilman, jos Suomen ja NL:n ministerit olisivat päässeet sopimukseen. Lättähattukaan ei olisi välttämättä ollut poissuljettu vaihtoehto hitaammille junavuoroille. Avoimia kysymyksiä, jos olisi alettu ajaa moottorivaunuilla, olisivat olleet mm se että kumman maan kuski ajaa vuokra-alueen läpi, koska veturia ei olisi vaihdettu.

Kun vuokra-alue oli palautettu, ajoi jokin VR:n delegaatio linjan läpi Dm4:llä, siitä on jokin elokuvapätkäkin olemassa.

[Teppo Niemi]

Tämä Nyrkki-sarja on fiktiota suurimmassa määrin, mutta jos ajatellaan tilannetta, jos Porkkalaa ei olisikaan palautettu 1956, niin Turkuun olisi hyvinkin saattanut alkaa jossain vaiheessa liikenne Dm4 moottorikiitojunalla, joko peitetyin ikkunaluukuin tai ilman, jos Suomen ja NL:n ministerit olisivat päässeet sopimukseen. Lättähattukaan ei olisi välttämättä ollut poissuljettu vaihtoehto hitaammille junavuoroille. Avoimia kysymyksiä, jos olisi alettu ajaa moottorivaunuilla, olisivat olleet mm se että kumman maan kuski ajaa vuokra-alueen läpi, koska veturia ei olisi vaihdettu.

Kun vuokra-alue oli palautettu, ajoi jokin VR:n delegaatio linjan läpi Dm4:llä, siitä on jokin elokuvapätkäkin olemassa.

Minulla on mielikuva, että kun tieto Porkkalan palauttamisesta tuli, olivat sopimusneuvottelut valmistumassa siitä, että suomalaiset junat ajetaan jatkossa suomalaisin veturein ja veturinmiehistöin luotsilla läpi Porkklan vuokra-alueen. Venäjän kielen koulutus veturimiehille oli juuri alkanut.
Tähän ei kuitenkaan kannattanut siirtyä, enne vuokra-aluen palautusta ja koulutuskin keskeytyi.

Ja onhan venäläinen kuljettaja koulutettu Dm7 ajoon, jotta lättäjuna Joensuu - Petroskoi onnistui lokakuun alussa 1994.

[Teppo Niemi]

Ja vielä yksi mielenkiintoinen seikka. Liikenteenhoitohan siirtyi VR:lle hieman aikaisemmin, kun vuokra-alue luovutettiin, Hetken aikaa sekä suomalaiset että venäläiset junanlähettäjät olivat samoilla asemilla. Ja kun liikenteeen luovutus koitti, vastuun ottivat suomalaiset. Käsittääkseni vuokra-alueen läpi kulkeneet patkustajajunat kulkivat normaalisti luovutuspäivän, Eli lisää pohdittavaa......

[Rainer Silfverberg]

Ja vielä yksi mielenkiintoinen seikka. Liikenteenhoitohan siirtyi VR:lle hieman aikaisemmin, kun vuokra-alue luovutettiin, Hetken aikaa sekä suomalaiset että venäläiset junanlähettäjät olivat samoilla asemilla. Ja kun liikenteeen luovutus koitti, vastuun ottivat suomalaiset. Käsittääkseni vuokra-alueen läpi kulkeneet patkustajajunat kulkivat normaalisti luovutuspäivän, Eli lisää pohdittavaa......

Se saattoi olla että se VR:n delegaation Dm4 -ajelu tapahtui jo ennenkuin vuokra-alue palautettiin, alkutalvella 1956.

Ikkunoiden peittäminen luukuilla loppui heti kun NL:laiset antoivat luvan, luultavasti jo helmikuussa.

Säännöllinen dieselvedolla tapahtuva matkustajajunaliikenne Helsingistä Turkuun taisi alkaa vasta 1960-luvulla. Vetokalustona vissiin Hr11 eikä Dm4?

Siviilit pääsivät yleisesti ottaen käymään vuokra-alueella vasta vuoden lopussa, kun armeija ym oli ensin siivonnut paikat ja varmistanut että liikkuminen turvallista.

[Tuomo Kärkkäinen]

^Siivottavaa piisasi kyllä asukkaillakin, kun pääsivät takaisin koteihinsa.

[Eljas Pölhö]

----
Säännöllinen dieselvedolla tapahtuva matkustajajunaliikenne Helsingistä Turkuun taisi alkaa vasta 1960-luvulla. Vetokalustona vissiin Hr11 eikä Dm4?
----

Dm4 tuli Hki-Turku pikajuniin ja yhteen kiitojunapariin jo 1956. Ennen Hr11 tuloa Dm4:llä vedettiin rataosalla 3-4 pikajunaparia aikataulukaudesta riippuen sekä lisäksi höyryveturin ohella sunnuntaijunia ja postijunaa.

[Petri Nummijoki]

Helsinki-Turku-junien vetovoimasta 50-luvun lopulla ja 60-luvun alkupuolella on tietoja esim. oheisten kuvien yhteydessä.

http://vaunut.org/kuva/41935
http://vaunut.org/kuva/28140
http://vaunut.org/kuva/13009