Lähijunat saattavat ajaa Oulun seudulla piankin, jos suunnitelmat toteutuvat

[Pietu Tuovinen]

(Nostan nyt tähän lähinnä Oulun seutua koskevia asioita, koko juttu: https://yle.fi/a/74-20048640 )

Kiinnostusta lähijunaliikenteen aloittamiseen on myös pohjoisessa.

Limingassa keskustan asemakaavoituksessa uuteen, lähijunaliikennettäkin palvelevaan asemaan on jo valmistauduttu. Kunnanjohtaja Pekka Rajalan mukaan lähijuna voisi pysähtyä Limingassa jopa kolmen vuoden kuluttua.

– Tämä on tulevaisuutta ja on välttämätöntä myös Oulun kaupunkiseudulla hypätä tähän junaan. Ei ole syytä jäädä asemalle.

Lähijunaliikenteen mahdollisuus on myös huomioitu Limingan ja Oulun välisen kaksoisraiteen suunnitelmissa. Uusia matkustajajunalaitureita on suunniteltu Limingan lisäksi Tupokseen ja Oulun Kaakkuriin. Tavoitteena on kuitenkin, että lähijuna kulkisi myös Oulun pohjoispuolella Iihin asti.

Lähijuna toisi toteutuessaan paljon uusia mahdollisuuksia. Suunnitelmien mukaan Liminka–Oulu -väli sujuisi 17 minuutissa. Tämä mahdollistaa uudenlaisen palveluiden saatavuuden.

– Puhuttiin sitten kouluista, sotepalveluista, vapaa-aikapalveluista tai kulttuuriasioista. Riippumatta siitä, missä asut, voit hyödyntää ja valita vaikkapa terveyskeskuksen Oulusta ja pääset sinne näppärästi.

[Markku Naskali]

Lehdessä oli uutinen nimityksestä Suomen Lähijunat-nimiseen firmaan.
Onko kenelläkään tietoa esim. yrityksen kalustotilanteesta? Aiemmin on kerrottu että yritys rakennuttaisi Sm-raadoista uusia junia mm. Turun seudun lähiliikenteeseen ja myöhemmin muualle.

[Samuel Pajunen]

Lehdessä oli uutinen nimityksestä Suomen Lähijunat-nimiseen firmaan.
Onko kenelläkään tietoa esim. yrityksen kalustotilanteesta? Aiemmin on kerrottu että yritys rakennuttaisi Sm-raadoista uusia junia mm. Turun seudun lähiliikenteeseen ja myöhemmin muualle.

Eikös ne ole Hyvinkään konepajalla odottamassa rahoitusta, joka on jo viivästynyt useampaan kertaan.

[Markus Räsänen]

Lehdessä oli uutinen nimityksestä Suomen Lähijunat-nimiseen firmaan.
Onko kenelläkään tietoa esim. yrityksen kalustotilanteesta? Aiemmin on kerrottu että yritys rakennuttaisi Sm-raadoista uusia junia mm. Turun seudun lähiliikenteeseen ja myöhemmin muualle.

Eikös ne ole Hyvinkään konepajalla odottamassa rahoitusta, joka on jo viivästynyt useampaan kertaan.

Rahoitusta puuttuu ja Valtio laittaa tahallaan kapuloita rattaisiin viivästyttämällä Uudenkaupungin radan peruskorjaamista vuoteen 2026. Myös laissa on ongelmia, joka vaatii muutoksen, jotta kunnat voisivat ostaa lähijunaliikennettä. Myydyistä yksiköistä suurin osa on sijoitettu Hyvinkäälle. Junissa lukee ikkunoissa "ei saa romuttaa".

Toisaalta minua valaistiin myös, että VR:n uusien lähijunien SmX:n valmistus viivästyy samoin. Junien alkuperäisiä suunnitelmia on jouduttu muuttamaan. Uusien junien korkeudessa on nähty olevan jotain ongelmaa. Joidenkin lähijunaverkolla sijaisevista silloista ovat liian matalia.

[Markku Naskali]

Yllättävää että tämä yritys ei tunnu monia kiinnostavan. Ainakin yksi puuhamiehistä oli aiheuttamassa bussiliikenteessä melkoista myllerrystä joka heijastui myös VR;n hinnoitteluun.

[Niko Salo]

Toisaalta minua valaistiin myös, että VR:n uusien lähijunien SmX:n valmistus viivästyy samoin. Junien alkuperäisiä suunnitelmia on jouduttu muuttamaan. Uusien junien korkeudessa on nähty olevan jotain ongelmaa. Joidenkin lähijunaverkolla sijaisevista silloista ovat liian matalia.

Tämäpä yllättävä tieto. Alustavien piirustusten mukaan korkeus olisi aivan samaa luokkaa kuin Sm4 ja Sm5 kalustolla, eli noin 4.4 metriä tai tarkemmin 4380mm.

[Rainer Silfverberg]

Rahoitusta puuttuu ja Valtio laittaa tahallaan kapuloita rattaisiin viivästyttämällä Uudenkaupungin radan peruskorjaamista vuoteen 2026.

Mitä peruskorjausta Uudenkaupungin rata enää vaatii? Muutama laituri pitää rakentaa mutta nehän kunnat voivat itse rakentaa jos haluavat junan, ja muutamaan tasoristeykseen pitää varoituslaitokset uusia että junien nopeutta voidaan nostaa 60 km/h:sta.

[Tero Korkeakoski]

Tavoitteena on kuitenkin, että lähijuna kulkisi myös Oulun pohjoispuolella Iihin asti.

Näin sen pitää ollakin, ainakin Haukiputaalle asti. Eikä varmaan Muhoksen ja Oulunkaan väli olisi mahdoton ainakin kiireisimpinä aikoina. Voisi ehkä olla järkevääkin että reitit olisivat Haukipudas - Liminka useasti ja Ii - Muhos muutaman kerran päivässä.

[Panu Breilin]

Tuntuisi järkevältä, että lähijunien kannattaisi kulkea pidemmällä reitillä (esimerkiksi Raahe–Haaparanta), jotta niihin saisi kerättyä enemmän matkustajia. Varsinkaan Haukiputaalla ja Iissä matkustajapotentiaali ei ehkä yksistään ole kovin iso, kun niiden asemat sijaitsevat melko syrjässä asutukseen nähden.

[Markus Räsänen]

Rahoitusta puuttuu ja Valtio laittaa tahallaan kapuloita rattaisiin viivästyttämällä Uudenkaupungin radan peruskorjaamista vuoteen 2026.

Mitä peruskorjausta Uudenkaupungin rata enää vaatii? Muutama laituri pitää rakentaa mutta nehän kunnat voivat itse rakentaa jos haluavat junan, ja muutamaan tasoristeykseen pitää varoituslaitokset uusia että junien nopeutta voidaan nostaa 60 km/h:sta.

Tätähän minäkin mietin, mutta jotain vielä uupuu Uudenkaupungin radasta. Laitureita pitää uusia, koska uudet SmX:t eivät muka mahdu joillekin laitureille. Tämähän kuulostaa vähän samalta, kuin Kouvola-Helsinki työmatkajunat. Junat ovat 3xSm2 ja koko letka ei mahdu välipysähdyspaikkojen laitureille, ainoastaan isojen kaupunkien (Lahti, Kouvola) asemien laitureille. Sen takia matkustajat matkustavat kuin sillit purkissa ahtaen kahteen ensimmäiseen yksikköön.

Toisaalta minua valaistiin myös, että VR:n uusien lähijunien SmX:n valmistus viivästyy samoin. Junien alkuperäisiä suunnitelmia on jouduttu muuttamaan. Uusien junien korkeudessa on nähty olevan jotain ongelmaa. Joidenkin lähijunaverkolla sijaisevista silloista ovat liian matalia.

Tämäpä yllättävä tieto. Alustavien piirustusten mukaan korkeus olisi aivan samaa luokkaa kuin Sm4 ja Sm5 kalustolla, eli noin 4.4 metriä tai tarkemmin 4380mm.

Ainakin Tampereen suunnalla on muutamia siltoja, kävelysiltoja, joiden ali uudet SmX:t eivät nykymitoissa mahdu. Mainittiin Janakkala ja tarkemmin Turengintien ylikulkusilta. Parolassa on ongelmia ylikulkusillan ja lyhyen ja liian matalan laiturin kanssa ja Iittalassa laiturin pituuden kanssa.

Mikäli lähijunaliikennettä laajennettaisiin, kuten Mikkeli ja Kuopio haluaisi, niin Savon rata pitäisi, ainakin perusparantaa ja joitain tunneleita ja siltoja korottaa. Samalla Savon rata pitäisi kaksoisraidettaa, jos ajateltaisiin Savon radan kulun sujumoittamista lisääntyvän metsäteollisuuden liikenteen takia.

[Jimi Lappalainen]

Rahoitusta puuttuu ja Valtio laittaa tahallaan kapuloita rattaisiin viivästyttämällä Uudenkaupungin radan peruskorjaamista vuoteen 2026.

Mitä peruskorjausta Uudenkaupungin rata enää vaatii? Muutama laituri pitää rakentaa mutta nehän kunnat voivat itse rakentaa jos haluavat junan, ja muutamaan tasoristeykseen pitää varoituslaitokset uusia että junien nopeutta voidaan nostaa 60 km/h:sta.

Kannattaisi varmaan ainakin hitsata kiskot yhteen, ellei haluta vanhanajan tunnelmaa.

[Panu Breilin]

Ainakin Tampereen suunnalla on muutamia siltoja, kävelysiltoja, joiden ali uudet SmX:t eivät nykymitoissa mahdu. Mainittiin Janakkala ja tarkemmin Turengintien ylikulkusilta. Parolassa on ongelmia ylikulkusillan ja lyhyen ja liian matalan laiturin kanssa ja Iittalassa laiturin pituuden kanssa.

Miten voi olla mahdollista, ettei yksikerroksinen sähkömoottorijuna korkeutensa puolesta mahtuisi normaaliin ulottumaan? Kuormaulottuman keskiosa on kuitenkin 5,3 metrissä ja kulmatkin 4,37 metrissä. Varsinkin kun miettii, että suomalainen ulottuma on selvästi korkeampi kuin Keski-Euroopan maiden ulottuma.

Mikäli lähijunaliikennettä laajennettaisiin, kuten Mikkeli ja Kuopio haluaisi, niin Savon rata pitäisi, ainakin perusparantaa ja joitain tunneleita ja siltoja korottaa. Samalla Savon rata pitäisi kaksoisraidettaa, jos ajateltaisiin Savon radan kulun sujumoittamista lisääntyvän metsäteollisuuden liikenteen takia.

Niin kauan kuin Savon radalla pystyy ajamaan ic- ja pendoliikennettä niin on kyllä todella kummallista, jos rata pitäisi lähiliikennettä varten perusparantaa. Vuonna 2002 päättyneen edellisen lähiliikenteen loppuaikoina rata oli selvästi huonommassa kunnossa kuin nykyisin.

Mitä lisääntyneeseen raakapuuliikenteeseen tulee, niin kapasiteetti riittää vielä kohtuudella, vaikka Kouvola–Pieksämäki-väliltä kohtauspaikkoja vähennettiin merkittävästi vuosituhannen vaihteessa. Myös esimerkiksi Kontiomäeltä Kaakkois-Suomeen kulkevien junien ajattaminen Nurmeksen kautta olisi ihan mahdollista nykyisinkin, ja Dr19-veturien myötä se olisi myös entistä kustannustehokkaampi vaihtoehto. Tällä saataisiin säästettyä Savon radan kapasiteettia.

[Simo Virtanen]

Mikäli lähijunaliikennettä laajennettaisiin, kuten Mikkeli ja Kuopio haluaisi, niin Savon rata pitäisi, ainakin perusparantaa ja joitain tunneleita ja siltoja korottaa. Samalla Savon rata pitäisi kaksoisraidettaa, jos ajateltaisiin Savon radan kulun sujumoittamista lisääntyvän metsäteollisuuden liikenteen takia.

Savon radan tavarajunia voidaan vetää läntistä tai itäistä reittiä savolaisten suurkaupunkien ohitse. Molemmat vaihtoehtoiset radat ovat niin hiljaisia, että taatusti mahtuu lisäjunia.

[Jarmo Ranta]

Ainakin Tampereen suunnalla on muutamia siltoja, kävelysiltoja, joiden ali uudet SmX:t eivät nykymitoissa mahdu. Mainittiin Janakkala ja tarkemmin Turengintien ylikulkusilta. Parolassa on ongelmia ylikulkusillan ja lyhyen ja liian matalan laiturin kanssa ja Iittalassa laiturin pituuden kanssa.

Kuulostaa todella erikoiselta. Noin 170 metrin laiturit ovat yleisiä Riihimäen ja Tampereen välillä, joten miksi juuri Iittalan ja Parolan pituuksissa olisi ongelmia? Samoin juuri Parolan laiturien korkeudessa, kun siellä ovat tavalliset 55 cm korkeat laiturit? (Ainakin tilastossa.)

Junat eivät mahdu ali? Eikö ylikulkusillan ja junan katon välissä kulje ajolanka ihan samalla korkeudella kuin muuallakin? Luulisi että ajolangan vastaantulo olisi ensimmäinen ongelma, jos kalusto on liian korkeaa. En ole rautatieinfran asiantuntija, joten ehkä joku muu osaa avata näitä asioita.