Sörnäisten satamaradan tunneli

[Jouni Halinen]

Aivan ihmeellinen mielipidekirjoitus. Kuvituskuvakin on Pasilan konepajalta, kyllähän tuleva ratikkalinjakin (ilmeisesti?) kulkee Pasilan asemalle. Miten ihmeessä kiskoista saatu raha pitäisi olla tallessa jossain?

”1970-luvulla Sörnäisissä oli satama johon pääsi rautatiekiskoja pitkin” Tässäkin on virheellistä tietoa satamahan oli käytössä vuoteen 2008/9   https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/6349296    
  

”Sen sijaan, että radalla olisi alkanut kulkea junia, jotka olisivat yhdistäneet Kalasataman metroaseman Pasilan rautatieasemaan, purettiin koko rata, Helsingin Uutisten lukija kirjoittaa”.
"Kulkea junia?" ja eikö osa tunnelista kulje betonikaukalossa, jota on aika vaikea leventää 2 kiskoiseksi, kuolleena syntynyt koko ajatus.

[Erkki Nuutio]

Kai tuossa on tarkoitettu Sörnäisten alkuperäisen satamaradan ratalinjan purkamista, ensin Vallilan tavara-aseman jälkeiseltä osaltaan? (tämä sanoma meni aluksi väärään sanomaketjuun)

[Jouni Halinen]

Uusi satamarata valmistui 60-luvun puolivälissä. Linkki ortokuvassa se on työn alla 1964, kuvasta voi myös havaita tunnelin ”Kaukalo” osuuden. Vanha rata purettiin varmaan aika nopeasti pois ja ratapenkka muutettiin Junatieksi. Kyllähän tuo mielipide kirjoittelija tarkoitti sitä tämä tunneli olisi jäänyt Kalasataman ja Pasilan väliä kulkevan junan? käyttöön https://kartta.hel.fi/link/d8VyTd 

[Jouni Halinen]

Kun katsoo tätä 1964 ortokuvaa, niin voi havaita että kaikki suorat ratayhteydet satamaan on jo katkaistu, vain jämät ovat jäljellä kuvan alareunassa. Uusi raideyhteys menee niin, että juna ajetaan pitkälle Hermanniin päin ja sieltä sitten peruutettiin satamalaitureille. Se tässä järjestelyssä hämmentää, että tuossa on tasoristeys liikenteelle joka tulee Kulosaaresta päin ja jatkaa Vallilan suuntaan. Kadun nimi on Lautatarhankatu. Lisäksi näyttää, että tasoristeyksessä ei ole edes varoituslaitteita.

Tämä uusi raideyhteys on tehty koska Kulosaaren sillan rakentaminen sen vaati, vanhat kiskot jäivät tietöiden alle. Mutta miksi ei ensin rakennettu uutta raideyhteyttä Hermannin kautta ja vasta sitten rakennettu Kulosaaren silta uusine liikennejärjestelyineen, nyt tehtiin tuollainen radanpätkä joka oli käytössä vain muutaman vuoden.
https://kartta.hel.fi/link/d8WZKE

[Matti Grönroos]

Aivan ihmeellinen mielipidekirjoitus. Kuvituskuvakin on Pasilan konepajalta, kyllähän tuleva ratikkalinjakin (ilmeisesti?) kulkee Pasilan asemalle. Miten ihmeessä kiskoista saatu raha pitäisi olla tallessa jossain?

”1970-luvulla Sörnäisissä oli satama johon pääsi rautatiekiskoja pitkin” Tässäkin on virheellistä tietoa satamahan oli käytössä vuoteen 2008/9   https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/6349296    
  

”Sen sijaan, että radalla olisi alkanut kulkea junia, jotka olisivat yhdistäneet Kalasataman metroaseman Pasilan rautatieasemaan, purettiin koko rata, Helsingin Uutisten lukija kirjoittaa”.
"Kulkea junia?" ja eikö osa tunnelista kulje betonikaukalossa, jota on aika vaikea leventää 2 kiskoiseksi, kuolleena syntynyt koko ajatus.

Eiköhän tuo liene kieli poskessa tehty vedätys.

[Jorma Rauhala]

Kun katsoo tätä 1964 ortokuvaa, niin voi havaita että kaikki suorat ratayhteydet satamaan on jo katkaistu, vain jämät ovat jäljellä kuvan alareunassa. Uusi raideyhteys menee niin, että juna ajetaan pitkälle Hermanniin päin ja sieltä sitten peruutettiin satamalaitureille. Se tässä järjestelyssä hämmentää, että tuossa on tasoristeys liikenteelle joka tulee Kulosaaresta päin ja jatkaa Vallilan suuntaan. Kadun nimi on Lautatarhankatu. Lisäksi näyttää, että tasoristeyksessä ei ole edes varoituslaitteita.

Tämä uusi raideyhteys on tehty koska Kulosaaren sillan rakentaminen sen vaati, vanhat kiskot jäivät tietöiden alle. Mutta miksi ei ensin rakennettu uutta raideyhteyttä Hermannin kautta ja vasta sitten rakennettu Kulosaaren silta uusine liikennejärjestelyineen, nyt tehtiin tuollainen radanpätkä joka oli käytössä vain muutaman vuoden.
https://kartta.hel.fi/link/d8WZKE

Kulosaaren nykyinen silta valmistui jo 1957 mutta Kumpulan rautatietunneli vasta vuonna 1965. Kummatkin asiat ovat olleet yhtä aikaa vireillä ja ovat saman Sörnäisten satama-, satamarata-, Herttoniemen pikaraitiotie- ja katusuunnitelman osia eli ovat siis 1950-luvulta. Vuoden 1964 ilmakuvassa erottuu Herttoniemen pikaraitiotielle ajatellun Kaasutehtaan pysäkin kohta, tuo ylileveä katusilta Itäväylän (nykyisin sen nimi tuossa kohtaa lienee jo Junatie) kaupunkiin tulevan kaistan päällä ja toinen ylileveä ratasilta Sörnäisten rantatien jatkeen ylitse. Nuo sillat rakennettiin leveiksi jo 50-luvulla Herttoniemen pikaraitiotien Kaasutehtaan ratikkapysäkkiä varten, joka olisi siis sijainnut näiden välissä. Herttoniemen kaksiraiteiselle raitiotielle oli myös rakennettu valmiiksi leveä kaistavaraus Kulosaaren sillalle eli nämä jatkosillat kuuluivat samaan projektiin.

Kaasulaitoksen ratikkapysäkki vastaa nykyistä Kalasataman metropysäkkiä. Kaasutehtaan kohdalta linjan jatko-osuus jäi 50-luvun suunnittelussa kesken, eli vedettäisiinkö linjaus Pääskylänkatua ylös Hämeentielle vanhan Kulosaaren raitiotien tapaan, vaiko jonkinlainen tunneliratkaisu Vilhonvuoren läpi Hämeentielle. 1950-luvun jälkipuoliskolla ryhdyttiin suunnittelemaan autokaupunkia, jossa joukkoliikenne olisi hyvin pitkälti maanalaista, metromaista. Raitiovaunut siirrettäisiin kadun päältä yhtä-kahta kerrosta alemmaksi.

Vuoden 1964 ilmakuvassa näkyy alkuperäinen Sörnäisten satamaradan 1860-luvun alikulkusillan paikka vaaleana ratapenkan kohtana, Sörnäisten rantatien ylileveän ratasillan oikealla puolella. Siitä "tunnelista", niinkuin noita usein kutsuttiin, kulki Kulosaaren yksiraiteinen raitiotiekin aikoinaan. 1950-luvun tuore täytesora on ympäristöön nähden poikkeavan vaaleaa ja helpottaa paikan löytämistä.

[Jouni Halinen]

No nyt selvis noiden ylileveiden siltojen tarkoitusperä. Muistan pikkukundina 60-luvun puolivälissä kun tultiin Kuliksen sillalta Sörkkaan, niin se oli kun olisi ajanut pienimuotoiseen tunneliin. Mitä Jorma osaat kertoa tuosta Lautatarhankadun ”tasurista”? (se oli toiminnassa noin vuosina 1956-1965) mm. oliko siinä puomeja ym. muita kilkkeitä, kuvasta tihrustamalla ei ainakaan niitä näe. Vai oliko paikalla miehitys kun siitä kulki junia. Aluehan myllättiin kokonaan uuteen asuun, kun oli saatu tehtyä metro ym. päätökset. Lopputulos oli sellainen mitä se nykyjäänkin on.

Jos muistan oikein, niin Megelininkadun /Länsisataman tasoristeyksessä oli myös miehitys (oliko paikalla pieni koppikin mihin pääsi välillä lämmittelemään) vaikkakin siinä oli täysi tasurivarustus jonkunhan täytyi manuaalisesti ohjata puomeja. Muistan että paikalla käytiin välillä aika kuumana, ohiteltiin parhaan mukaan puomeja ym. Välillä näki veturikuskeja jotka näyttivät oikein nauttivan tilanteesta. Raivostuttavin tilanne oli kun puomit olivat alhaalla ja kellot kilkkas mutta juna tai pelkkä veturi olivat minuuttitolkulla joko tasurin itä tai länsipuolella.
Itse ajelin paikalla vuosien 1975-2006 välillä joskus useammankin kerran päivässä. Puomit pääsi kuitenkin kiertämään pikku jipolla eli ajamalla Länsi-sataman alueelle, sieltä löytyi tasoristeys (kuvan keskellä) missä ei puomeja ollut https://kartta.hel.fi/link/d9h8nm

Näppäri filmi vuodelta 1955 Kuliksen sillan rakentamisesta, myös vanha silta ja sillä kulkevaa liikennettä näkyy.
 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/16/kulosaaren-vanha-ja-uusi-silta

 

[Jorma Rauhala]

Mitä Jorma osaat kertoa tuosta Lautatarhankadun ”tasurista”? (se oli toiminnassa noin vuosina 1956-1965) mm. oliko siinä puomeja ym. muita kilkkeitä, kuvasta tihrustamalla ei ainakaan niitä näe. Vai oliko paikalla miehitys kun siitä kulki junia. Aluehan myllättiin kokonaan uuteen asuun, kun oli saatu tehtyä metro ym. päätökset. Lopputulos oli sellainen mitä se nykyjäänkin on.

Jos muistan oikein, niin Megelininkadun /Länsisataman tasoristeyksessä oli myös miehitys (oliko paikalla pieni koppikin mihin pääsi välillä lämmittelemään) vaikkakin siinä oli täysi tasurivarustus jonkunhan täytyi manuaalisesti ohjata puomeja. Muistan että paikalla käytiin välillä aika kuumana, ohiteltiin parhaan mukaan puomeja ym. Välillä näki veturikuskeja jotka näyttivät oikein nauttivan tilanteesta. Raivostuttavin tilanne oli kun puomit olivat alhaalla ja kellot kilkkas mutta juna tai pelkkä veturi olivat minuuttitolkulla joko tasurin itä tai länsipuolella.
Itse ajelin paikalla vuosien 1975-2006 välillä joskus useammankin kerran päivässä. Puomit pääsi kuitenkin kiertämään pikku jipolla eli ajamalla Länsi-sataman alueelle, sieltä löytyi tasoristeys (kuvan keskellä) missä ei puomeja ollut https://kartta.hel.fi/link/d9h8nm 

Sörkan tasoristeyksestä on minulla vain hatara muistikuva, kun olen siitä pyöräillyt aivan satunnaisesti, joskus sen vihonviimeisinä aikoina. Puomeja ei siinä mielestäni ollut, mutta varoitusvalot ehkä, mutta en ole satavarma siitä. Ratahan oli siinä kohtaa Vallilan-Sörnäisten radan päälinjaa eli päivystäjän juna kulki siitä säännöllisesti mutta kuitenkin harvakseltaan, eikä siinä tehty ees-taas-vaihtotöitä. Raide-eristykset olisi siis ainakin ollut helppo toteuttaa.

Jätkäsaaren raiteiden Mechelininkadun tasoristeyksessä oli vaihdemiesten koppi, LÄN VK2 "Engelsmanni" Jätkän puolella risteystä, bensiksen luona, ja jossain siellä likellä olivat siis tarvittavat ohjauslaitteiden nappulat. Siinähän oli lisäksi se liikenteellinen hankaluus, että Ruoholahden ratapihalla täytyi käydä tekemässä monet vaunuston vekslaukset ja ylittää siksi tuhkatiheästi vilkas katu. Itse Jätkäsaaressa kun oli viuhkamainen raiteisto ja "vauhti" piti aina hakea Ruoholahden ratapihalta kadun toiselta puolelta. Kaavio: http://vaunut.org/kuva/43267

[Jouni Halinen]

Nyt täytyy heittää pallo Katajiston Jussille, josko hän muistaisi tuon Lautatarhankadun tasurin varustuksen?. Paikkahan oli erityisen vaarallinen, vauhdit kun olivat kovat kun tultiin uutta Itäväylää pitkin kaupunkiin päin.

Kun katsoo tuota Länsisataman ratapihakaaviota, niin ei ole mikään ihme, että vekslaaminen oli välillä tosi intensiivistä. Piskuisella huoltiksella tankattiin "tiikeriä tankkiin” eli kyseessä oli Esso.   https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/708820 

[Matti Grönroos]

Nyt täytyy heittää pallo Katajiston Jussille, josko hän muistaisi tuon Lautatarhankadun tasurin varustuksen?. Paikkahan oli erityisen vaarallinen, vauhdit kun olivat kovat kun tultiin uutta Itäväylää pitkin kaupunkiin päin.

Kun katsoo tuota Länsisataman ratapihakaaviota, niin ei ole mikään ihme, että vekslaaminen oli välillä tosi intensiivistä. Piskuisella huoltiksella tankattiin "tiikeriä tankkiin” eli kyseessä oli Esso.   https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/708820 

Vaikka ei juuri tuosta,  niin alueesta on helsinkikuvia.fi-palvelussa hämmästyttävänkin tarkkoja ilmakuvia 1920-luvulta alkaen. Niistä näkee korkeuserot selvemmin kuin kartoista tai ortoilmakuvista, ja tietenkin seudun muutokset.

Esimerkiksi: http://helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.FCB90651-88CD-4A50-90C3-C9395FA2EB90