Daniel Nironen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 49
|
|
« Vastaus #8 : Tänään kello 19:26:15 » |
|
Saman uutisen ilmoituksesta Facebookin "Rautatieharrastus" ryhmässä oli kiivasta keskustelua aiheesta. Reissujunan julkaisu poistettiin ryhmästä jotenkin mystisesti Petri Sallisen hienon ja asiantuntevuutta huokuvan kommentin jälkeen. Koen hyvänä nostaa tämä kommentti esille tänne, varsinkin nyt kun julkaisu ryhmästä kommentteineen päivineen poistui. Tässä siis Petri Sallisen tekstiä:
"Suomen Elämysjunat Oy näyttää olevan englantilaisessa omistuksessa. Asia selviää tarkemmin tämän jutun lopussa. Ennen sitä johdannoksi tarvitaan jotain muuta.
Verohallinto poisti Suomen Elämysjunat Oy:n ennakkoperintärekisteristä 31.8.2024. Yritystä ei kuitenkaan poisteta ennakkoperintärekisteristä kovin kevyesti tai siten, että yrityksessä ei huomattaisi sitä. ”Verohallinto voi poistaa toimijan ennakkoperintärekisteristä, jos toiminta on päättynyt, jos toimintaa ei ole edes aloitettu tai jos toiminta on jäänyt harrastustoiminnaksi. Ennen rekisteristä poistamista Verohallinto lähettää asiakkaalle kuulemiskirjeen.”
Suomen Elämysjunat Oy:llä oli liiketoimintaa vuonna 2024. Liikevaihtoa oli vajaat 90 000 euroa. Yhtiön liiketoiminnan päättymien ei siis voinut olla syy sille, että verohallinto poisti yhtiön ennakkorekisteristä 31.8.2024. Liiketoiminnan laajuus oli myös riittävää, jotta toiminta olisi ollut jotain muuta kuin harrastustoimintaa.
Syyt ennakkorekisteristä poistamiseen ovat siis muita. Verohallinto toteaa, että ennakkoperintärekisteristä voidaan poistaa tai siihen voidaan jättää merkitsemättä toimija, joka olennaisesti laiminlyö jonkin seuraavista: • verojen maksamisen • verotusta koskevan ilmoittamisvelvollisuuden • kirjanpito- tai muistiinpanovelvollisuuden • muut verotukseen liittyvät velvollisuudet.
Käytettävissä olevien tietojen perusteella Suomen Elämysjunat Oy:llä ei ollut verovelkaa, minkä toimitusjohtaja Robert Ramstedt aikaisemmassa viestissään toteaakin. Syy ennakkoperintärekisteristä poistamiseen voi olla myös se, että jollain yhtiön vastuuhenkilöllä — esimerkiksi toimitusjohtajalla — on kiistaa verottajan kanssa.
Näyttää siis siltä, että Suomen Elämysjunat Oy:n jollain vastuuhenkilöllä on erimielisyyksiä verohallinnon kanssa. Muuta selitystä ei ole sille, että verohallinto heivasi yrityksen ennakkoperintärekisteristä.
Tällä erimielisyydellä voi olla vaikutusta myös siihen, minkälaiseksi Suomen Elämysjunat Oy:n ostaman Höyryraide Oy:n asema konsernissa muodostuu. Miksi ylipäätään kaupankäynnin kohteena oli koko osakeyhtiö — ei vain tietty määrä Höyryraide Oy:n omistamasta liikkuvasta kalustosta?
Suomen rataverkkoa käyttävän rautatieoperaattorin — eli rautatieliikenteen harjoittajan — on hankittava Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta tai Euroopan rautatievirastolta (ERA) turvallisuustodistus. Turvallisuustodistus osoittaa sen, että rautatieliikenteen harjoittajalla on mm. vaatimustenmukainen turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja että yritys pystyy noudattamaan turvallisuusmääräyksiä ja -sääntöjä.
Voiko Suomen Elämysjunat Oy hakea tai saada turvallisuustodistuksen, jos sen vastuuhenkilöillä on selvittämättömiä asioita verohallinnon kanssa? Jos ei voi, niin voiko yhtiön omistama tytäryhtiö sellaisen saada. Tämä puoltaisi sitä, että kaupan kohteena oli Höyryraide Oy eikä valikoitua osaa sen kalustosta. Entä voiko Höyryraide Oy saada turvallisuustodistuksen, jos sen omistamalla emoyhtiöllä on erimielisyyksiä verottajan kanssa? En tiedä, mutta todennäköisesti Traficom tietää.
Tällä hetkellä Höyryraide Oy:llä on voimassa oleva turvallisuustodistus. Se on voimassa ERADIS-tietokannan mukaan 31.5.2027 saakka. En ole kuitenkaan varma siitä, onko turvallisuustodistus uusittava, kun sitä hallitseva yritys vaihtaa omistajaa. Olen siinä käsityksessä, että se on uusittava — voin toki olla väärässäkin. Tämänkin tietänee Traficom.
Voisi kuvitella, että uudessa organisaatiomallissa Höyryraide Oy jatkaa Suomen Elämysjunat Oy:n tytäryhtiönä. Organisaatiomallissa Höyryraide Oy toimisi rautatieoperaattorina ja Suomen Elämysjunat Oy matkanjärjestäjänä, joka ostaisi tytäryhtiöltä operaattoripalvelut. Höyryraide Oy:n statusta taas parannettaisiin sillä, että yhtiölle palkataan ammattitaitoinen ja arvostusta nauttiva toimitusjohtaja. Näin on jo tapahtunut. Yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi on patentti- ja rekisterihallitukseen ilmoitettu 29.1.2026 Antero Alku ja hallituksen jäseneksi Robert Ramstedt.
Yksi mielenkiintoinen avoin kysymys on se, kuka rahoitti Höyryraide Oy:n ostamisen ja miksi. Suomen Elämysjunat Oy ei ole kauppaa voinut rahoittaa tulorahoituksella, koska sitä ei ole. Toistaiseksi ei ole tiedossa, kuinka paljon viime vuonna toteutettu joukkorahoituskampanja tuotti vai se tuottiko lainkaan. Pankkilainaa näin riskialtis yritys tuskin saa. Rahoitus on siis mitä ilmeisimmin tullut jostain muualta.
Olisiko rahoitus kauppaan voinut tulla Suomen Elämysjunat Oy:n omistajilta? Mutta kuka itse asiassa on yhtiön omistaja? Jäljet johtavat Brittein Saarille. Suomen Elämysjunat Oy:n suurin omistaja 76,7 prosentin osuudella on Brittein Saarille rekisteröity The European Adventure Train Ltd.
Ilmeisesti loput yhtiön omistajat ovat joukkorahoitusoperaatiossa ilmaantuneita pienomistajia. Julkisten tietojen perusteella toimitusjohtaja Robert Ramstedt ei omista osakkeita Suomen Elämysjunat Oy:stä. Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiöiden on pidettävä osakasluettelo esillä pääkonttorissaan, jossa halukkaat voivat sitä käydä tutkimissa. Loput osakkeenomistajista on siis selvitettävissä, jos tietoa tarvitaan.
Entä mikä on The European Adventure Train Ltd? Sen omistus on jakaantunut seuraavasti: A Family Office Ltd 50% (Iso-Britannia), JS Management Group Oy (Suomi) 16,67%, Ledgerlux SL (Espanja) 16,67% sekä Ursula Holding Ltd (Iso-Britannia).
Suomen Elämysjunat Oy:n omistuksen enemmistö on siis brittien käsissä. Mikä on moisen omistusjärjestelyn syy? Voisin yrittää arvata, mutta arvauksella on harvoin arvoa — ehkä Suomen Elämysjunat Oy:n vastuuhenkilöt kertovat tämän meille.
Entä mitä ovat nuo muut yhtiöt? Keitä on niiden takana ja minne jäljet johtavat.
Peruskysymys on kuitenkin se, miksi ihmeessä englantilaiset yhtiöt haluavat omistaa Suomessa toimivan nakkikioskin, joka mahdollisesti järjestää eväsretkiä sata vuotta vanhalla höyryveturilla?"
|