Venäjän tilanne

Venäjän suurlähetystön sivuilla kerrotaan 22.5.2022 seuraavaa Venäjän ja Suomen suhteista. Selostuksessa olevista asioista ei enää mikään pidä paikkaansa, no Saimaan kanavaa ei ole virallisesti vielä suljettu. Mielenkiintoista seurata minkälaista "korjaussarjaa" tekstiin tulee lähitulevaisuudessa.

VENÄJÄN JA SUOMEN VÄLISET SUHTEET

Venäjän ja Suomen hyville naapuruussuhteille ovat luonteenomaisia intensiivinen poliittinen vuoropuhelu, vakaa kauppa sekä Luoteis-Venäjän alueiden välitön osallistuminen yhteistyöhön.

Poliittiset yhteydet

Kymmenen viime vuoden aikana ovat muotoutuneet korkeimman ja korkean tason aktiivisen poliittisen dialogin vakaat perinteet. 27. heinäkuuta 2017 Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin kävi työvierailulla Suomessa (Savonlinnassa). 30. maaliskuuta 2017 Venäjän ja Suomen presidentit tapasivat Arkangelissa Kansainvälisen arktisen foorumin (The Arctic - Territory of Dialogue) puitteissa. Suomen presidentti Sauli Niinistö kävi Moskovassa 22. maaliskuuta 2016, ja Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin kävi työvierailulla Suomessa (Naantalissa) 1. heinäkuuta 2016. Valtioiden päämiehet ovat myös säännöllisesti vaihtaneet mielipiteitä puhelimitse.

Venäjän ja Suomen hallitusten päämiesten välillä on myös säännöllisesti ylläpidetty yhteyksiä: 21. syyskuuta 2017 ja 29. tammikuuta 2016 Venäjän federaation pääministeri Dmitri Medvedev neuvotteli Suomen pääministerin Juha Sipilän kanssa Pietarissa ja 9. joulukuuta 2016 Oulussa.

Venäjän ja Suomen ulkoasiainministerit ovat pysyvästi vuoropuhelussa. 4. toukokuuta 2017 Venäjän ulkoasiainministeri Sergei Lavrov kävi työvierailulla Suomessa (Porvoossa). 18.-19. lokakuuta 2017 maidemme ulkoasiainministerit tapasivat Arkangelissa Barentsin euroarktisen neuvoston ministerikokouksen liepeillä ja 7. joulukuuta Wienissä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ministerikokouksen liepeillä.

6. kesäkuuta 2016 Suomen ulkoasiainministeri Timo Soini kävi työvierailulla Moskovassa Venäjän ulkoasiainministerin Sergei Lavrovin kutsusta.

Parlamenttien väliset yhteydet ovat aktiivisia. Suomen eduskunnassa toimii Venäjä-ystävyysryhmä. Venäjän Valtion duumassa (parlamentin alahuoneessa) on epävirallinen edustajaryhmä, joka ylläpitää yhteyksiä Suomen eduskuntaan. Liittoneuvostossa (parlamentin ylähuoneessa) on myös perustettu senaattoriryhmä, joka hoitaa yhteistyötä Suomen eduskunnan kanssa.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Venäjän ja Suomen kauppa- ja talousyhteistyö hyödyttää molempia osapuolia. Vuonna 2017 kahdenvälinen kauppavaihto kasvoi 36,8 prosenttia vuoden 2016 lukuun verrattuna ja oli arvoltaan 12,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Venäjän vienti Suomeen nousi 32,2 prosenttia 8,6 miljardiin Yhdysvaltain dollariin, ja Venäjän tuonti Suomesta kasvoi 48,9 prosenttia 3,7 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Viime vuonna suomalaiset yritykset investoivat Venäjälle melkein 14 miljardia euroa.
Vuoden 2018 tammi-maaliskuussa kauppavaihto nousi vuoden 2017 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 31,5 prosenttia 3,7 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Venäjän vienti kasvoi 32,3 prosenttia 2,9 miljardiin Yhdysvaltain dollariin ja tuonti kohosi 28,9 prosenttia 0,8 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Venäjän keskuspankin mukaan 01.01.2018 Suomesta Venäjälle tulleiden suorien sijoitusten kokonaisarvo oli 4,1 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Venäjältä Suomeen tulleiden suorien sijoitusten kokonaisarvo 01.01.2018 oli 3 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Saimaan kanavan vuokraaminen

Ainutlaatuista valtioiden välisissä suhteissa on se, että Suomi on vuokrannut Venäjältä Saimaan kanavan Venäjälle kuuluvan osan ja siihen liittyvän vesi- ja maa-alueen. Vuonna 1962 tehdyn vuokrasopimuksen voimassaolo ulottui vuoteen 2013. Sen vuoksi 27. toukokuuta 2010 Venäjän ja Suomen hallitusten päämiehet allekirjoittivat uuden valtioiden välisen sopimuksen Saimaan kanavan Venäjälle kuuluvan osan ja siihen liittyvän alueen vuokraamisesta Suomelle sekä Saimaan kanavan kautta tapahtuvasta alusliikenteestä. Sopimuksella kanavan vuokra-aikaa on jatkettu 50 vuodella. Sopimus astui voimaan 17. helmikuuta 2012.

Raja

Venäjän ja Suomen välinen raja on maamme rajoista parhaiten varustettuja. Käytössä on yhdeksän kansainvälistä rajanylityspaikkaa. Vuonna 2017 rajan ylitti yli noin 9 miljoonaa ihmistä.

Ympäristönsuojelu

Kahdenvälinen ympäristönsuojeluyhteistyö on kehittynyt aktiivisesti. Suomi osallistuu useiden suurten ympäristöhankkeiden toteuttamiseen Venäjällä, mm. vedenpuhdistamoiden rakentamiseen Pietarissa sekä Leningradin ja Kaliningradin alueilla.

Humanitäärinen yhteistyö

Maiden väliset kulttuuriyhteydet ovat vilkkaita. Vuodesta 2000 alkaen on järjestetty vuosittain Suomalais-venäläisiä kulttuurifoorumia. Vuonna 2017 kulttuurifoorumi pidetiin Pietarissa, seuraava foorumi järjestetään vuonna 2018 Savonlinnassa. 22.-24. toukokuuta 2017 Turussa järjestettiin 5. Venäjän ja Suomen ystävyyskaupunkikongressi.

Suomalais-ugrilaiset kansat (karjalaiset, vepsäläiset, komit, mordvalaiset, marit, udmurtit, hantit, mansit, perminkomit) kehittävät yhteyksiään. Suomi edistää niiden kansallisen kulttuurin kehitystä. 7. Suomalais-ugrilaisten kansojen Maailmankongressi pidettiin Lahdessa 15.-17. kesäkuuta 2016. Yhteistyössä pyritään myös säilyttämään Suomessa asuvien venäläisten kansallista ja kulttuurista identiteettiä ja lujittamaan heidän siteitään historialliseen kotimaahan.

Perustana yhteistyölle on ollut myös vuonna 1992 solmittu sopimus yhteistyöstä toisen maailmansodan seurauksena Venäjällä kaatuneiden suomalaisten ja Suomessa kaatuneiden venäläisten sotilaiden muiston vaalimisessa. Kummankin maan alueelle on pystytetty useita muistomerkkejä, jotka on omistettu vuosien 1939–1944 sodissa kaatuneille. Suomessa sijaitsee noin 90 venäläisten sotilaiden hautapaikkaa.

Muut aiheet \| Sivuraide \| Aihe: Venäjän tilanne \|	<< edellinen seuraava >>