Markus Räsänen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 275
|
« : Huhtikuu 24, 2011, 19:03:45 » |
|
Tänään sunnuntaina 24.4 liikkui klo 18.05 aikoihin Kouvolasta etelään kaksi tavarajunaa. Ei tässä mitään kummallista olekaan, mutta tavarajunat liikkuivat, ainakin havaintopaikalla Korialla kiinni toisissaan. Eli missä T2050 loppui alkoi T2044. T2044:ä oli kiinni T2050:ssa vetureineen eli kyseessä oli hinaus! Kummassakin oli vetojuhtana Sr1:set ja T2044:n juhdan numero oli #3053.
Pahoittelut myöhäisestä ilmoituksesta, mutta en pääsyt tunnuksilla org:iin sisään havainto hetkellä toiselta koneelta ja jouduin kotihommien takia viivästyttämään havainnon julkaisua!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #1 : Huhtikuu 24, 2011, 20:20:06 » |
|
Oliko keskellä junaa kulkeneella veturilla virroitin alhaalla? (tietysti oli, mutta varmistetaanpa nyt silti)
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Markus Räsänen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 275
|
« Vastaus #2 : Huhtikuu 24, 2011, 20:52:20 » |
|
Oliko keskellä junaa kulkeneella veturilla virroitin alhaalla? (tietysti oli, mutta varmistetaanpa nyt silti)
ei ollut. T2044:n Sr1 #3053 virroitin oli ylhäällä ja susi huusi kuin mikäkin! Se minussa herättikin huomiota. Kokooonpano oli jotenkin tälläinen: T2050 Sr1+10-15 Hake/turve+2xHkba+2xvgobo+2xHkba+3xVgk+2vgobo+2xHkba+1xVgk+Sr1 3053+25-30kpl raakapuuvaunua (Occ,Hkb,Snpss,Sp,Sps). itsella ei ollut kameraa mukana (en ollut kotona). Tarkka havainto paikka on Korian museosilta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Mikko Kosonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 79
|
« Vastaus #3 : Huhtikuu 25, 2011, 18:48:37 » |
|
Onneksi olkoon!!! Olet juuri nähnyt tavarajunien avustustapahtuman. Se keskellä oleva veturi oli avustaja, ja keulilla avustettava.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Markus Räsänen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 275
|
« Vastaus #4 : Huhtikuu 25, 2011, 21:32:28 » |
|
Onneksi olkoon!!! Olet juuri nähnyt tavarajunien avustustapahtuman. Se keskellä oleva veturi oli avustaja, ja keulilla avustettava.
Tällaiseen johtopäätökseen tulin illalla. Ensimmäisenä päähän juolahti Nokian onnettomuus, jossa tietääkseni oli tämän takana tulleen ja loppujen lopuksi törmänneen junan tarkoitus, että avustus oli kyseessä. Sellainen tuli mieleeni ja en ole löytänyt vastausta, että miksi tälläisiä "avustuksia" tehdään kun veturi hajoaa? Onko kyse kalustopulasta vai radan vapaaksi saamisessa, jos kyseessä on tavarajuna?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Valtteri Paakkari
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 428
|
« Vastaus #5 : Huhtikuu 26, 2011, 09:39:21 » |
|
Itseäni jäi ihmetyttämän tuo T 2044:n kokoonpano. Pari kertaa olen sen nähnyt, ja siinä on ollut Sim- ja Hai-vaunujen eri variaatioita. Ei ole ollut noinkaan montaa vaunuakaan, yleensä n. 10-15. Voisiko taaempana tullut rahti ollut T 2820, siinä on käsitykseni mukaan tyhjiä raakapuuvaunuja.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Markus Räsänen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 275
|
« Vastaus #6 : Huhtikuu 26, 2011, 10:17:23 » |
|
Itseäni jäi ihmetyttämän tuo T 2044:n kokoonpano. Pari kertaa olen sen nähnyt, ja siinä on ollut Sim- ja Hai-vaunujen eri variaatioita. Ei ole ollut noinkaan montaa vaunuakaan, yleensä n. 10-15. Voisiko taaempana tullut rahti ollut T 2820, siinä on käsitykseni mukaan tyhjiä raakapuuvaunuja.
Katsoin junien nro:t suoraan aikataulusta ja klo 18.05 kohtiin osuu junat T2044 ja T2050. Tietenkään en mene takuuseen junien nro:sta! Ja nyt kun tutkin uudestaan aikatauluja, niin on hyvinkin mahdollista että junat ovat sittenkin olleet T2050 ja Valtterin sanoma T2820!? Koska eikö raakapuu junien numerot ole 28-alkuisia? Valtterin tuntomerkkeihin sopiva junan kokoonpano meni vasta klo 19 jälkeen?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Riku Outinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 884
|
« Vastaus #7 : Huhtikuu 26, 2011, 11:04:57 » |
|
Kaikki 28-alkuiset eivät ole raakapuujunia.
2050 yleensä Lauritsalan Sim/Hai/Laais-juna.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Valtteri Paakkari
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 428
|
« Vastaus #8 : Huhtikuu 26, 2011, 16:02:34 » |
|
Itseäni jäi ihmetyttämän tuo T 2044:n kokoonpano. Pari kertaa olen sen nähnyt, ja siinä on ollut Sim- ja Hai-vaunujen eri variaatioita. Ei ole ollut noinkaan montaa vaunuakaan, yleensä n. 10-15. Voisiko taaempana tullut rahti ollut T 2820, siinä on käsitykseni mukaan tyhjiä raakapuuvaunuja.
Katsoin junien nro:t suoraan aikataulusta ja klo 18.05 kohtiin osuu junat T2044 ja T2050. Tietenkään en mene takuuseen junien nro:sta! Ja nyt kun tutkin uudestaan aikatauluja, niin on hyvinkin mahdollista että junat ovat sittenkin olleet T2050 ja Valtterin sanoma T2820!? Koska eikö raakapuu junien numerot ole 28-alkuisia? Valtterin tuntomerkkeihin sopiva junan kokoonpano meni vasta klo 19 jälkeen? Itekin katsoin graafisia, ja siellähän ne T 2044 ja T 2050 on merkitty peräjälkeen meneviksi. Voisiko olla tuo Markuksen T 2044:ksi merkitsemä juna jokin ylimääräisenä kulkeva? Tai sitten tosiaan oli T 2044.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Markus Räsänen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 275
|
« Vastaus #9 : Huhtikuu 27, 2011, 20:43:16 » |
|
Tutkin nyt aikatauluja tilanteen sen salliessa, että tuo mainitsemani T2044 liikkuu VAIN sunnuntaisin ja T2820:n viikonloppuisin! Kävin tänään radan varressa kuvailemassa ja sain vangittua T2050:n, jonka jo Riku Outinen mainitsikin kokoonpanoineen. T2050 liikkui omalla paikallaan ja sisälsi 15 kpl Hai-vaunuja, vetojuhtana Sr1 3103!
|
|
|
|
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1331
|
« Vastaus #10 : Huhtikuu 28, 2011, 08:35:37 » |
|
Sellainen tuli mieleeni ja en ole löytänyt vastausta, että miksi tälläisiä "avustuksia" tehdään kun veturi hajoaa? Onko kyse kalustopulasta vai radan vapaaksi saamisessa, jos kyseessä on tavarajuna?
En ymmärtänyt pointtia täysin. Eihän sitä hajonnutta tavarajunaa voi sinne jättääkään? Avustaminen on toimiva keino saada linjalle jäänyt juna työnnettyä sivuraiteelle, jotta muu liikenne pääsee jatkumaan. Jos kyseessä on Keravalta Vuosaareen menevä tavarajuna, sen keulaan ei pääse mitenkään. Niinpä sitä on lähestyttävä perästä päin. Toisaalta, jos Vuosaaressa sattuu olemaan lähdössä toinen tavarajuna, voi se tai sen veturi lähteä avustamaan linjalle jäänyttä junaa. Avustaminen voidaan tehdä joko varta vasten tehtävään lähetetyllä veturilla, takana tulevan junan veturilla tai yhtä hyvin irrottamatta veturia junasta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Markus Räsänen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 275
|
« Vastaus #11 : Huhtikuu 28, 2011, 19:16:52 » |
|
En ymmärtänyt pointtia täysin. Eihän sitä hajonnutta tavarajunaa voi sinne jättääkään?
Avustaminen on toimiva keino saada linjalle jäänyt juna työnnettyä sivuraiteelle, jotta muu liikenne pääsee jatkumaan.
Jos kyseessä on Keravalta Vuosaareen menevä tavarajuna, sen keulaan ei pääse mitenkään. Niinpä sitä on lähestyttävä perästä päin. Toisaalta, jos Vuosaaressa sattuu olemaan lähdössä toinen tavarajuna, voi se tai sen veturi lähteä avustamaan linjalle jäänyttä junaa.
Avustaminen voidaan tehdä joko varta vasten tehtävään lähetetyllä veturilla, takana tulevan junan veturilla tai yhtä hyvin irrottamatta veturia junasta.
Täytyy siis selventää kysymystä, koskien "avustuksia". Se itselle on jäännyt epäselväksi että, miksi "avustettava" juna "avustetaan" määränpäähänsä? Onko tavaralla niin kiire että "avustettava" juna ei voi odottaa toista veturia, jossakin, esim. ratapihojen seisontaraiteella tai jossakin johon juna saadaan "parkkiin" tai miksi vaunustoa ei siirretä muilla junilla lähemmäs määränpäätä, ettei tavara jää odotuttamaan? Sen ymmärrän että, jos juna "uinahtaa" radalle, niin sieltä se on äkkiä saatava johonkin siirettyä, pois muun liikenteen tieltä!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #12 : Huhtikuu 28, 2011, 20:20:52 » |
|
Täytyy siis selventää kysymystä, koskien "avustuksia". Se itselle on jäännyt epäselväksi että, miksi "avustettava" juna "avustetaan" määränpäähänsä? Onko tavaralla niin kiire että "avustettava" juna ei voi odottaa toista veturia, jossakin, esim. ratapihojen seisontaraiteella tai jossakin johon juna saadaan "parkkiin" tai miksi vaunustoa ei siirretä muilla junilla lähemmäs määränpäätä, ettei tavara jää odotuttamaan? Sen ymmärrän että, jos juna "uinahtaa" radalle, niin sieltä se on äkkiä saatava johonkin siirettyä, pois muun liikenteen tieltä!
Vastasitkin itse kysymykseesi. Avustettava juna ei odota toista veturia seisontaraiteella, koska se on rikki ja tarvitsee apua päästäkseen sinne seistontaraiteelle odottamaan sitä toista veturia.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1331
|
« Vastaus #13 : Huhtikuu 29, 2011, 00:15:05 » |
|
Täytyy siis selventää kysymystä, koskien "avustuksia". Se itselle on jäännyt epäselväksi että, miksi "avustettava" juna "avustetaan" määränpäähänsä? Onko tavaralla niin kiire että "avustettava" juna ei voi odottaa toista veturia, jossakin, esim. ratapihojen seisontaraiteella tai jossakin johon juna saadaan "parkkiin" tai miksi vaunustoa ei siirretä muilla junilla lähemmäs määränpäätä, ettei tavara jää odotuttamaan? Sen ymmärrän että, jos juna "uinahtaa" radalle, niin sieltä se on äkkiä saatava johonkin siirettyä, pois muun liikenteen tieltä!
Junaa ei yleensä avusteta määränpäähänsä, ellei määränpää satu olemaan seuraava liikennepaikka. Sikäli tuo "miksi" on turha. Juna avustetaan nimenomaan sinne seuraavalle sivuraiteelle odottamaan uutta veturia, joka saapuu muutaman tunnin kuluessa, eteläisessä Suomessa tai esim. Oulun lähellä keskellä kirkasta arkipäivää parhaimmillaan alle tunnissa, ja sitten taas keskeytynyt matka pääsee jatkumaan. Avustamisesta on kysymys myös silloin, kun on tapahtunut esim. sähköratavaurio. Tällöin paikalla päivystää dieselveturi(pari), joka avustaa sähkövetoiset junat vauriopaikan ohi, kunnes sähköt saadaan taas toimimaan.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Markus Räsänen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 275
|
« Vastaus #14 : Huhtikuu 29, 2011, 15:57:14 » |
|
Tutkiessani graafisia, tulin siihen tulokseen että T2044:n määränpää oli Riihimäki. Koska Riihimäelle jäljet loppuvat. Kaikki keskustelussa mainitut junat: T2044, T2050 ja T2820, kaikki menevät Riihimäelle, jonne siis näköjään T2044:n matka päättyi. Se sitten selittää T2820:n "avustuksen" Kvla-RIT! Se on jäännyt askarruttamaan että missä vaiheessa sitten T2044:n matkanteko JTS-KVLA välillä on alkanut yskiä, kun Kouvolassa ei olla vaihdettu veturia?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Riku Outinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 884
|
« Vastaus #15 : Huhtikuu 29, 2011, 16:21:22 » |
|
Ei se matkanteko ole JTS-KVL välillä ole alkanut yskimään, kyllä Kouvolassa olisi veturi vaihdettu.(jos veturiviasta kyse)
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tapio Muurinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 152
|
« Vastaus #16 : Huhtikuu 29, 2011, 16:34:46 » |
|
On käynyt niinkin, että yksiraiteisella radalla, kuten Savon radalla, toinen on jäänyt mäkeen, ja vastaantuleva juna otetaan avustamaan. Verurit ajetaan vastakkain, ja avustamaan saapunut lähtee painamaan tulosuuntaansa, jos se on kevyempi. Näin mentiin nipussa seuraavalle vaihteelle.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|