Liikennepaikat & ratavartijat

[Kim Metso]

Löysin kun löysinkin tämä mainio liikennepaikkalista toisesta sivustosta, mutta kuten siellä lukeekin, sieltä puuttuu monta vanhaa paikkaa.
Elikkä mistä löytäisin listan mistä löytäsin myös vanhat paikat, ihanne olisi jos tulisi myös ilmi jos km:t olisivat joskus muttuneet. Suoristuuhan ne mutkat välillä.
Minua kiinnostaa erityisesti väli Utti - Luumäki ja siinä Metso & Pajari.

Ratavartijahistoriikki samasta pätkästä kinnostaa myös, mutta se tieto lienee ainoastaan löytyvän matrikkelistä Valtion Rautatiet Rautatiehallitus Rataosasto sieltä Valtionarkistosta, sivu kerralla, hakemalla.

David Metso oli ratavartijana 1.1.1874 - 31.7.1908 paikka v 207-209 1/2 km 221,434-224,588 palkka nousi 550 mk:sta 1104 markkaan. Oliko hän kenties ensimmäinen ratavartia osuudellaan? Rata kai valmistui 1870, mutta oliko silloin jo tällaisia virkoja?

Viktor Metso (Davidin poika) oli ratavartijana 27.12.1904-5.5.1918 paikka km 225-228 myöhemmin 221-224 hänen palkka nousi 660 mk:sta 1560 markkaan.   

[Tauno Hermola]

Äskettäin ilmestynyt kirja Radan varrella lienee yksi parhaista lähteistä. Tuolta http://www.jokioistenmuseorautatie.fi/mry/kauppa.htm sen saa ainakin hiukan halvemmalla kuin suoraan Karttakeskuksesta ja menee mahdollinen myyjän voitto ainakin hyvään tarkoitukseen

Kilometrithän ei muuten muutu, vaikka rata suoristuu, jollei muutos ole tapahtunut juuri ko. kohdassa rataa. Se on sellainen tämä ratakilometrijärjestelmä.

[Tommi Lempinen]

Ratavartijoiden mökkien sijainti on usein merkitty ko. tyyppipiirustuksiin, löytyvät kansallisarkistosta. Mitä tarkoitat tuolla matrikkelilla, onko tarkempaa tietoa teoksesta ja mistä löytyy? Kansallisarkistossa sekin? Hki-Karja-Tku rataosuus kiinnostaa.

[Tauno Hermola]

Kuvittelisi, että kun alkuperäinen rantaratakin on rakennettu melko lyhyen ajan kuluessa, siitä olisi jonkinlainen kokonaissuunnitelma, josta selviäisi myös kaikki rakennetut rakennukset.  Mutta onko tälläistä ollut, ja jos on, onko se vielä jossain tallessa? VR:n historia antaa vain hyvin ylimalkaista tietoa, vahtituvistakin kerrotaan vain lukumäärä; sitäkin on hiukan vaikea tulkita, kun eri tyyppisiä vahtitupia on ollut sekä asemilla että muualla radan varressa. Jotkut ovat jo aika lailla hävinneet historian hämärään, esim. se Salon ja Halikon välillä vanhalla ratalinjalla, nykyisen Nokian tehtaan tavaraliikenneportin kohdalla, sijainnut.

[Kim Metso]

Ratavartijoiden mökkien sijainti on usein merkitty ko. tyyppipiirustuksiin, löytyvät kansallisarkistosta. Mitä tarkoitat tuolla matrikkelilla, onko tarkempaa tietoa teoksesta ja mistä löytyy? Kansallisarkistossa sekin? Hki-Karja-Tku rataosuus kiinnostaa.

Kyllä Kansallisarkistosta. On sen verran kauan sitten (>13 v) etten enää ihan muista miten se meni, ja proseduuri saatta nyt olla eri. Itse kirja piti tilata luettavakseeni ja sitten tilasin erikseen kopiot siitä. Olen kirjoittanut kohdassa kopioitavat asiakirjat seuraavasti: Valtion Rautatiet, Rautatiehallitus, Rataosasto, Matrickel (-1924) M-R Bb6 Sivut 844 & 845 (Metso)
'Matrikkeli' on työntekijälista missä näkyy työntekijän suppea historiikki Vr:llä. Aukeama voisi vaikkapa verrata kirkonkirjoihin, samantyylinen.
Tämä tomii jos tietää työntekijän, elikkä minä hain isoisäni isän ja hänen isä, rataosuutta ei voi määrittää/hakea. Elikkä se 'joku toinen' pitäisi indexoida se koko kirjasatsi A-Ö. Sattaisi se nyt olla jo rullilla tai kuvattunakin...  

[Kim Metso]

Kuvittelisi, että kun alkuperäinen rantaratakin on rakennettu melko lyhyen ajan kuluessa, siitä olisi jonkinlainen kokonaissuunnitelma, josta selviäisi myös kaikki rakennetut rakennukset.  Mutta onko tälläistä ollut, ja jos on, onko se vielä jossain tallessa? VR:n historia antaa vain hyvin ylimalkaista tietoa, vahtituvistakin kerrotaan vain lukumäärä; sitäkin on hiukan vaikea tulkita, kun eri tyyppisiä vahtitupia on ollut sekä asemilla että muualla radan varressa. Jotkut ovat jo aika lailla hävinneet historian hämärään, esim. se Salon ja Halikon välillä vanhalla ratalinjalla, nykyisen Nokian tehtaan tavaraliikenneportin kohdalla, sijainnut.

Minulla on kirja Finska Statsjärnvägarne 1862-1912 I Historisk -Teknisk- Ekonomisk Beskrifning, painettu 1912. Se on tylsin omistamani rautatieaiheinen kirja. Kieli ei ole ongelma mutta sisältö, ainoastaan tylsää kirjanpitoteknillistä jauhamista 409 sivua. Onhan siellä toteutetut radat ja suunnitelmat ja ei toteutettuja ratkaisuja, mutta ei edes värillä toteutettu graafi Antalet såväl afgångna som anlända passagerare och person km för städerna S:t Petersburg Helsingfors och Wiborg 1871-1910 ei kiihota minua hirvittävästi. Pikku ratavartijan mökki ei tähän kirjaan mahdu.

[Tauno Hermola]

Kuvittelisi, että kun alkuperäinen rantaratakin on rakennettu melko lyhyen ajan kuluessa, siitä olisi jonkinlainen kokonaissuunnitelma, josta selviäisi myös kaikki rakennetut rakennukset.  Mutta onko tälläistä ollut, ja jos on, onko se vielä jossain tallessa? VR:n historia antaa vain hyvin ylimalkaista tietoa, vahtituvistakin kerrotaan vain lukumäärä; sitäkin on hiukan vaikea tulkita, kun eri tyyppisiä vahtitupia on ollut sekä asemilla että muualla radan varressa. Jotkut ovat jo aika lailla hävinneet historian hämärään, esim. se Salon ja Halikon välillä vanhalla ratalinjalla, nykyisen Nokian tehtaan tavaraliikenneportin kohdalla, sijainnut.

Minulla on kirja Finska Statsjärnvägarne 1862-1912 I Historisk -Teknisk- Ekonomisk Beskrifning, painettu 1912. Se on tylsin omistamani rautatieaiheinen kirja. Kieli ei ole ongelma mutta sisältö, ainoastaan tylsää kirjanpitoteknillistä jauhamista 409 sivua. Onhan siellä toteutetut radat ja suunnitelmat ja ei toteutettuja ratkaisuja, mutta ei edes värillä toteutettu graafi Antalet såväl afgångna som anlända passagerare och person km för städerna S:t Petersburg Helsingfors och Wiborg 1871-1910 ei kiihota minua hirvittävästi. Pikku ratavartijan mökki ei tähän kirjaan mahdu.

On myös kirja Suomen valtionrautatiet 1862-1912 osat 1 ja 2 (och samma på svenska), minusta se ei ole lainkaan tylsä kirja. Esim. rantaradan rakentamisesta on kohtuuhyvä artikkeli, mutta toki tietoja yksittäisistä vahtituvista ei sieltä löydy. Liikkuvasta kalustosta löytyy ko. kirjasta myös yksityskohtaisia tietoja, mm. piirustuksia.

[Kim Metso]

Äskettäin ilmestynyt kirja Radan varrella lienee yksi parhaista lähteistä. Tuolta http://www.jokioistenmuseorautatie.fi/mry/kauppa.htm sen saa ainakin hiukan halvemmalla kuin suoraan Karttakeskuksesta ja menee mahdollinen myyjän voitto ainakin hyvään tarkoitukseen

Kilometrithän ei muuten muutu, vaikka rata suoristuu, jollei muutos ole tapahtunut juuri ko. kohdassa rataa. Se on sellainen tämä ratakilometrijärjestelmä.

Löysin kirjan Sipoon kirjaston hyllystä. Kirja löytyy Porvoostakin mutta oli lainattuna. Tässä kirjassa on vain yksi vika, liian halpa, olisin suosinut tekijälle enempää tällaisesta arteesta. Kirjan koko 33cmx25cm oli ylläys.  Ostan heti kun tule vastaan. ( Ja kilometrit löytyi... )