Vanhojen talojen purkaminen ja kunnostaminen

[Vesa Höijer]

Jyväskylän Kypärämäki on kaupunginosa, joka koostuu suureksi osaksi 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla rakennetuista omakotitaloista. Nyt täältä on lyhyen ajan sisällä purettu jo kaksi omakotitaloa pois. Mietin mistä se johtuu? Onko omakotitalon kestoikä vain noin 60 vuotta vai onko kyse poikkeustapauksista, esimerkiksi taloja on hoidettu huonosti ja ne ovat päässeet homehtumaan?

Vanhoja 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa rakennettuja rautatieasemia on kunnostettu ainakin jonkin verran, ja remontointi on ilmeisesti sujunut yleensä hyvin?

[Jouni Hytönen]

Asun itse vuonna 1951 rakennetussa talossa ja tältäkin kadulta on joitakin taloja purettu. Yksi alkuperäiskuntoinen rintamamiestalo remontoitiin hiljattain lattiasta kattoon. Toinen alkuperäiskuntoinen talo purettiin, koska seinät olivat kuulemma homehtuneet. Meidän talossa ei ole mitään muovikalvoja seinien sisällä. Huonolla rakentamisella voi toki pilata uudenkin talon heti lähdössä.

[Jussi Laukkanen]

Suurin syy kasvukeskusten alueella tapahtuvaan omakotitalojen purkamiseen on tonttien hinnan nousu. Kun talon alla olevan tontin hinta nousee tarpeeksi, jää itse rakennuksen arvo usein jälkeen tontin arvosta. Ne ihmiset, joilla silloin on varaa osta tontti taloineen, eivät välttämättä pidä tuota taloa omaan elintasoonsa sopivana. Tässä tilanteessa vanha puretaan ja uutta rakennetaan tilalle.
Tämä on minulle tuttua, sillä työskentelin muutaman vuoden purkufirman työnjohtajana ja purkutöitä tarvitsevat ihmiset soittivat minulle, jos meidän palveluita tilasivat. Yleensä siinä juteltiin sen verran, että syyt ja perustelut purkamiselle tuli käytyä läpi. Monasti tuli aika hämmentynyt olo ja surku hienoa taloa, kun erittäin hyväkuntoisia taloja laitettiin palasiksi. Eniten purettiin vanhoja rakennuksia sellaisilta tonteilta, jossa oli paljon rakennusoikeutta jäljellä. Silloin yhdelle tontille saatiin useampi huoneisto ja rakentajalla oli mahdollista tehdä kunnon tili myydessään asunnot. Joskus purettiin hyvin uusiakin taloja, kun tönö ei vain jostain syystä miellyttänyt uuden omistajan makua.
Sanottakoon lopuksi, että aika kauan järkevästi tehty talo kestää. Perinteiset puutalot kestävät melko vähällä hoidolla yli 100 vuotta.

[Vesa Höijer]

Tuota vähän pelkäsinkin. Kypärämäki on aika arvostettu kaupunginosa paljolti rakennushistoriallisista syistä, ja harmi jos taloja puretaan aivan turhaan.

[Vesa Höijer]

Sanottakoon lopuksi, että aika kauan järkevästi tehty talo kestää. Perinteiset puutalot kestävät melko vähällä hoidolla yli 100 vuotta.

Mutta ei 200 vuotta? Jostakin muistan lukeneeni väitteen, että hyvin hoidettu rintamamiestalo kestää vaikka maailmanloppuun asti.

[Jussi Laukkanen]

Tarkoitin tuolla sanomisellani sitä, että 100 vuotta on saavutettavissa yleensä ilman erityisempiä remontoimisia. Kunhan katon ja ikkunat pitää välttävässä kunnossa. Tarkemmalla ylläpidolla voidaan saavuttaa todennäköisesti 200 vuotta ja paljon enemmäkin, mikä voidaan päätellä monista Keski-Euroopan vanhojen kaupunkien useampi satavuotisita puurunkoisista rakennuksista.
Rakennusteknisesti vaativimmat ja samalla myös kaikkein kalleimmat korjaukset liittyvät perustukseen. Niihin saatetaan joutua ennen 100 vuoden ikää, koska esim. routa ja pohjaveden korkeuden muutokset kurittavat hyvääkin perustusta. Tiiviisti rakennetuilla alueilla kaikki rakentaminen ja erityisesti katualueisiin liittyvät toimet yleensä pikkuhiljaa nostavat maanpintaa rakennusten ympärillä niin, että rakennus jää liian syvälle ja on vaarassa kostua ja vaurioitua.
Tämä näkyy muuten aika usein lähelle rataa rakennettujen asemien kohdalla. Keravan asema nyt yhtenä esimerkkinä, jossa on jouduttu tekemään kovasti töitä perustusten kanssa.

[Vesa Höijer]

Toisen Kypärämäestä puretun talon tilalle on noussut melko lailla 1950-lukulaisen näköinen uusi talo, joka sopii hyvin maisemaan. Toivottavasti toisenkin puretun tilalle tulee jotain samanlaista.

Jos vanhoja taloja on pakko purkaa, niiden tilalle kannattaa rakentaa juuri tuollaista uusvanhaa. Kaikista mainiointa olisi, jos uusi talo olisi kopio puretusta, katukuva ei muuttuisi yhtään.

[Vesa Höijer]

Mitenkä mahtaa onnistua Haapamäen vanhan rakennuskannan pelastaminen ja korjaaminen?

Haapamäen keskustan ilmettä on 2000-luvulla moitittu paikoin ränsistyneeksi. Yrittäjät ja kyläyhdistys ovat vaatineet talojen omistajilta niiden pihojen siistimistä. Osa taloista on varsin huonokuntoisia, ja joidenkin purkamista on suunniteltu. Keski-Suomen museo vaatii Pyramidi-nimisen kerrostalon ja ainakin yhden keskustan rivitalon säilyttämistä. Kaikkiaan Haapamäellä on noin 150 Keski-Suomen museon kulttuurihistorialliseksi määrittelemää rakennusta.

Vuonna 1993 museovirasto ja ympäristöministeriö arvioivat Haapamäen keskustan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi, ja vuonna 1998 asema-alue suojeltiin ja määriteltiin valtakunnallisesti arvokkaaksi rautatieasema-alueeksi. Maakuntakaavassa asemanseutu on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi ja kyläkokonaisuus maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kyläyhdistys tavoittelee Haapamäen asemanseudun saamista Unescon maailmanperintölistalle. Suunnitelmissa on asemanseudun palauttaminen "rautatiekauden loistoon". Hanketta on ajanut myös kansanedustaja Lauri Oinonen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapam%C3%A4ki#My.C3.B6hemm.C3.A4t_vaiheet

Kovasti on ränsistynyttä, varsinkin monet puutalot rautatieaseman lähellä. Kukahan ne nykyisin omistaa?

[Vesa Höijer]

Hylätty talo Valmierassa vuonna 2013:


Kesällä 2014 oli laitettu laudat ikkunoihin. Ehkä talo aioittiin kunnostaa, ajattelin.


Turha toivo. Kesällä 2015 oli vain purkujätteet jäljellä:

[Vesa Höijer]

Tämä talo Valgassa on myynnissä:



Pistin osoitteen mieleeni, ja etsin internetistä ilmoituksen. Hintapyyntö 42 000 euroa, talossa 20 huonetta ja 700 neliötä:

http://www.kv.ee/muua-valga-sudalinnas-2kordne-ahikuttega-palkmaja-2482128.html

[Vesa Höijer]

Tämä kuva hylätystä talosta Haapamäeltä on vuodelta 2013.



Nyt sitä on alettu remontoida.

[Vesa Höijer]

Tässä virolainen hrušovka on saanut uuden psykedeelisen värityksen remontin yhteydessä.

[Vesa Höijer]

Monet näistä Haapamäen vanhoista taloista ovat entisiä VR:n työntekijöiden taloja. Jotkut ovat päälle päin siistissä kunnossa, mutta asumattomia.