Otso vastaan höyrysäiliö, Oulu Oy 1963

[Reino Kalliomäki]

Edistääkseen myyntiään järjesti Saalasti Oy vertailukoeajon Otso 2:sen ja Henschel-höyrysäiliöveturin kesken Oulu Oy:n tehtaalla v. 1963. Sain sen tehtaalta 1974, ja se lienee ainoita luotettavia mittauksia säiliöveturin höyrynkulutuksesta ja työtehosta. Liitän paperit mukaan:

[Petri Nummijoki]

Edistääkseen myyntiään järjesti Saalasti Oy vertailukoeajon Otso 2:sen ja Henschel-höyrysäiliöveturin kesken Oulu Oy:n tehtaalla v. 1963.

Eli tulkinta kaiketi on, että hyvällä työpaineella höyrysäiliöveturi pärjäsi mukavasti mutta tehon heikkeneminen paineen alentuessa sekä höyrynottoon kuluva aika käänsivät vertailun Otson eduksi?

[Reino Kalliomäki]

Vertailu ei mielestäni ole sikäli reilu, että käytettiin erilaisia junapainoja. Säiliöveturin 530 tonnia on kuitenkin varastoon lastaukseen sopinut juna, joten painavampi piti erityisesti koota, eikä raiteisto ollut sellaiseen suunniteltu. Yhtiön edustaja piti suuren kattilan höyryn hintaa vaikeasti arvioitavana, joten vertailu ei johtanut kauppoihin. Pienemmällä junalla säiliö oli noin kaksi kertaa nopeampi. Höyrysäiliö on väkevä täydellä paineella, ja pystyy kelpo suoritukseen vielä puolellakin. Toisenlaisissa olosuhteissa moottoriveturi on varmaan edullisempi.

[Reino Kalliomäki]

Koetin laskea, miten pitkälle höyrysäiliöveturilla voi ajaa (Ilkan mainiot kaavat kirjassa "Raskas Sekajuna). Matematiikallani sain "jonkinlaisia" tuloksia. Siispä pari haastattelutietoa: ÄSR:llä ei höyry riittänyt paluumatkaan. KVR:llä kyllä. Ratojen pituushan on 9 ja 4,5 kilometriä. Tietenkään höyrysäiliöveturia ei ole tarkoitettu linja-ajoon.