Tupla-Edo-runkojen "jatkuvat" ongelmat

[Milo Hilve]

Olen tässä miettinyt, että mikä Tuplana ajettavissa Edo-rungoissa (IC 147) on niin usein vikaa? Melko usein 147 ajetaan kahtena eri junana. Osaako joku sanoa, missä vika syntyy?

[Lauri Uusitalo]

Jos tiedettäisiin niin se olisi jo korjattu?

[Miika Tuomela]

Itsekin mietein samaa tänään, kun syyskuun aikana juna on ajettu VIISI kertaa erikseen. Onko yksinkertaisesti tulojunat/SAAtot myöhässä..?

10.12 kun aikataulut vaihtuu, saapi nähdä, että ajetaanko 147 enään tuplarungolla.

[Tuukka Ryyppö]

Jos tiedettäisiin niin se olisi jo korjattu?

Väärin.
"Missä on vika" tarkoittaa tässä yhteydessä samaa kuin "Miten toimimattomuus ilmenee?"
Koska vikoja on ollut, tiedetään varmasti, millaisista vioista on kysymys. Sitä sen sijaan ei välttämättä tiedetä, miten kyseisen vian voi korjata.

[Lauri Uusitalo]

Jos tiedettäisiin niin se olisi jo korjattu?

Väärin.
"Missä on vika" tarkoittaa tässä yhteydessä samaa kuin "Miten toimimattomuus ilmenee?"
Koska vikoja on ollut, tiedetään varmasti, millaisista vioista on kysymys. Sitä sen sijaan ei välttämättä tiedetä, miten kyseisen vian voi korjata.

"Missä vika syntyy?" kysymykseen voinee 99% varmuudella vastata, että "Ilmalassa tai Ilmalan ja Helsingin välillä tai Helsingissä".

[Tuukka Ryyppö]

Tällaisenä multakrapuna sanosin, että ongelma on vähän väistämättä joko ohjelmointivirhe tai kaapelien/liittimien riittämätön laatu.

VR:n kannattaisi olla asian tiimoilta esim. SBB:hen yhteydessä. Siellähän ohjausvaunullisten runkojen yhdistely on arkipäivää.

[Kimmo T. Lumirae]

Yhtä paljon tiedetään Helsingin tai Ilmalan varikoilla, joissa Sm-yksiköiden yhdistely on arkipäivää.

SBB ei käytä ohjausvaunutoiminnoissaan samaa tiedonsiirtoprotokollaa kuin VR.

[Tuukka Ryyppö]

Yhtä paljon tiedetään Helsingin tai Ilmalan varikoilla, joissa Sm-yksiköiden yhdistely on arkipäivää.

SBB ei käytä ohjausvaunutoiminnoissaan samaa tiedonsiirtoprotokollaa kuin VR.

Mutta käyttääkö erilaista tiedonsiirtoa? Se, millä protokollalla tieto kulkee, ei ole välttämättä merkityksellistä. Se on eräs kiinnostava tekijä, mutta kaapelien laatu ja ohjelmiston ratkaisut (esim. se, miten virhetilanteisiin reagoidaan) voivat olla mielenkiintoisempia.
Jossain päin Saksaa tai ehkä Alankomaita lienisi kyllä ihan Siemensin ohjausjärjestelmällä hoidettavia junanyhdistämisiä, jos halutaan vertailu tehdä niin, että tiedonsiirtoprotokollakin on sama. Ja tokihan niin kannattaa tehdä, jos vertailukohde on löydettävissä.

[Tommi K Hakala]

Ne kerrat, kun tuplaEDO on lähtenyt kahdessa palassa hesasta, on kuulutettu toisen osan valmistelujen myöhästyminen, mitä itselle on eteen osunut. Siinä sitten se asemallakin oleva on ootellut, viimeksi 20 min, jotta toinen palikka tuli paikalle...ja lähti sitten erikseen, mistä taas asemalla oleva osa joutui jättäytymään taakse, loppuviimeksi 30 min myöhässä tampereella...Mistäs kiertävät noiden tuplien palikat ilmalaan huoltoon, eli onko vaan jätetty liian lyhyt huoltoaika?

[Juhani Pirttilahti]

Eikös tarina näiden tiedonsiirtoprotokollien kanssa mennyt niin, että Sr2:n valmistaja ei halunnut (ymmärrettävästi) kertoa siitä mitään?

Sitten tuli Siemens, joka keksi ohjata Sr2:ta suoraan ajopöydän hallintalaitteiden kautta, ja näin ohitettiin yllä mainittu kehityksen este... Kenties tästä menetelmästä on kehkeytynyt ongelmia.

[Tuukka Ryyppö]

Eikös tarina näiden tiedonsiirtoprotokollien kanssa mennyt niin, että Sr2:n valmistaja ei halunnut (ymmärrettävästi) kertoa siitä mitään?

Sitten tuli Siemens, joka keksi ohjata Sr2:ta suoraan ajopöydän hallintalaitteiden kautta, ja näin ohitettiin yllä mainittu kehityksen este... Kenties tästä menetelmästä on kehkeytynyt ongelmia.

Mielenkiintoinen tieto. Toinen mahdollinen ratkaisutapa olisi voinut olla, että olisi luotu jokin protokolla ja ostettu Sr2:n toimittajalta palikka, joka muuntaa Sr2:n protokollasta tähän sovittuun protokollaan.

[Kimmo T. Lumirae]

Asiasta oli puhetta Edojen hankintavaiheessa sen verran, että ne käyttävät Siemensin protokollia, mitä ne sitten tarkemmin ovatkaan. Jotta Sr2 saatiin ymmärtämään tätä, piti Sr2:een asentaa "purkki", joka muuttaa tämän Siemens-tiedon Sr2:n ymmärtämään muotoon.

Ja nyt kun niissä on mainittu purkki, niin niiden pitäisi toimia yhdessä sekä Sr3:n että Edojen kanssa ts. tällä ratkaistiin samalla Sr2+Sr3 monikäyttö.

Järjestelmähän on kahdennettu niin, että Edossa on ihan fyysisestikin kaksi piirikorttia, joista toinen on yhteydessä Sr2:een UIC-kaapelin (vai kuulutuskaapelin) ja toinen EP-jarrujen kaapelin kautta (menihän se nyt näin, menihän?) ja järjestelmän vikaantuessa se vaihtaa automaattisesti väylältä toiselle. Ja näiden korttien fyysistä paukahtelua ilmeni alkuaikoina ja vakava vika aiheuttaa hätäjarrutuksen, mutta vikaantunut kortti voidaan kytkeä pois käytöstä. Tarkemmin muistavat korjatkoot.

[[Tunnus poistettu]]

Miten oli aiemmin, kun tätä vastaavanlaista yhdistelmää ajettiin Helsingistä Kouvolaan (IC77) josta juna jakautui Kajaaniin (IC 77) ja Joensuuhun (IC9). Oliko jo tuolloin näissä rungoissa vastaavia ongelmia?

Esim.
http://julia.dy.fi/timetables?s=77&d=7.1.2016
http://julia.dy.fi/timetables?s=9&d=7.1.2016

[Jorma Toivonen]

Tuolla jo aiemmin ihmeteltiin Sr2:n ohjaamoon tulleita uusia virityksiä: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,5314.msg34717.html#msg34717

[Lauri Uusitalo]

Miten oli aiemmin, kun tätä vastaavanlaista yhdistelmää ajettiin Helsingistä Kouvolaan (IC77) josta juna jakautui Kajaaniin (IC 77) ja Joensuuhun (IC9). Oliko jo tuolloin näissä rungoissa vastaavia ongelmia?

Esim.
http://julia.dy.fi/timetables?s=77&d=7.1.2016
http://julia.dy.fi/timetables?s=9&d=7.1.2016

Oli. Tosin olivatko juuri samoja ongelmia niin en tiedä, vastaavia kylläkin.

[Markus Räsänen]

IC8:lla näköjään Edo-ongelmia, kun jäännyt aikataulustaan n.30 min. jälkeen Luumäki-Taavetti välillä!

[Kimmo T. Lumirae]

Jorman viittaama keskustelu koski tosiaankin ohjausvaunumuutostyötä. Paitsi mainitsemaani purkkia, Sr2:een tuli samanlainen näyttö kuin Edoissa ja tässä näytetään ja käytetään uusia, yhteisiä toimintoja, mm. jarrujenkoettelusoftaa, joka korvaa jarrujen tarkastusta suorittavan henkilön Edo-rungoissa. Näyttö on kosketusnäyttö noin 3 x 3 cm:n kosketusaluein, joten sen käyttöön ei tarvita kosketuskynää tms.

Kun Edo-rungon Sr2 laitetaan "parkkitilaan", tarkoituksena jatkaa ajoa Edosta, vaatii tämä ajopöydän hantaakien asettamista aivan tiettyihin asentoihin, jotta Edon, tai muun tätä järjestelmää käyttävän, kuten ehkä Sr3:n, kauko-ohjaus voi "ottaa kiinni" ajopöydästä ja alkaa kauko-ohjata Sr2:ta. Tämä on sikäli kuvaavaa, kuten aiemmin mainittiinkin, että käytössä olevassa järjestelmässä tavallaan kauko-ohjataan Sr2:n ajopöytää eikä esim. sen keskustietokonetta. Niinpä ajopöydän heebelit pitää siis jättää aivan tiettyihin asentoihin, tai kauko-ohjaus ei onnistu ja tässä joku nörtinplanttu (anteeksi ja kiitokset hyvästä oivalluksesta) on keksinyt käyttää tätä uutta näyttöä kuljettajan muistilistana: näyttö listaa, mitkä napit ja kahvat ovat vielä väärissä asennoissa, ja kun lopulta viimeinenkin namikka on oikein jätettäväksi seisomaan, tämä lista katoaa näytöltä.

Mainittakoon, että kytkettäessä kahta Sr2:aa monikäyttöön, tätä ei tarvitse tehdä. Monikäytössä vetureiden päätietokoneet (?) keskustelevat keskenään, kun taas Edo-käytössä Edo tai vastaava keskustelee "purkin" kautta Sr2:n toisen ajopöydän kanssa.

Muutostyön yhteydessä otettiin käyttöön myös ovien kauko-ohjaus vetureista tai ohjausvaunusta. Siihen oli ollut valmius Sr2:ssa, mutta systeemiä ei ollut otettu käyttöön.

Ja kaikki nämä ominaisuudet toimivat vain vaunustoissa, joissa on pelkkiä kaksikerrospäivävaunuja. Yksikerrosvaunuissa ei tiettävästi ole edes kaapelointia ohjausvaunudatan läpimenolle ja makuuvaunuista ainakin alkuvaiheessa puuttui joitain ominaisuuksia. Tiedossani ei ole, onko ne nyt modattu yhteensopiviksi ja edelleen, onko esim. yöjunien konduktöörivaunuja modattu näihin juniin sopiviksi.