Ruskean sähkötolpan polttaminen?

[Tuukka Ryyppö]

Lääkkeistä kun on kyse, niillä on usein hyötynsä ja haittansa. Aine voi aiheuttaa vakaviakin vaurioita, mutta sitä voi silti olla järkevää käyttää, jos vaihtoehtona on esim. melko nopea kuolema. Parempi kuolla viiden vuoden päästä kreosootinsyöntiin kuin viiden viikon päästä tautiin.  Joskus aiemmilla vuosisadoilla, lääketieteen onnea vielä lapsenkengissä, ei tunnettu turvallisempia lääkkeitä samoihin vaivoihin, joten kreosoottia tarjottiin sen hengenvaarallisuudesta huolimatta. Parempi se kun ei mikään. Tuossa tekstissä luki, että nykyään parempia lääkkeitä on, joten kreosootilla lääkitään vain harvoin (arvatenkin lääkärin ollessa hieman kajahtanut). Se lääkkeiden paremmuus voi tarkoittaa joko, että lääke on tehokkaampi tai että se on yhtä tehokas mutta ei tapa. Tai jos oikein hyvin käy, sekä tehokkaampi että vaaraton.

USA:ssa on ajatus, että henkilön terveys on hänen vastuullaan ja yksilön oletetaan tuntevan ostamansa tuotteen haittavaikutukset. Hyvinkin myrkyllisiä lääkkeitä voidaan myydä vaikka vaarattomia korvaus olisi jo keksitty, jos riittävän moni haluaa lääkitä itsensä sillä lääkkeellä, joka on ensimmäisenä satuttu kyseiseen vaivaan löytämään. USA ei ole EU ja USA:ssa tapahtuvat asiat eivät aina ole ymmärrettävissä vain EU:n todellisuudesta päin katsoen. Tällä vaarallisiksi tunnettuja tuotteita ei kertakaikkiaan myydä, siellä on kielletty osa, mutta ei niitä, joille löytyy riittävän varakas ja itsepäinen tukiverkosto, joka riittävästi meuhkaa omasta vastuusta niidenkin puolesta, jotka eivät kreosootin vaaroista edes ole kuulleet.

Japanin kulttuurista en tiedä, en kommentoi miksi siellä ovat korvattavissa olevan myrkyn lääkehyllylle sallineet.

[Jarmo Puntanen]

 Sorry Jarmo, ota toi kirjoittamani ihan huumorin kannalta, en kohdistanut sitä kehenkään, sattui vaan natsaamaan ..

Sitä ihmettelen, että Sortiin voi myös viedä maksusta normipuutavaraa, sitä ei kuitenkaan polteta vaan se haketetaan kuorikkeeksi/mäd?. Lavalle heitetään kuitenkin ”puutavaraa” hyvinkin laajalla skaalalla. on lastulevyä, maalisia, lakkasia, mätiä, nauloja ym. muuta metallia, lasia ja muuta sekalaista ”puutavaraa”. Ainakin minusta tämä jae olisi kaikkein viisainta polttaa jätevoimalassa, ajomatkaakin on vain noin 5 kilometriä.

Joo huumorillahan tässä tietty mennään, mutta siitä asiasta pidän ainakin itse tiukan vaarin. Mikä lie vika mulla.

Kuorikkeeksi sitä sekalaista jätepuuta ei saa mennä, juurikin noiden mahdollisten raskasmetallien takia, vaan se poltetaan energiajätteenä käsittelyn jälkeen. Viimeistään siinä polttoprosessissa sitten metallit ja lasit erkanevat ja otetaan talteen. Mätäneminenhän on luonnon omaa polttokäsittelyä, josta erkanee metaania ja CO2:ta. Lastulevyn formaldehydit tuhoutuvat siinä polttolaitoksessa.

Maaleissa ei raskasmetalleja nykyään enää ole, titaanioksidia (valkoinen väri) lukuunottamatta, ja se taas ei ole biologisesti vaarallista. Lyijyvalkoista ei Suomessa ole paljoa käytetty koskaan, esim USA:ssa valkoinen talo oli ja on kunnon talo ja ongelmat sen mukaiset. Sitä on rajoitettu jo 1920-luvulta, lyijyisiä juomavesiputkiakaan ei Suomessa ole asennettu.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1991/19910112
https://www.tikkurila.fi/ammattilaiset/ratkaisut/ymparisto/maalien_raaka-aineet/pigmentit_ja_tayteaineet
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130151

[Jarmo Puntanen]

USA:ssa on ajatus, että henkilön terveys on hänen vastuullaan ja yksilön oletetaan tuntevan ostamansa tuotteen haittavaikutukset. Hyvinkin myrkyllisiä lääkkeitä voidaan myydä vaikka vaarattomia korvaus olisi jo keksitty, jos riittävän moni haluaa lääkitä itsensä sillä lääkkeellä, joka on ensimmäisenä satuttu kyseiseen vaivaan löytämään. USA ei ole EU ja USA:ssa tapahtuvat asiat eivät aina ole ymmärrettävissä vain EU:n todellisuudesta päin katsoen. Tällä vaarallisiksi tunnettuja tuotteita ei kertakaikkiaan myydä, siellä on kielletty osa, mutta ei niitä, joille löytyy riittävän varakas ja itsepäinen tukiverkosto, joka riittävästi meuhkaa omasta vastuusta niidenkin puolesta, jotka eivät kreosootin vaaroista edes ole kuulleet.

Aikamoista asenteellisuutta havaitsen. Kyllä USA:ssa on valmistajan vastuu suuri, kuten tiedämme erinäisistä oikudessa määrätyistä miljoonakorvauksista. Suomessahan käytännössä mitään mainittavia korvauksia ei tuotevahinkoasioissa tule samaan. USA:n lääkintäviranomaiset ovat vähintään yhtä tarkkoja kuin Euroopassa. Eräs koulukirjaesimerkki on saksalaisen Talidomidin hyväksymättä jättäminen kokeellisen näytön puutteen takia USA:ssa 1950-luvulla, kun taas Euroopassa ja myös Suomessa syntyi kaikkiaan ainakin 10 000 raajoiltaan vajavaista lasta.

Vaarallisia lääkkeitä myydään kyllä Suomessa, ja ihan tiskiltä. Ihan ensiksi tulee mieleen parasetamoli. 40 kpl 500 mg:n käsikauppakapselia suusta alas, ja olet viimeistään viikon päästä kuollut.

Mitä siihen lääkinnälliseen kreosoottiin tulee, niin olemassa on paljon aineita, joita ei saisi syödä suuria määriä.
Itsensä saa tapettua pelkällä vedelläkin jos niikseen tulee. 
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012052715627201_uu.shtml US: '"Vesipokeria" pelannut tyttö kuoli vesimyrkytykseen'.

Tässä vielä vinkkejä viikonlopuksi, jos kreosootin lääkekäyttö alkoi innostaa.
http://oilhealthbenefits.com/creosote-oil/

Ja tieteestä kiinnostuneille metayhteenveto kreosootin biovaarallisuudesta. Se on muuten huomattavasti paljon pienempi tekijä kuin mitä äkkiä voisi luulla.
http://pi.ace.orst.edu/search/getDocketDocument.s?document=EPA-HQ-OPP-2003-0248-0008

[Lauri Kivijärvi]

Vielä jokunen sananen kreosootin lääkekäytöstä, jonka jälkeen aihe on omasta puolestani käsitelty:

Tuukka kirjoitti yläpuolelle hyvin kreosootista. Ihmiskunnan historian aikana on käytetty mitä kummallisimpia yhdisteitä esim. lääkkeinä, makeutusaineina ja suoja-aineina, kunnes käytettyjen kemikaalien vaaralliset sivuvaikutukset ovat selvinneet tiedemiehille sekä suurelle yleisölle. Tämä on johtanut aineiden käytön rajoituksiin sekä täyskieltoihin, joista esimerkkinä vaikkapa Jarmon mainitsemien lyijymaalien ja -putkien poistuminen sekä korvaaminen turvallisemmilla vaihtoehdoilla. Kreosootin käytölle voitaneen povata samanlaista kehityskulkua, vaikka väestöstä löytyy myös päinvastaista mieltä olevia marginaaliryhmiä.

Tähän kohtaan muutama suora sitaatti luonnonmukaisen kreosootin (wood creosote) terveyshaitoista USA:n viranomaisten raportista, johon Jarmokin 9.3.2017 viittasi (https://www.atsdr.cdc.gov/phs/phs.asp?id=64&tid=18#bookmark05):

"Taking herbal remedies containing creosote bush leaves may result in damage to the liver or kidney. - Rats and mice fed a large amount of wood creosote at one time had convulsions and died. Rats fed a smaller amount of wood creosote for a long period developed kidney and liver problems, and died. - On December 10, 1992, FDA issued a nationwide warning to consumers (FDA Press Release, P92-38) about chaparral, an herbal product derived from the leaves of the creosote bush, because of reports of acute toxic hepatitis after its use."

Jarmon aiemmin mainitsema tohtori Theresa Dale näyttää vähänkään tarkemman Googlauksen perusteella suosivan kreosoottilääkinnän ohella myös mm. magneettikenttähoitoa ja homeopatiaa. Edustaa siis Jarmon sanoin todellakin melkoisen erilaista, marginaalista koulukuntaa.

[Jarmo Puntanen]

Kivijärven Lauri, elähän kettuile "marginaaliryhmillä" tai otan ja kettuilen takasin.
Ei ole olemassa mitään ainetta, jolla ei saataisi rottakokeissa vahinkoa aikaan kun annosta nostetaan tarpeeksi.

Siinä em. metatutkimuksessa oli hieman sitä tietoa. Minusta sen perusteella kreosootti ei näyttäisi olevan mikään maailman pahin myrkky -- minkä oikeastaan tuo sen ilmeisesti melkoisen laaja lääkekäyttö (kasviperäinen versio) näyttäisi ainakin minulle osoittavan.

Kemikaalien riskeistä suurimpia ovat kaupoissa vapaasti myytävä etanoli- ja poltettavat tupakkatuotteet.

Sokeri ja hiilihydraatit ovat myös haitallisia runsaasti käytettyinä, ja aiheuttavat erittäin yleistä II-tyypin diabetesta. EU voisi kohdistaa sitä säätelyintoaan vaikka niihin.

Kaikessa on riskinsä, ja nykyinen kaikenkattava kielto- ja hysteriailmapiiri on haitallista. On olemassa oikeita riskejä ja marginaaliriskejä. Kreosootteihin kuolleita en tiedä Suomessa olevan ketään.

[Juhani Pirttilahti]

Maaleissa ei raskasmetalleja nykyään enää ole, titaanioksidia (valkoinen väri) lukuunottamatta, ja se taas ei ole biologisesti vaarallista. Lyijyvalkoista ei Suomessa ole paljoa käytetty koskaan, esim USA:ssa valkoinen talo oli ja on kunnon talo ja ongelmat sen mukaiset. Sitä on rajoitettu jo 1920-luvulta, lyijyisiä juomavesiputkiakaan ei Suomessa ole asennettu.

1960-luvun lopulle asti lyijyvalkoista on käytetty ulkomaalauksessa. Erityisesti ikkunoissa lyijyvalkoisen ominaisuudet suojaa puuta erinomaisesti, ja niissä korjausrakentaja voi siihen aineeseen tänäkin päivänä törmätä. Sen käytön tunnistaa siitä, että hometta ei ole missään ja maali on kovaa kuin mikä, ehkä hiukan halkeillut. Nykyään lyijyvalkoisen myynti on kielletty toki kokonaan, mutta mahdollisesti varastossa olevan saa käyttää.

[Erkki Schoultz]

Suomen Farmakopea 1956 (pharmacopoea fennica editio septima) tuntee kreosootin. Se on pyökkitervasta tislaamalla saatu seos, missä on eniten guajakolia. Sitä on käytetty yskänlääkkeissä limaneritystä edistävänä aineena, mutta jo 50-luvulla se on jäänyt pois käytöstä. Suurin kerta-annos oli 0,5g ja suurin vuorokausiannos 1,5 g Huom. Tämä farmakopea ja sen annokset eivät ole enää voimassa.

[Jarmo Puntanen]

1960-luvun lopulle asti lyijyvalkoista on käytetty ulkomaalauksessa. Erityisesti ikkunoissa lyijyvalkoisen ominaisuudet suojaa puuta erinomaisesti, ja niissä korjausrakentaja voi siihen aineeseen tänäkin päivänä törmätä. Sen käytön tunnistaa siitä, että hometta ei ole missään ja maali on kovaa kuin mikä, ehkä hiukan halkeillut. Nykyään lyijyvalkoisen myynti on kielletty toki kokonaan, mutta mahdollisesti varastossa olevan saa käyttää.

Tuosta on Kansallisarkiston digitoiduissa aineistoissa hyvä pläjäys vuodelta 1932, tuottajana "Lyijyvalko-propaganda"(sic), H:ki.
http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/348556?page=3

Lyijymaaliin on Amerikassa yhdistetty viime aikoina myös ainakin mustan (siis sori afrikkalais-amerikkalaisen) nuorison suhteellisesti ottaen huono koulu- ja muu menestys.
http://yle.fi/uutiset/3-9232394 "Lyijymyrkytykset nousivat demokraattien vaaliteemaksi" (17.10.2016)

Lyijymaalia voi käyttää edelleenkin taitelijavärinä ja erikoistarkoituksiin, erikoisvarmoissa pakkauksissa, mutta vähentynyt kysyntä on siirtänyt tuottajia pois markkinoilta.
http://paintingperceptions.com/the-great-lead-white-shortage/

[Esko Ampio]

Maaleista mainitessa on myös lyijymönjän käyttö kielletty aikoja sitten. Vaikka olikin erinomaisen pohjamaali. Samasta syystä myös, pohjamaali sinkkikromaatti, se keltainen. Ferrex´inkin koostumusta lienee muutettu, luultavasti liuotinaineen osalta. Kuten yleensä muidenkin maalien.

[Jouni Halinen]

Tuossa ylempänä jo aiemmin kirjoitin, että Kivikon sorttiasemalle viety puutavara haketetaan ja käytetään jonkinlaisena kuorikkeena, Jarmo P sitä vähän epäili. Kävin tänään viemässä Sorttiasemalle peräkärryllisen sekajätettä, puutakin oli runsaasti. Kysyin kundeilta että mitä puutavaralle tapahtuu, vastaus oli, se haketetaan, siitä poistetaan kaikki teräsosat  ja muitakin jakeita, ja sitä todella käytetään kuorikkeen tapaan, missään tapauksessa sitä ei kundien mukaan polteta. Että näin on närhen munat.

[Jarmo Puntanen]

Tuossa ylempänä jo aiemmin kirjoitin, ... Että näin on närhen munat.

Siinä ns kuorikkeessa ei saa olla yhtään ongelmajätteitä, kuten tätä paljon yllä puhuttua kyllästettyä puuta.
Jos on, niin siitä saa Ely:lta penalttia.

Mitä mainitsemaasi jäteasemaan tulee, sen jätteet siirretään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen.
Jäteaseman kenttätyöntekijät eivät välttämättä ole parhaita tiedon lähteitä.
Kattava tulevaisuusselvitys on täällä: http://dsjulkaisu.tjhosting.com/~hsy01/kokous/20151006-3-1.PDF
ja rakennusjätteitä, kuten esim puuta, koskevaa tietoa on sivulla 55.
Vuoden 2015 tilastotietoa on täällä: https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/EsitteetKatalogi/Raportit/HSY_jatehuolto_vuositilasto_2015.pdf sivu 18 ->
Pääkaupunkiseudun poltettava jäte menee ilmeisesti tyystin tänne: https://www.vantaanenergia.fi/jatevoimala-antaa-roskalle-uuden-elaman/
Mistään kuorikkeen tuotannosta en nähnyt HSY:n sivuilla mainintaa, eikä se tullut ainakaan minun hakuihini tuloksena.

[Antti Rautiainen]

Ruskea on sitä kreosoottia juu ja sitä käytettiin sähköpylväissä,silloissa ja ratapölkyissä ainakin... kumpi sitten lie parempi että pylväät/pölkyt kestää 50-60v eikä tartte tehdä mitään vai se että niitä uusittaisiin tuon tuostakin.
Meillä niitä ei ole poltettu,ei ole kannattanu kalliita pöllejä panna pesään,niistä rakenneltiin aikoinaan ajosiltoja pelto ojien yli ja lattioita talleihin ym,nythän niitä ei enää mistään saakkaan,harmi.
Tarinat kyllä tälläkin kylällä kertoo että ei ole semmoista radanvarsi taloa missä ei ois joskus pöllinpätkiä poltettu,täälläkin oli moni VR.n hommissa ikänsä niin työnedut näkyivät.
Jos noita pöllinpätkiä jollain on niin sinne ne hyvin käy maata vasten vaikka rakennuksen aluspuiksi tms käyttöön,mutta EI kuitenkaan kaivonpuitteiksi tai laituriksi heh.
Eiköhän ne suuremmat myrkkykertymät ole jääny pölleistä/pylväistä jo sinne ensiasennusmaastoon joskus vuoskymmeniä sitten niin isompaa paniikkia ei tartte olla...