Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: Pieniä kysymyksiä, pieniä vastauksia  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 ... 15 16 [17] | Siirry alas Tulostusversio
Pasi Utriainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 334


« Vastaus #400 : Maaliskuu 05, 2023, 16:42:36 »

Osaisiko joku sanoa mitkä VR:llä käytetyt vaunut ovat valmistuneet vuonna 1923 L. Zieleniewskin tehtaalla Puolan Sanokissa? Tällainen valmistajanlaatta on, mutta ei tietoa siitä, että mistä vaunusta se on.

Entä mitä vaunuja Kockumsin tehtaalla Malmössä tehtiin VR:lle vuonna 1946? Rullalaakeroitujen Gb(r)-vaunujen alustoja vai jotain muuta?


Valtionrautatiet 1912-37, osa 2 mainitsee, että viimeiset ulkomaiset matkustajavaunut tehtiin v. 1900 Pietarissa ja viimeiset ulkomaiset tavaravaunut olivat v. 1899 180 Ga-tavaravaunua Riiasta ja 100 IK-vaunua Belgiasta.

Valtionrautatiet 1937-62 puolestaan kertoo, että rullalaakeroituja Gb-vaunuja tilattiin Ruotsista 250 kpl.

« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 05, 2023, 20:42:18 kirjoittanut Pasi Utriainen » tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1181


« Vastaus #401 : Maaliskuu 05, 2023, 19:23:59 »

Kysymys on suhteellisen laaja. Kun Suomi itsenäistyi, jäi Suomeen satamäärin venäläisiä vanuja, jotka Tarton rauhdansopimuksessa sovittiin jätettäväksi VR:lle. Saksalaiset lähettivät liittolaissopimuksen mukaisesti Virosta Suomeen kalustoa sota-aikana, Gb-vaunuja valmistettiin myös Puolassa, sotasaaliskalustoa seilasi jne...
tallennettu
Jouni Halinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 846


« Vastaus #402 : Huhtikuu 06, 2023, 21:15:11 »


Osaako joku käyttäjäveli kertoa minulle, että mistä löytyvät näillä sivuilla olevan suuren "ajolanka keskustelun" ja kuin myös suuren  "Dr12 kaksinajoluukku" keskustelu. Eli mulle vois laittaa Y-viestiä aiheesta, tai lisätä  kommetti ao. kuvien kommettikenttään.  Nousevat sitten sitä kautta esille .
tallennettu

Skiffari 40
Elmeri Lehtovirta
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 62


« Vastaus #403 : Huhtikuu 10, 2023, 20:20:54 »

Löytyisikö keneltäkään Tka7:n piirrustusta tai jotain muuta mistä saisi hytin ja konepeiton mitat?
tallennettu
Kimmo Huhta
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 59


« Vastaus #404 : Toukokuu 29, 2023, 20:58:32 »

Mikä on ja miten toimii kaksipainejarru?
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2925


« Vastaus #405 : Toukokuu 30, 2023, 00:47:41 »

Mikä on ja miten toimii kaksipainejarru?

Nimitys alkuperäiselle Westinghouse-tyyppiselle itsetoimijarrulle. Se vastaa siis modernimpaa meilläkin käytössä olevaa itsetoimista kolmipainejarrua, mutta on hieman yksinkertaisempi, eikä mahdollista osittaista jarrujen kevennystä.

Järjestelmässä jarrujohto täytetään esimerkiksi 5 bar nimelliseen paineeseen, millä sitten ladataan myös vaunukohtaiset apuilmasäiliöt. Kun järjestelmän täyteen latautumisen jälkeen jarrujohdon painetta lasketaan, jokaisessa vaunussa oleva toimintaventtiili laskee ilmaa apuilmasäiliöstä jarrusylintereille niin pitkään, kunnes apuilmasäiliön paine vastaa alennettua jarrujohdon painetta. Tämän jälkeen jarrutusta voi lisätä laskemalla lisää ilmaa pois jarrujohdosta, tai irrottaa jarrut nostamalla jarrujohdon painetta. Irrotustapahtuma irrottaa jarrut kokonaan riippumatta paineen korotuksesta. Samalla apuilmasäiliöt taas täyttyvät jarrujohdon paineen tasolle.

Koska vaunujen toimintaventtiilit osaavat reagoida vain paine-eroihin - eikä se tiedä "kuinka paljon" on 5 bar - kaksipaineperiaatteella toimivat eivät siis kykene osittaiseen jarrutuksen keventämiseen. Nimitys tulee siitä, että toimintaventtiili käyttää kahta painetta ohjaamaan toimintaansa: jarrujohdon paine sekä apuilmasäiliön paine.

Uudemmassa kolmipaineisessa järjestelmässä on lisäksi ylimääräiset vaunukohtaiset säiliöt, jotka nekin latautuvat 5 bar paineeseen, mutta eivät osallistu jarruttavan ilman antamiseen. Näin ollen ne pysyvät 5 bar paineessa myös jarrutettaessa, jolloin säilyy vertailupaine kaikkeen muuhun verrattuna, ja tämän avulla myös osittainen keventäminen mahdollistuu. Nimityskin tulee tästä: toimintaventtiilillä on käytössä kolme eri painetta ohjaamaan toimintaansa: jarrujohdon paine, apuilmasäiliön paine sekä 5 bar vertailupaine.
tallennettu
Ari-Pekka Lanne
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 442


« Vastaus #406 : Toukokuu 30, 2023, 04:55:55 »

Nykyään kaksipaineitsarin kanssa pääsee tekemisiin Dv12- ja Sr1-vetureissa sekä venäläisillä vaunuilla ja museomatkustajavaunuilla. Eli sanalla sanoen eilispäivän pappakalustoa käytettäessä. Vetureiden osalta jarrutuksen osittainen kevennys on mahdollinen irrotuspolkimella.
tallennettu

Meitä on joka kelille – muuten junat jäisi ajamatta.
Jaakko Silvast
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3


« Vastaus #407 : Kesäkuu 08, 2023, 08:56:42 »

Etsin tietoja liittyen erääseen vuosikymmenien takaiseen pieneen siirtoratahankkeeseen. Alun perin hanke oli yksityinen, mutta myös VR laati hankkeesta tiedon mukaan "perusteellisen selvityksen ja suunnitelman" vuonna 1948. Hanke ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Voisikohan tietoa em. selvityksestä ja suunnitelmasta löytyä esim. jostain sähköisestä nettiarkistosta, vai olisiko syytä olla yhteydessä suoraan VR:ään?
tallennettu
Pekka Siiskonen
Toimitus
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 96


« Vastaus #408 : Kesäkuu 08, 2023, 13:32:35 »

Muistaako kukaan Malmilla ehkä 70-90-luvulla tapahtunutta onnettomuutta jossa vaihde kääntyi  siirtoajossa (?) olleen Sm1-junan alla. Junan viimeinen teli jäi vaihteelle. Muistaakseni onnettomuudessa ei tullut henkilövahinkoja.

Muistaako joku tapauksen päivämäärää?
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2555


« Vastaus #409 : Kesäkuu 08, 2023, 20:12:14 »

Etsin tietoja liittyen erääseen vuosikymmenien takaiseen pieneen siirtoratahankkeeseen. Alun perin hanke oli yksityinen, mutta myös VR laati hankkeesta tiedon mukaan "perusteellisen selvityksen ja suunnitelman" vuonna 1948. Hanke ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Voisikohan tietoa em. selvityksestä ja suunnitelmasta löytyä esim. jostain sähköisestä nettiarkistosta, vai olisiko syytä olla yhteydessä suoraan VR:ään?
Jos VR:ltä löytyy joku, joka tietää ajasta ennen vaikka 1980, niin olisi kiva tietää kuka tai mistä toimistosta. Toiseksi paras vaihtoehto on kysyä suoraan täältä, missä aivan varmasti on enemmän tietoa jostain vuoden 1948 suunnitelmasta. Vuotta 1980 vanhemmat tiedot on jo siirretty pois VR:n arkistosta ja suuri osa säilytetyistä on nykyisin Mikkelissä (vaikka Kansallisarkisto väittää niiden olevan luettavissa Helsingissä). Esitä tarkka kysymys niin saat varmaan tiedon historiallisesta asioista yleensä hyvin perillä olevalta taholta (tai tahoilta).
tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 643


« Vastaus #410 : Kesäkuu 09, 2023, 08:15:54 »

Muistaako kukaan Malmilla ehkä 70-90-luvulla tapahtunutta onnettomuutta jossa vaihde kääntyi  siirtoajossa (?) olleen Sm1-junan alla. Junan viimeinen teli jäi vaihteelle. Muistaakseni onnettomuudessa ei tullut henkilövahinkoja.

Muistaako joku tapauksen päivämäärää?

Ajankohtaa kannattaa hakea 1970-luvulta tai 1980-luvun alkuvuosilta. Tästä kuulin eräältä perhetutulta VR:n virkamieheltä, joka eläköityi noin 40 vuotta sitten. Koska hän ehti olla seuraamassa onnettomuusselostusta niin tapaus ei voi tuoreemmalta ajalta olla.

Onnettomuudesta syytettiin ilkivaltaa mutta ko. virkamies sanoi, että oikeasti VR:n omat asentajat ovat olleet töissä ja unohtaneet vapaille lähtiessään, että vaihteen kokoaminen jäi vaiheeseen. Siinä olisi pitänyt osata tehdä useita toimenpiteitä oikeassa järjestyksessä, joten sivullisen sattumalta aikaansaama tilanne se ei voinut olla. Kesken onnettomuusselostuksen myös huomattiin, että toinenkin vaihde oli samalla tavalla viallinen ja oli vain hyvää tuuria, ettei Malmilla suistunut samana päivänä kaksikin junaa.

Muistaakseni oli myös niin, että kiinnittämättä olleet osat löytyivät siistissä järjestyksessä vaihteen vierestä. Ilkivallan tekijä olisi epäilemättä pyrkinyt hävittämään niitä.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 09, 2023, 08:50:35 kirjoittanut Petri Nummijoki » tallennettu
Juha Kutvonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 552


« Vastaus #411 : Kesäkuu 09, 2023, 08:53:59 »

Muistaako kukaan Malmilla ehkä 70-90-luvulla tapahtunutta onnettomuutta jossa vaihde kääntyi  siirtoajossa (?) olleen Sm1-junan alla. Junan viimeinen teli jäi vaihteelle. Muistaakseni onnettomuudessa ei tullut henkilövahinkoja.

Muistaako joku tapauksen päivämäärää?

Ajankohtaa kannattaa hakea 1970-luvulta tai 1980-luvun alkuvuosilta. Tästä kuulin eräältä perhetutulta VR:n virkamieheltä, joka eläköityi noin 40 vuotta sitten. Koska hän ehti olla seuraamassa onnettomuusselostusta niin tapaus ei voi tuoreemmalta ajalta olla.

Onnettomuudesta syytettiin ilkivaltaa mutta ko. virkamies sanoi, että oikeasti VR:n omat asentajat ovat olleet töissä ja unohtaneet vapaille lähtiessään, että vaihteen kokoaminen jäi vaiheeseen. Siinä olisi pitänyt osata tehdä useita toimenpiteitä oikeassa järjestyksessä, joten sivullisen sattumalta aikaansaama tilanne se ei voinut olla. Kesken onnettomuusselostuksen myös huomattiin, että toinenkin vaihde oli samalla tavalla viallinen ja oli vain hyvää tuuria, ettei Malmilla suistunut samana päivänä kaksikin junaa.

Minulla on tallessa Hesarin juttu tästä onnettomuudesta, mutten tähän hätään löydä sitä. Muistelen suistumisen sattuneen syyskesällä 1980. Lähetin asiasta kyselyä raivaustöissä mukana olleelle taholle, josko päivämäärä selviäisi häneltä.

EDIT: Valitettavasti tietoa en tästä lähteestä saanut. Näin vanhat raivausdokumentit on luovutettu rautatiemuseon arkistoon.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 09, 2023, 13:31:15 kirjoittanut Juha Kutvonen » tallennettu

Offlinessa vuodesta 1967
Pekka Siiskonen
Toimitus
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 96


« Vastaus #412 : Kesäkuu 09, 2023, 16:58:08 »

Ajankohtaa kannattaa hakea 1970-luvulta tai 1980-luvun alkuvuosilta. Tästä kuulin eräältä perhetutulta VR:n virkamieheltä, joka eläköityi noin 40 vuotta sitten. Koska hän ehti olla seuraamassa onnettomuusselostusta niin tapaus ei voi tuoreemmalta ajalta olla.

Onnettomuudesta syytettiin ilkivaltaa mutta ko. virkamies sanoi, että oikeasti VR:n omat asentajat ovat olleet töissä ja unohtaneet vapaille lähtiessään, että vaihteen kokoaminen jäi vaiheeseen. Siinä olisi pitänyt osata tehdä useita toimenpiteitä oikeassa järjestyksessä, joten sivullisen sattumalta aikaansaama tilanne se ei voinut olla. Kesken onnettomuusselostuksen myös huomattiin, että toinenkin vaihde oli samalla tavalla viallinen ja oli vain hyvää tuuria, ettei Malmilla suistunut samana päivänä kaksikin junaa.

Minulla on tallessa Hesarin juttu tästä onnettomuudesta, mutten tähän hätään löydä sitä. Muistelen suistumisen sattuneen syyskesällä 1980. Lähetin asiasta kyselyä raivaustöissä mukana olleelle taholle, josko päivämäärä selviäisi häneltä.

EDIT: Valitettavasti tietoa en tästä lähteestä saanut. Näin vanhat raivausdokumentit on luovutettu rautatiemuseon arkistoon.
Löysin kuin löysinkin onnettomuuden Helsingin Sanomien aikakoneesta: hakusanalla "sähköjuna" tuli esille uutinen:

27.10.1977 "Tihutyö Malmilla, Sähköjuna suistettiin kiskoilta"

Suistuminen tapahtui 26.10.1977 klo 5:15 aamuyöstä. Valitettavasti Helsingin Sanomien näköislehden ne sivut, joilla asiaa uutisoitiin (sivut 3 ja 9), ovat lähes lukukelvottomasti skannattuja.

Kiitos kaikille uutisen metsästämiseen osallistuneille!
tallennettu
Erno Pintinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 133


« Vastaus #413 : Kesäkuu 20, 2023, 12:54:57 »

Voisin olla varma, että vastaus on ei, mutta kysyn kuiteskin, eli onko Raumalla koskaan käynyt IC-runkoa, edes koeajolla?
tallennettu
Juhana Nordlund
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 314


« Vastaus #414 : Kesäkuu 20, 2023, 15:51:21 »

Voisin olla varma, että vastaus on ei, mutta kysyn kuiteskin, eli onko Raumalla koskaan käynyt IC-runkoa, edes koeajolla?
Ei ehkä täys-IC:tä, mutta toisaalta tällainen kuva gallerian puolelta löytyy: http://vaunut.org/kuva/5877 Koska tuo kuva on noinkin vanha, Rk on tuossa vielä sininen. Myöhemminhän ne saivat IC-värit, ja eräässä vaiheessa Rk:t kulkivat vakituiseen IC-junissa. Se kausi oli oikeastaan tuon kuvaustilanteen jälkeen.
tallennettu
Erno Pintinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 133


« Vastaus #415 : Kesäkuu 20, 2023, 23:42:37 »

Voisin olla varma, että vastaus on ei, mutta kysyn kuiteskin, eli onko Raumalla koskaan käynyt IC-runkoa, edes koeajolla?
Ei ehkä täys-IC:tä, mutta toisaalta tällainen kuva gallerian puolelta löytyy: http://vaunut.org/kuva/5877 Koska tuo kuva on noinkin vanha, Rk on tuossa vielä sininen. Myöhemminhän ne saivat IC-värit, ja eräässä vaiheessa Rk:t kulkivat vakituiseen IC-junissa. Se kausi oli oikeastaan tuon kuvaustilanteen jälkeen.


kiitos tästä kuvasta
tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 643


« Vastaus #416 : Kesäkuu 22, 2023, 21:33:56 »

Voisin olla varma, että vastaus on ei, mutta kysyn kuiteskin, eli onko Raumalla koskaan käynyt IC-runkoa, edes koeajolla?
Ei ehkä täys-IC:tä, mutta toisaalta tällainen kuva gallerian puolelta löytyy: http://vaunut.org/kuva/5877 Koska tuo kuva on noinkin vanha, Rk on tuossa vielä sininen. Myöhemminhän ne saivat IC-värit, ja eräässä vaiheessa Rk:t kulkivat vakituiseen IC-junissa. Se kausi oli oikeastaan tuon kuvaustilanteen jälkeen.

Mitenhän sähköistyksen valmistumisen juhlajuna 1997? Veturina siinä oli Sr2 mutta vaunuista ei ole muistikuvaa. Yllättävää kuitenkin, jos sinisiä vaunuja käytettiin noinkin myöhään ellei sitten mukana ollut salonkivaunuja.
tallennettu
Oula Ahlholm
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 432


« Vastaus #417 : Kesäkuu 24, 2023, 09:33:54 »

En tiedä, onko tämä oikea paikka kysyä asiaa, mutta olen jo pidemmän aikaa ihmetellyt, miksi Ruotsissa on joissakin paikoissa junaradalla tolpat ja johdot molemmilla puolilla rataa?
tallennettu

Oululainen Raide- ja joukkoliikenneharrastaja.
Kimmo Huhta
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 59


« Vastaus #418 : Huhtikuu 05, 2024, 09:56:49 »

Kuinka suuren vetovoiman (kilopondi tai kN) kehittää ratatyövaunu Tka7?
tallennettu
Onni Tikkala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 347


« Vastaus #419 : Huhtikuu 06, 2024, 17:46:32 »

Mistä vaunusta CEd 28444 on muutettu? Ymmärtääkseni Ed 28062 on nykyään CEd 28442 ja Ed 28063 puolestaan CEd 28443, mutta sama logiikka ei pädekään Ed 28064:n kohdalla. Juliasta nimittäin löytyy useita havaintoja kyseisestä vaunusta vielä viime vuodelta, joten se lienee yhä ajossa ja muutostyöprojekti on saatu valmiiksi jo hyvän aikaa sitten.
tallennettu

Panu Breilin
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 454


« Vastaus #420 : Huhtikuu 11, 2024, 21:17:13 »

Kuinka suuren vetovoiman (kilopondi tai kN) kehittää ratatyövaunu Tka7?

Suurin jatkuva vetovoima on reilut 6 tonnia.


* tka7-vetovoimakäyrä.jpg (208.58 kilotavua, 1000x1406 - tarkasteltu 189 kertaa.)
tallennettu
Kimmo Huhta
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 59


« Vastaus #421 : Huhtikuu 13, 2024, 11:46:00 »

Kiitokset. Tein menneen maailman "autokortit" -tyyppisen korttipakan suomalaisesta liikkuvasta kalustosta. Tämä oli viimeinen puuttuva tieto, ja nyt pakka on valmis pelattavaksi.
tallennettu
Juha Kalli
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2


« Vastaus #422 : Eilen kello 04:27:18 »

Vieläköhän Kihniöltä saisi resiinan vuokrattua mierontielle? Juu kantaahaan sitä joutuis joissaki paikoissa kun rataa on katkottu. Onko kukaan kulkenut mierontietä Aitonevalta Haapamäelle nyt lähivuosina?
tallennettu
Sivuja: 1 ... 15 16 [17] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: Pieniä kysymyksiä, pieniä vastauksia  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina