Sm1-junien romutukset ja VR:n asema yhtiönä

[Petri Nummijoki]

BTW. Keskustelun otsikossa ihmeteltiin, miksi Sm-runkoja ei voitaisi kunnostaa. Rantaradan varressa koko ikäni asuneena ja päivittäin raideliikennepalveluita käyttävänä en kaipaa näitä epäkäytännöllisiä romuja. Ne eivät sovi lapsiperheiden tarpeisiin tai jos fillaria pitäisi niissä kuljettaa. Flirtit ovat ylivertaisia. Se on sitten kokonaan toinen juttu, jos joku haluaa kunnostaa Samin museoliikennettä varten tai peräti rakentaa Samien ympärille omaa liiketoimintaa — annettakoon heille tähän mahdollisuus, mutta puhtaasti omalla riskillä.

Taajamajunaliikenteeseen ne sopivat kuitenkin reiteille johon ei tarvita niin suurta kapasiteettia kuin Flirteissä. Paremmin kuin Dm12 kiskobussit tai maantielinja-autot.

Sm1 ei ollut kulkuominaisuuksiltaan priimaa mutta Sm2:sta pitäisin Flirt-junaan nähden kilpailukykyisenä vähänkin pidemmillä matkoilla. Siinä istutaan korkeammalla ja maisemia näkee paremmin.

[Tuukka Ryyppö]

BTW. Keskustelun otsikossa ihmeteltiin, miksi Sm-runkoja ei voitaisi kunnostaa. Rantaradan varressa koko ikäni asuneena ja päivittäin raideliikennepalveluita käyttävänä en kaipaa näitä epäkäytännöllisiä romuja. Ne eivät sovi lapsiperheiden tarpeisiin tai jos fillaria pitäisi niissä kuljettaa. Flirtit ovat ylivertaisia. Se on sitten kokonaan toinen juttu, jos joku haluaa kunnostaa Samin museoliikennettä varten tai peräti rakentaa Samien ympärille omaa liiketoimintaa — annettakoon heille tähän mahdollisuus, mutta puhtaasti omalla riskillä.

Taajamajunaliikenteeseen ne sopivat kuitenkin reiteille johon ei tarvita niin suurta kapasiteettia kuin Flirteissä. Paremmin kuin Dm12 kiskobussit tai maantielinja-autot.

Itse olin lapsiperheen jäsen silloin kun kaikki Helsingin paikallisliikenne hoidettiin Sm1- ja Sm2-junin. Voin vakuuttaa, että Sm1- ja Sm2-junat vastasivat lapsiperheemme liikkumistarpeisiin oikein hyvin.
Nyt olen toisen lapsiperheen jäsen, ja tässäkin perheessäni Sm2 ja Eil-junat ovat ajoittain onnistuneesti vastanneet liikkumistarpeisiimme. Myös silloin kun on lastenrattaat olleet mukana.

Joka väittää etteivät nuo junat täytä lapsiperheiden tarpeita, puhuu omiaan.

[Petri Sallinen]

Joka väittää etteivät nuo junat täytä lapsiperheiden tarpeita, puhuu omiaan.

Joopa joo. Sattumalta minulla on neljä lasta ja taatusti matkustanut Sameilla aivan riittävästi (60 vuotta asumista radan varrella) voidakseni välittää kokemuksia — junalla on menty aina lähes kaikkialle minne on voinut enkä koskaan ole edes omistanut autoa.

Sitten asiaan. Kaksosten rattaat eivät mahtuneet keskikaiteen ja oven karmin välistä sisään. Rattaat piti vääntää aina kasaan ja keksiä samalla, miten hoipertelevat hikisesti kävelemään oppineet ipanat saisi junaan. Tavallisia vaunuja tai rattaita nostamaan tarvittiin aina joku muu, jos siippa ei ollut reissussa mukana. Sitä ennen vähän suuremmat taaperot piti ensin nostaa junaan, kun eivät päässeet nousemaan jyrkkiä portaita ja sitten sai äheltää pienempien ja vaunujen kanssa. Sitä paitsi kasseja ja kantamuksiakin saattoi olla mukana. Junahenkilökunta tuli silloin avuksi, kun junassa oli vielä konduktöörejä — mitä nyt kersat sitten saivat hepulikohtauksia, kun joutuivat vieraan sedän tai tädin syliin siksi aikaa, kun sain heiteltyä muut kamat junaan. Lopuksi tuli mutinoita siitä, että onko pakko liikkua lastenrattaiden kanssa tuollaisen lapsilauman kanssa junassa ruuhka-aikoina. Ehkäisyneuvontaakin suositeltiin, jotta liikkuminen junalla olisi helpompaa. Ruuhka-aika — siis kersojen päikkäristä hakemisen aika — oli ihan mahdotonta, kun muillakin perheillä oli samat kujeet mielessä.

Sami kakkosen toiseen päähän taitaa kerrallaan mahtua noin kuudet rattaat. Muita eteisiä ei ole tarkoitettu niitä varten ja jos kaikesta huolimatta änkeät sinne vaunujen kanssa, niin muilla on tukalaa liikkua. Pyörätuolit, rollaattorit ja fillarit ovat oma messunsa. Fillareitahan ei aina otettu edes junaan ja junasta lensi ulos fillarin kanssa, mikäli porukkaa ilmaantui joltakin asemalta enemmän. Tätäkin on kyllä kokeiltu. Kerran kävin ostamassa Leppävaarasta joulukuusen ja tarkoitus oli ajaa yksi asemanväli junalla kotiin — eivät ottaneet minua joulukuusen kanssa Samin eteistä tukkimaan. Noh, kävelin sitten kuusen kanssa kotiin.

Penkeistä ja ilmanvaihdostakin voisi mesota, mutta antaa olla. Niille voi sentään modernisoimalla tehdä jotain, mutta ei itse junan ergonomialle, joka ei ole tätä päivää. Onneksi Samit ovat hävinneet Rantaradalta muiden riesaksi. Olisi kyllä kiva nähdä, miten ne pärjäisivät nykyisillä nuorten perheiden matkustajamäärillä ja fillarimäärillä.

[Rainer Silfverberg]

Penkeistä ja ilmanvaihdostakin voisi mesota, mutta antaa olla. Niille voi sentään modernisoimalla tehdä jotain, mutta ei itse junan ergonomialle, joka ei ole tätä päivää. Onneksi Samit ovat hävinneet Rantaradalta muiden riesaksi. Olisi kyllä kiva nähdä, miten ne pärjäisivät nykyisillä nuorten perheiden matkustajamäärillä ja fillarimäärillä.

Sm1/2 -junat alkoivat käydä hankaliksi talvella varsinkin jos "ovivalo paloi" eli tarkoitti että jos ovet eivät menneet kiinni niin koko juna tyhjennettiin ja matkustajat jätettiin jollekin asemalle odottamaan seuraavaa junaa. Liikenteen alkuajoista aina jonnekin 2000-luvun alkuun asti henkilökunta ei tainnut ovivaloista hirveän paljon välittää tai jumittunuut ovi lukittiin kolmioavaimella, mutta kun siirryttiin yhden konnarin miehitykseen/juna niin ovivaloa alettiin vahtia kuin haukat.

Jos vanhoja Sm-junia alettaisiin käyttää pelkästään hiljaisemmila rataosilla jossa matkustajia ei ole yhtä paljon kuin pk-seudulla, ja 1-runkoisina junina, niin ovia kai saa kiinni manuaalisesti kanssa. Myös muita sisustusratkaisuja voi miettiä koska tilavia juniahan ne ovat. Ainakin kuvittellisin että niihin saa helpommin polkupyöriä ja lastenvaunuja kuin Dm12 junaan tai linja-autoon.

Yksi mahdollisuus esteettömyysongelman ratkaisuksi olisi korottaa laitureita ja poistaa portaat junasta, eli brittiläistyyliset laiturit sellaisilla rataosilla missä liikennöidään ainoastaan näillä junilla, tai niin että osa laiturista korkea, osa matala. Esim Turussa ja jossain muuallakin on ollut tosi korkeat laiturit ennen, ja se oli tavallaan ihan kivaa. Myös Kirkkonummella jos oli 4-5 yksikköä pitkä lähijuna tai jos Turun juna oli pitkä, niin viimeiset vaunut jäivät tavaramaksasiinin laiturille josta ei tarvinnut kuin kävellä sisään vaunuun.

[Petri Sallinen]

Jos vanhoja Sm-junia alettaisiin käyttää pelkästään hiljaisemmila rataosilla jossa matkustajia ei ole yhtä paljon kuin pk-seudulla, ja 1-runkoisina junina, niin ovia kai saa kiinni manuaalisesti kanssa. Myös muita sisustusratkaisuja voi miettiä koska tilavia juniahan ne ovat. Ainakin kuvittellisin että niihin saa helpommin polkupyöriä ja lastenvaunuja kuin Dm12 junaan tai linja-autoon.

HSL-alueen moderneihin busseihin pääsee lastenvaunuilla sisään helpommin kuin Sameihin — tosin ei yhteen bussiin mahdu kuin muutamat rattaat kerralla. Olikohan se niin, että korkeintaan kahdet tai kolmet rattaat otetaan kerralla sisälle turvallisuussyistä.

Fillareita busseihin ei ilmeisesti hyväksytä lainkaan. Kerran olen kulkenut fillarin kanssa bussissa, kun tuolloin 6-vuotiaan tyttären pojan kanssa käytiin ostamassa pojalle uusi fillari jostain Hevonkuusesta. Jotenkin sieltä piti kotiinkin päästä. Bussikuski armahti ja päästi meidän sisälle pojan uuden fillarin kanssa sillä ehdolla, että lennän heti ulos, jos bussiin tulee yhdetkin lastenvaunut — ei tullut vaunuja, joten tältäkin osin on yksi kokemus enemmän plakkarissa.

[Rainer Silfverberg]

Jos vanhoja Sm-junia alettaisiin käyttää pelkästään hiljaisemmila rataosilla jossa matkustajia ei ole yhtä paljon kuin pk-seudulla, ja 1-runkoisina junina, niin ovia kai saa kiinni manuaalisesti kanssa. Myös muita sisustusratkaisuja voi miettiä koska tilavia juniahan ne ovat. Ainakin kuvittellisin että niihin saa helpommin polkupyöriä ja lastenvaunuja kuin Dm12 junaan tai linja-autoon.

HSL-alueen moderneihin busseihin pääsee lastenvaunuilla sisään helpommin kuin Sameihin — tosin ei yhteen bussiin mahdu kuin muutamat rattaat kerralla. Olikohan se niin, että korkeintaan kahdet tai kolmet rattaat otetaan kerralla sisälle turvallisuussyistä.

Fillareita busseihin ei ilmeisesti hyväksytä lainkaan. Kerran olen kulkenut fillarin kanssa bussissa, kun tuolloin 6-vuotiaan tyttären pojan kanssa käytiin ostamassa pojalle uusi fillari jostain Hevonkuusesta. Jotenkin sieltä piti kotiinkin päästä. Bussikuski armahti ja päästi meidän sisälle pojan uuden fillarin kanssa sillä ehdolla, että lennän heti ulos, jos bussiin tulee yhdetkin lastenvaunut — ei tullut vaunuja, joten tältäkin osin on yksi kokemus enemmän plakkarissa.

Nyt tarkoitin pk-seudun ulkopuolisia taajamajunareittejä kuten esim Karjaa-Hanko tai Turku-Uusikaupunki tms jonne ajattelin että vanhat Sm-junat soveltuisi. Niillä yhteysväleillä ei bussivuoroja ajeta matalalattia-kaupunkibusseila ja fillarit ja lastenvaunut laitetaan bussin ruumaan ja se lisää pysäkkiaikaa.

[[Tunnus poistettu]]

Kaaosta

[Tuukka Ryyppö]

Jos vanhoja Sm-junia alettaisiin käyttää pelkästään hiljaisemmila rataosilla jossa matkustajia ei ole yhtä paljon kuin pk-seudulla, ja 1-runkoisina junina, niin ovia kai saa kiinni manuaalisesti kanssa. Myös muita sisustusratkaisuja voi miettiä koska tilavia juniahan ne ovat. Ainakin kuvittellisin että niihin saa helpommin polkupyöriä ja lastenvaunuja kuin Dm12 junaan tai linja-autoon.

HSL-alueen moderneihin busseihin pääsee lastenvaunuilla sisään helpommin kuin Sameihin — tosin ei yhteen bussiin mahdu kuin muutamat rattaat kerralla. Olikohan se niin, että korkeintaan kahdet tai kolmet rattaat otetaan kerralla sisälle turvallisuussyistä.

Fillareita busseihin ei ilmeisesti hyväksytä lainkaan. Kerran olen kulkenut fillarin kanssa bussissa, kun tuolloin 6-vuotiaan tyttären pojan kanssa käytiin ostamassa pojalle uusi fillari jostain Hevonkuusesta. Jotenkin sieltä piti kotiinkin päästä. Bussikuski armahti ja päästi meidän sisälle pojan uuden fillarin kanssa sillä ehdolla, että lennän heti ulos, jos bussiin tulee yhdetkin lastenvaunut — ei tullut vaunuja, joten tältäkin osin on yksi kokemus enemmän plakkarissa.

Ainakin itse kyllä rattaiden kanssa kulkiessani valitsen paljon mieluummin Sm2-junan kuin bussin, jos kokonaismatka-aika on suunnilleen sama. Bussien kanssa ei tiedä, mahtuuko kyytiin. Sm2:een tietää mahtuvansa. Tarvitsee kyllä olla sellainen vuoro, jolla on joku toinenkin matkustaja, että on joku nostamassa rattaita sisään, mutta aika harvassa ovat täysin tyhjät Sm2-vuorot. Aina on sisään päästy ongelmitta. Ja uloskin

On paljon mukavampaa joutua pyytämään toiselta ihmiseltä apua kuin jännittää, että mahtuukohan siihen kolmantena pysäkille tulevaan tuon linjan bussiin nyt, kun vähän kiire olisi jo.

[[Tunnus poistettu]]

Mites noiden Varaosa-Samien kanssa? Nehän piti kai myydä Turkuun, onko mitään uutta tietoa asiasta?

[Juhani Pirttilahti]

Olen miettinyt sitä, että käytöstä poistettujen Sm2-junien hinta (romuarvo) voi tulla pienoisena yllätyksenä. Arvelen, että junaa kohti noin 100 000 euroa. Tuollaiseen lukemaan päädyin, kun mietin millä hinnalla teräsvaunuja on myyty kaupalliselle toimijalle ja suhteutin romualumiinin hinnan romuteräksen hintaan. Alumiinin hinta on yhä reippaassa kasvussa, joten nyt on romuttajan markkinat.

[[Tunnus poistettu]]

Olen miettinyt sitä, että käytöstä poistettujen Sm2-junien hinta (romuarvo) voi tulla pienoisena yllätyksenä. Arvelen, että junaa kohti noin 100 000 euroa. Tuollaiseen lukemaan päädyin, kun mietin millä hinnalla teräsvaunuja on myyty kaupalliselle toimijalle ja suhteutin romualumiinin hinnan romuteräksen hintaan. Alumiinin hinta on yhä reippaassa kasvussa, joten nyt on romuttajan markkinat.

Ohhoh, onpas niillä arvoa