Pienoisrautatiekaluston rakentaminen/kunnossapito ja kaikki asiaan liittyvä.

[John Lindroth]

Dm 4 vetotelit jatkuu, Todetaan siis aiemmassa kijoituksessa moottorivaunun huonontunut toimivuus ja pysähtely. Tarkastelussa todetaan toimintahäiriö yhdessä telissä jonka välityksen toiminta on selvästi häiriöllinen. Siinä yhden pään matoruuvin ja pyörökerran hammasrattaan yhteys havaitaan kuluneeksi ja näin rattaiston kuluneisuuden vuoksi rattaiston huono toiminta ja tietyissä tilanteissa lukkiintuminen! Näinollen ratkaisuksi ei kelpaa muu kuin kyseisten rattaiden vaihto tai koko telin vaihto! Koska Varateli sattuu olemaan varastossa vaihdetaan se rikkoutuneen tilalle ja rikkoutunut teli varastoidaan sen jatkokäytön arvioimista odottamaan.Ajatuksia herättää tuon kaupalolisen telin vioittuminen ja vioittumisen syyt. Varmaankin kuitenkin valmistussarjat on suuria eikä laadun valvonta aina ole kaikkeen varautunut näinollen joitain kappaleita aina päässee markkinoille! Itse olen myös kuullut joissain yksittäissä tapauksisissa vastaavanlaisista haasteista Tenshodo telien kohdalla! Seuraavaksi teli vaihdetaan ja Dm 4 testataan ensin suoralla rataosuudella jolloin kaikki toimii mutta koeajot eivät ole vielä ohi!
Jatkuu!

[John Lindroth]

Niinkuin tuolla aiemmin tuli tehtyä vioittunut teli vaihdetaan ja kunnossa oleva asennetaan tilalle!Näinollen odoptusarvo on se että mottorivaunun kulku muuttuu selvästi paremmaksi. Mainittujen parannusten seurauksena tilanne kulkuominaisuuksien kohdalta muuttuuukin selvästi paremmaksi mutta tietynlaista moottorivaunun kulun hidastumista esiintyy radan tietyssä kohdasta mikä ei liity radan huonouteen vaan moottorivaunun ominaisduuksiin.Näinollen moottorivaunun sähkötekniikka virroituksen osalta joutuu uuteen tarkasteluun myös kummankin telin osalta ja myös tietenkin sen uuden telin! Tilanne saa selvennyksen ja ratkaisunsa kun tutkitaan telien virroitusta ja poissuljetaan oikosulun mahdollisuus ottaen huomioonm telien liike eri radan kohdissa! Seuraavaksi tulee jokaisen pyöräkerran tarkistaminen siitä virroittamaan virroittimeen ja selvittäminen onko virroitin kontaktissa pyöräkertaan.Näissä testauksissa on tärkeää toimiiko virroitin myös pyöräkerran akselin muutoste mukaisesti.Jos näin ei ole pyöräkerran virroitus häiriintyy esimerkijksi radan kaarteissa.Yksinkertaisewsti sanottuna virroitus kannattaa tarkistaa pyöräkerta kerrallaan ja pitää virrttoittimet puuhtaina radalta kertyvästä pölystä!
Jatkuu!

[John Lindroth]

Dm 4 moottorivaunun koeajoja olen jatkanut kotiradalla siihen vaihdetun uuden teliyksikön kanssa. Aluksi tietyillä rataosilla kaikki toimii kohtuullisen hyvin ,pientä kankeutta liikkeelle lähdössä toiseen suuntaan esiintyy muutoin kulku pääasiassa toimivaa.Niinkuin aiemmin kerrottu mottorivaunuun on vaihdettu uusi Bec valmistetta oleva teli rikkoontuneen tilalle(Bec on valmistanut näitä käyttämiäni telejä alunperin metallisten raitiovaunujen rakennussarjojen valmiiksi motorisoituina alustoina)!
Ensimmäisten koeajojen jälkeen mv. alkaa liikennöidä koko rataosuudella ja alkaa ilmenemään radalta suistumisen taipumusta kolmella eri radan kohdalla,mikä pettymys,kun kaiken piti olla jo kunnossa kunnossa!
Jatkuu!

[John Lindroth]

Edelliseen viitaten ,olen poistanut yhden vetotelin ja korvannut sen uudella ei motorisoidulla telillä ,näinollen toivomuksena suistumisherkkyyden vähentyminen. Toiveikkaana tehtiin uusi koeajo mutta samainen teli osoitti suistumisherkkyyden juuri radan samassa kohtaa ,mikä neuvoksi? Joku ekhä kysyisi mikä radassa tuolla kohtaa on vialla vaikka mikään muunlainen kalusto ei siinä suistu kiskoilta!Näinollen päätin että tätä nimenomaista vaunua ei siellä saa liikennöidä kunnes asia on ratkaistu!
Jatkuu!

[John Lindroth]

Tuohon edellämainittuun moottorivaunun telin suistumiseen ei löytynyt kotiradallani selvää syytä,vaikkakin se lienee radan geometriassa juuri tuossa radan kohdassa vaieassa paikassa.Siis mikä neuvoksi? Totesin että toisen laisella telillä joka on varustettu 11mm pyöränhalkaisijalle kun edellä mainittu oli 9mm suistumisia ei enää tapahtunut.Näinollen laiskan miehen ratkaisu on liikennöidä teleillä joissa on tuo suurempi pyörän halkaisija. Tein tuossa myös kokeen vaihtamalla tuo 9mm Bec teli samanlaiseen tuossa moottorivaunussa ,lopputuloksena sama suistumisherkkyys.Lopputuloksena korvaaminen 11mm pyöräkerroilla varustellulla mottorivaunun teleillä.Totuuden nimessä täytyy sanoa että tässä tapauksessa turvauduin helpompaan ratkaisuun vaikkakin oikea olisi ollut vaikean ratakohdan hyvin tarkka analysointi ja sen selvittäminen miksi pienempi halkaisiainen pyöräkerta tietyssä radan kohdassa suistuu.Tietenkin myös pyöräkertojen laipan korkeudella on suuri merkitys toimivan pienoisrautatien onnistuneessa liikennöimisessä!

[John Lindroth]

Tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa tuli pohdiskeltua tuota Dm4 Moottorovaunun telin suistumisherkkyyttä. Ja lopputulemana siis siirtyminen teliin jonka pyörän halkaisija on ainakin 11mm jolla näinollen liikennöinti onnistuu ja päästään eteenpäin radan liikennöintiin jatkossa! Tilanne ei kuitenkaan  ole optimaalinen koska suistumisen juurisyy jäi selvittämättä.Nyt kuitenkaan edellämainitut edellytykset täyttävällä kalustolla ajettaessa ei suistumisia enää ole esiintynyt!

[Hannu Peltola]

Moi John! Millaiset ratatekniset standardit sinulla on pienoisrautatielläsi:
- raidesäde?
- vaihteen minimimitoistus?
- maksiminousu?
- laippastandardi?

[John Lindroth]

Tervehdys Hannu ja kiitos kysymästä! Laippastandardi 1mm tai alle, min kaarresäde 470 mm Conradin kiskolla yhdessä radan kohdassa.Kovin nousu siinä Alle siinä 5 asteen tuntumassaVaihteet pääasiassa PECO loivia!. Tarkempiinmittoihin palaan myöhemmin.

[John Lindroth]

Kapearaideradan suistumisongelma! Omalla kapearaideradalla HOe 9mm on pitkään vaivannut yhdessä kohtaa tietty kaluston suistumiseen vaikuttanut asia joka ei ole sittemmin selvinnyt koska se ei ole auheuttanut kaluston suistumisia kuin silloin tällöin!Koska se on suhteellisen vaikeassa radan kohdassa sen tarkempaan tarkasteluun ja tarkempaan analysointiin ei tähän asti ole kiinnitetty tarpeeksi voimavaroja! Aiempi korjausyritys asettamalla tuon kiskonliitys kohdalle tukikisko ajatuksena ratkaista ongelma ei olr tuottanut toivottavaa tulosta.Asia aktivoitui muutama päivä sitten useamman raiteilta suistumisen johdost kyseisessä radan kohdassa. Näinollen päätin viimeistään nyt tehdä tarkemman analyysin radan geometriasta tuolla tirtyllä radan kohdalla!Nuo aiemmat korjaukset ei tuottaneet tulosta ja ongelma on radan vaikeassa paikassa eikä sitä silmämääräisesti pääse helposti näkemään päädyin yksinkertaiseen ratkaisuun ratkaisuun,ajoin 2-akselisella vaunulla käden herkällä kosketuksella vaunun kattoon tuon radan kohdan yli! Se mitä en aiemmin maininnut että suistumiskohta sijaitsee radan kaartaessa vasemmalla sisäpuolisen raideliitoksen kohdalla ja näinollen suistumiset tapahtuvat kaarteensisäpuolelle!Koko asia selvisi ,kun vaunun etuakseli putosi  alaspäin tuon vasemman puolisen kiskoliitoksen kohdalla (radan geometrian muutos jota ei voinut rataa ylhäältäpäin tarkastaessa havaita) ja paljasti suistumisen perussyyn!Näinollen kiskon nosto samalle tasolle toimi korjauksena.Esimerkki toimii kuinka tarkkana saa varsinkin kapsuradoissa ja niiden tekemisessä olla ja kuinka vaativaa  voi joissain tapauksissa erilaisten häiriöiden selvittäminen olla. Eli käytin tuota vaunua niinkuin radantarkastusvaunua joka paljasti radan virheen.

[John Lindroth]

Edellämainitun kapsuradan korjaus vaikuttaa onnistuneen koska uusia tapauksia tuossa radan kohdassa ei eri kalustolla ajettaessa ole enää esiintynyt! Joskus on vain niin että yksittäisiin ongelmiin puuttumiseen ei aika aina riitä.Tulee tässäkin mieleen edesmenneen tunnetun ruotsalaisen pienoisrautatieharrastajan Uno Miltonin opit jonka käsintehty upea ruotsalainen ratakokonaisuus toimii Tukholman teknisessä museossa,tästä oli pieni artikeli tällä palstalla aiemmin. Hän yksinkeraisesti kävi omatoimisesti museoradalla tarkastamassa tilanteen jokaisen suistumisen jälkeen ennen kuin liikennöintiä saatiin jatkaa ,analysoi sen ja suoritti jatkotoimenpiteet sekä radan että kaluston osalta tarkan yksityiskohtaisesti erikseen jokaisen yksittäisen tapahtuman jälkeen!

[John Lindroth]

Joitain perushavaintoja suunnitellessa pienoisveturin/vaunun  rakentamista. Tietenkin piirustukset mikäli sellaisia on olemassa ja saatavilla olevat valokuvat veturista/vaunusta. Näitä ja teknisiä tietoja on saatavilla alan kirjoissa ja tietenkin netissä.Mikäli kyseessä on harvinaisempi kohde eteenpäin auttaa kun tiedossa on joitain perusmittoja esim. vetopyörän halkaisija ,veturin pituus ,akseliston pituus tai jokin muu tiedossa oleva mitta,näiden tietojen varassa voi sitten valokuvien turvin hahmotella rakennettavan kaluston olemusta toivotussa mittakaavassa.Tällaisten spekulaatioiden varaan olen suht. useastikin joutunut varsinkin kapearaide-kaluston yhteydessä ja kuitenkin lopputulos on ollut hyvin mittakaqavan mukainen useimmiten kunhan jaksaa malttaa ja tehdä noita eri lähteisiin perustuvia laskelmia eri lähteisiin perustuen,tärkein pontti kuitenkin on työhön tarttuminen ja usko omaan osaamiseen! Kuriositeettina voin mainita että olen pienoisveturin rakentamisessa myös käyttänyt esikuvasta olevia videoita ja näiden pysäytyskuvia.

Tähän edellämainittuun kysymykseen olen olen viimeistään tänään joutunut perehtymään koska veturinrakennus osastooni on liittynyt kiinnostava Hoe veturin pienoismalli Roslagsbananin höyryveturi "Stortysken" josta päätin rakentavani toimivan mallin.
Itse en yrityksistä huolimatta löytänyt netistä sen piirustuksia joten olen joutunut edellisessä artikkelissani turvautumiini keinoihin!Mutta olen niistä kyseisen veturin  kuvista saanut ratkaisevia osviittoja tämän kyseisen projektin aloittamiseksi!Koska tämä veturi ruotsin suurimpana kapsuveturina aikanaan on minulle erityisen kiinnostava tekee sen että tämä projekti on minulle erityisen mielenkiintoinen!
Kun saan tarkempia tietoja palaan asiaan,