Dm4 on haastava kahdesta syystä: telissä on pitkä akseliväli ja korin helmat kääntyvät sisäänpäin. Ilman radikaaleja kompromisseja telejä ei saa kääntymään juuri lainkaan. Siksi muotoilimme telisivut samanmutoisiksi kuin korin helmassa olevat aukot ovat. Näin teli pääsee kääntymään vapaasti aukossa ja telisivu kääntyy jyrkissä kaarteissa hieman hullusti ulos helman aukosta, jos osaa katsoa.
Kolmas juttu on kolmipisteripustus, joka vakauttaa kulun. Toinen teli pääsee kallistumaan napaansa nähden joka suuntaan — napa on siis telin ripustuspiste. Toinen teli sen sijaan ei pääse kallistumaan poikittain. Telin reunoissa — navan kanssa samassa linjassa — on kaksi ripustuspistettä, jotka ottavat kiinni koriin kahdesta kohdasta (välys on 0,3 mm). Veturissa on siis kolme kosketuspistettä koriin nähden, eli kolmipisteristus. Tämä on erittäin helppo toteuttaa, eikä kori kallistele telien päällä. Lisäksi kummankin telin navassa on kierrejousi, joka hivenen jäykistää telien liikettä koriin nähden.
Idea on kopioitu protoscale-vetureista, joissa laippojen syvyys on vain 0,39 mm. Näissä vehkeissä noudatetaan NMRA:n laippanormia 0,6 mm.
Olemme rakentaneet kohtuullisen määrän Dm4-koneita. Niissä on käytetty useamman eri valmistajan moottoritelejä siten, että kumpikin teli vetää — veturissa on siis kaksi moottoria.
Seuraava haaste on toteuttaa valamalla läpinäkyvvästä hartsista kaareva suurikokoinen tuulilasi.
