Junaonnettomuudet sodan aikana

[Esa Muikku]

Hei

Mahtaako kenelläkään olla tietoa itse tapahtumasta tai tietoa siitä, löytyykö jostakin arkistosta kootusti tai jonkinlaisella kohtuuetsinnällä tietoja sodanaikuisista junaonnettomuuksista? Yksi tapaus lumisen maan aikaan vuonna 1942 tai 1943 kiinnostaa, jossa ilmeisimmin kaksi junaa on törmännyt toisiinsa ja kyydissä ollut sotilastavara on sinkoillut pitkin radan vartta. Junavaunujakin siinä on vaurioitunut. Tapahtumapaikka on ilmeisimmin ollut Aunuksen kannaksella jossakin Äänislinnan ja kanta-Suomen välillä.

[Panu Breilin]

Sota-ajan junaonnettomuuksista on pääsääntöisesti hyvin vaikea löytää tietoa, koska sotasensuurin vuoksi ne pyrittiin salaamaan hyvin pitkälti. Esimerkiksi sanomalehdet eivät kirjoittaneet niistä juuri lainkaan, eivät usein edes paikallislehdet sellaisissa tapauksissa missä omalla paikkakunnalla tapahtui iso onnettomuus. Myös VR:n sisäisissä laajalevikkisemmissä julkaisuissa niistä kertomista vältettiin enimmäkseen.

Jos arkistosta onnistuu löytämään alueen varikoiden papereita (tässä tapauksessa Äänislinnan varikon), kuten esimerkiksi kirjeenvaihtoa tai korjausjunan päiväkirjoja niin niistä voi löytyä tietoja. Niissä tapauksissa missä osallisena on ollut sotilasjuna tai esimerkiksi sotilastavaraa on vaurioitunut voi tietoja löytyä armeijan arkisto-aineistoista. Kuten armeijan rautatietoimiston materiaaleista, korvausasioita käsittelevistä materiaaleista tai sotapäiväkirjoista (jos tietää mikä armeijan yksikkö mahdollisesti oli onnettomuudessa osallisena). Ainakin hyvin usein onnettomuuksien syyllisyyskysymystä ja korvausten maksua myös käsiteltiin oikeudessa, eli oikeudenkäyntimateriaaleista tai poliisin (esimerkiksi nimismiespiiri) tutkintamateriaaleista voi löytyä jotain. Joistain yksittäisistä suuremmista onnettomuuksista on myös jälkikäteen kirjoitettu tutkielmia ja artikkeleita.

Onnettomuuksien määrä sota-aikana oli todella suuri. Vakavampia onnettomuuksia saattoi pahimpina aikoina tapahtua useita viikossa, ja sen lisäksi tietysti paljon erilaisia pienempiä onnettomuustapauksia kuten yksittäisten vaunujen törmäyksiä ja suistumisia ratapihoilla, ihmisten yliajoja ja tasoristeysonnettomuuksia. Ratojen ylikuormituksen vuoksi oli käytössä sääntö jonka mukaan yhdelle junanlähetysvälille saattoi lähettää useamman junan peräkkäin (siis ennen kuin edellinen juna oli saapunut seuraavalle junanlähetyspaikalle) mikä johti moniin peräänajoihin. Valojen pimentäminen ja himmentäminen johti erityisesti allejäänteihin, tasoristeysonnettomuuksiin ja onnettomuuksiin ratapihoilla. Lisäksi henkilökunta oli luonnollisesti usein hyvin ylikuormittunutta ja väsynyttä ja myös paljon jouduttiin palkkaamaan erilaista tilapäistyövoimaa jolla ei ollut tarpeeksi tietoa tai kokemusta työtehtävistään. Myös kaluston kunnossapidosta jouduttiin tinkimään todella paljon, mistä osaltaan seurasi onnettomuuksia.