Junien katkeaminen - PM 1948

[Eljas Pölhö]

Junien katkeamiset - muistio 1948

Junien katkeaminen on menneinä aikoina ollut tyypillinen liikennehäiriön syy. Ohessa yksi Tr2-vetoiselle tavarajunalle sattunut tapaus.

Häiriön seuraksi sopii muistio junien katkeamisen syistä alkaen ruuvikytkinmallista vm 1919, jolla sallittiin 1000 tonnin junapaino 10 promillen nousussa ja 830 tonnia 12,5 promillen nousussa. O1 (Vr3) sarjan tultua kytkimille sallittiin sen vetämille junille 1500 t. Sitä seurasi yleinen junapainojen nosto samalla kytkimellä. Tämä kehitys, venäläisten vaunujen ongelmat, ilmajohto-ongelmat, viallisiksi vedettyjen ruuvikytkinten ongelmat, Tr2 ylisuuret ja tehokkaat ilmasäiliöt ym. on käsitelty oheisessa 7-sivuisessa muistiossa, jonka sivut muutin pdf-muotoon.

Liitekuvat:
A) Tr2-vetoisen junan katkeaminen s. 1
B) Tr2-vetoisen junan katkeaminen s. 2 EDIT: tässä on liite 1 toiseen kertaan. Oikea on 1. vastauksessa.
C) Muistio junien katkeamisen syistä 7-sivua PDF

[Eljas Pölhö]

Tr2-junan tapahtumailmoituksen sivu 2 on tässä. Moka sattui, kun liitteet eivät millään meinanneet kelvata ja oli jo ihan kypsä yrittämiseen. Tarkkaavaisuus meni ja seurauksena pitää tehdä sama vielä kerran. Onko sivustossa tapahtunut joku muutos, kun koko heinäkuun olen saanut yrittää useamman kerran liitteiden lähettämistä (aina tulee ilmoitus: liitteiden kanssa ongelma, yritä uudestaan)

[Jimi Lappalainen]

Kiitos Sinulle, Eljas, kun laitat näitä erilaisia asioita tänne näytille. Vaikkei niihin kukaan aina mitään kommentoisikaan, niin mielestäni ne ovat silti arvokkaita dokumentteja historiasta.

[Jussi Laukkanen]

Olikohan näitä katkeamisia Tr2-vetureiden kanssa enemmänkin? Olin pikkupoikan kesällä 66 tai 67 Hyvinkään Hangon ratapihalla, jossa isoisäni oli töissä. Sinne oli juuri hiljan tuotu useita kylmiä Tr2-vetureita Riihimäeltä. En muista, kuinka monta niitä oli, mutta ehkä yli puolen tusinaa. Katseltiin isoisän kanssa näitä vetureita ja mentiin sitten veturitallille. Siellä oli samassa huoneessa (muistaakseni se oli paja tai sen vieressä oleva huone) muitakin rautatieläisiä. He alkoivat muistelemaan kaikkea, mikä liittyi Tr2-vetureihin ja siinä yhteydessä alkoivat puhua myös junien katkeamisesta. Heidän puheista jäi sellainen kuva, että tapauksia olisi ollut jokunen. Muistan, että sanottiin Trumanin hankauspainon oleen niin suuri, ettei kytkimet kestäneet, jos liikkeelelähtöä ei tehnyt varovasti. Näistä kukaan ei ollut kuljettaja tai lämmittäjä, mutta ainakin isosisäni matkasi usein veturissa jonnekin Hangon suuntaan. Tr2-vetureilla muistaakseni vedettiin sementtivaunujunia Lohjalta tai Virkkalasta Riihimäelle.

Hauskaa, että tästä asiasta on nyt nähtävillä dokumentti.

[Eljas Pölhö]

Tr2-junissa on useammankin kerran tapahtunut junien katkeamisia.
Näitä liikennehäiriökansioita on 80 kpl ajalta 1947-1967 ja toistaiseksi olen kuvannut vuodet 1947-1951 ja 1960-1967. Olen kuvannut tapahtumista vain sen tai ne sivut, joista ilmenee veturin numero ja työtehtävä (juna tai päivystäjä). Monista tapahtumista on pitkät selostukset ja kuulustelupöytäkirjat, mutta kun saan luetteloitua mitä olen kuvannut (laahaa paljon jäljessä), niin sen avulla voi sitten tarvittaessa hakea jonkun tapahtuman kaikki asiakirjat.

Ohessa yhden kansiot tapahtumat, jotka olen kuvannut em. rajoitteella.

[Erkki Nuutio]

Kulumia vaunujen kytkinlaitteissa sota- ja soakorvausajalta jäivät varmaan osin odottamaan vauunun isompaa korjausta. Vanhat vaununrepaleet olivat paljolti myös liikenteessä.
Saatiinko 1948 myös tiikeri tenderiin, eli kunnon poltto0ainewtta.

[Petri Nummijoki]

Vaikka Tr2-vetoisissa junissa olisi sattanut vetolaitteiden katkeamisia epätavallisen usein niin se ei välttämättä johdu veturista sinänsä vaan voi selittyä sillä, että Tr2-sarjalla ajettiin paljon Kouvolan suunnalla, joten sen vetämissä junissa kulki epäilemättä SNTL:n vaunujakin paljon. Tuolla muistiossakin huomautetaan SNTL:n vaunujen jarrujen hitaasta toiminnasta. Vetolaitteen katkeamiselle otollinen tilanne syntyy käsittääkseni juuri jarrutustilanteessa, jos jarrut purevat junassa epätasaisesti, jolloin yksittäisen vaunun vetolaitteeseen voi kohdistua huomattava hetkellinen rasitus.

[Jorma Toivonen]

Osa syynä saattoi myös olla venakoiden ja kotimaisten vaunujen välinen kytkentä. (Ei ollut Hka-välivaunuja). Ruuvikytkin-vaunun lenkki heitettiin venakon SA3-vaunun korvakkeeseen.