Rautatie uutisia Euroopasta

[Jari Välimaa]

 
91 kilometriä rautatietä kunnostetaan mahdollista uudelleenavaamista varten.

21.9.2026

"Morjärvin, Karungin ja Haaparannan välinen 91 kilometrin pituinen rataosuus on ollut poissa käytöstä vuodesta 2012 lähtien. Radan varrelta raivataan parhaillaan kasvillisuutta, ja syyskuusta lähtien yhdellä koeosuudella on tehty kokeiluja ratapölkkyjen vaihtamiseksi. Tavoitteena on laatia toimintasuunnitelma, joka mahdollistaisi junaliikenteen käynnistämisen uudelleen kyseisellä rataosuudella.

Ruotsin liikennevirasto (Trafikverket) aloitti kasvillisuuden raivaustyöt kesällä 2026. Työ on välttämätöntä radan kunnon tarkempaa arviointia ja mahdollisen uudelleenkäynnistyksen edellyttämien toimenpiteiden määrittämistä varten.
Samalla tarkastetaan muun muassa rumpuja ja kuivatusjärjestelmiä. Lisäksi tehdään kartoituksia ja arvioidaan näkyvyyttä tasoristeyksissä.

Kasvillisuutta raivataan yleensä 7–9 metrin etäisyydelle radan keskilinjasta viraston omistaman maa-alueen rajoissa. Tasoristeyksissä raivaus ulotetaan mahdollisuuksien mukaan kiinteistörajalle saakka, jotta näkyvyys voidaan arvioida asianmukaisesti.

Kunnostusmenetelmän testaaminen

Syyskuussa käynnistyi työ koeosuudella, jossa vaihdetaan ratapölkkyjä. Tavoitteena on löytää tehokas menetelmä radan kunnostamiseksi mahdollista liikenteen uudelleenaloittamista varten.

Ruotsin liikennevirasto (Trafikverket) on palkannut urakoitsijan suorittamaan raivaus- ja kartoitustöitä sekä toteuttamaan kunnostusmenetelmän testausta.

Aikataulun mukaan työt valmistuvat vuonna 2026. Seuraavana tavoitteena on laatia suunnitelma ensisijaisista toimenpiteistä ja määritellä, mitä junaliikenteen käynnistäminen radalla edellyttää.

Virasto tarkastelee työtä myös laajemmassa yhteydessä ja korostaa radan merkitystä elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle sekä Ruotsin kokonaispuolustuskyvylle. Pohjois-Ruotsia pidetään keskeisenä osana kokonaispuolustusjärjestelmää."

https://www.jarnvagsnyheter.se/20260921/19003/91-kilometer-jarnvag-rustas-mojlig-aterstart

[Juha Toivonen]

Erittäin mielenkiintoinen ja positiivinen uutinen Ruotsin pohjoisen rataverkon uudelleen arvioinnista ja sen osien käyttöönotosta.

[Juha Toivonen]

Kannatetaan todella! Vielä kun tuohon skenaarioon saadaan yhdistettyä 1435>1524 raideleveyden vaihto, niin hyvä. Edellinen mielipiteeni ei suinkaan tarkoita, että 1435 mm:n Suomen puoleisen strategisen rinnakkaisverkon suunnittelua ja pikaista rakentamista tulisi keskeyttää. Päinvastoin. Mennään täysillä. Tupla-raideverkko on aina parempi.

[Jari Välimaa]

Kannatetaan todella! Vielä kun tuohon skenaarioon saadaan yhdistettyä 1435>1524 raideleveyden vaihto, niin hyvä. Edellinen mielipiteeni ei suinkaan tarkoita, että 1435 mm:n Suomen puoleisen strategisen rinnakkaisverkon suunnittelua ja pikaista rakentamista tulisi keskeyttää. Päinvastoin. Mennään täysillä. Tupla-raideverkko on aina parempi.

Suomeen rakennetava 1435 mm verkko ei tarvitse mitään muunnosjuttuja ja nyt kun suunnitelu rahaa on tulossa 107 miljoonaa niin saadaan Rovaniemi ja Oulu eurooppalaisen radan viereen Kemin rinnalle suunnittelu pöydälle.

[Jari Välimaa]

 
Malmirataa uudistetaan – apuvirransyöttö nostetaan 22 kilovolttiin.

22.9.2026 Google konekäännös

"Ruotsin liikennevirasto (Trafikverket) uudistaa Malmbanan-radan ajojohtimia ja apuvirtaverkkoa Bodenin ja Gällivaren välisellä osuudella. Mastot ja perustukset uusitaan, ja apuvirtaverkon jännite nostetaan 10 kilovoltista 22 kilovolttiin nykyisten ja tulevien kapasiteettivaatimusten täyttämiseksi.
Hankkeen tavoitteena on parantaa radan toimintavarmuutta nykyiselle liikenteelle ja samalla vastata reitin varrella kasvavaan matkustus- ja kuljetuskysyntään.

Mastot ja perustukset uusitaan kestämään Malmbanan-radalla vaadittavat vetovoimat. Samalla apuvirtaverkko päivitetään 10 kilovoltin jännitteestä 22 kilovolttiin.

Työt ovat käynnissä Gullträskin ja Nattavaaran välillä.

Tuotanto Gullträsk–Nattavaara-osuudella on alkanut. Rakennustöiden on määrä alkaa vuonna 2026, ja alustavan aikataulun mukaan hanke valmistuu vuonna 2030.

Aikataulu voi muuttua hankkeen edetessä."

https://www.jarnvagsnyheter.se/20260922/19007/malmbanan-rustas-upp-hjalpkraft-hojs-till-22-kv

[Juha Toivonen]

Suomeen rakennetava 1435 mm verkko ei tarvitse mitään muunnosjuttuja ja nyt kun suunnitelu rahaa on tulossa 107 miljoonaa niin saadaan Rovaniemi ja Oulu eurooppalaisen radan viereen Kemin rinnalle suunnittelu pöydälle.
[/quote]

Tuo raha on vasta suunnittelua varten. Lopulliset kustannukset pomppaavat suurella todennäköisyydellä aivan pilviin? Valtaosa Suomen tarvitsemasta materiaali/kriisihuollosta sijaitsee kriisitilanteessa etelässä ja idässä. Oulusta on aivan pirun pitkä matka kumpaankin. Siirtokuormauksillako mennään? Jos meillä on kaksi toisiaan tukevaa järjestelmää toiminnassa, se ei ainakaan heikennä Suomen huoltomahdollisuuksia tiukassa tilanteessa.

[Juha Toivonen]

Jo pelkästään Puolustusvoimien päivittäisen tarpeen tonnimäärät ovat valtavia/vrk. Tähän lisäksi siviilipuolen (jo rankasti rajoitetut huoltomäärät) ovat yhä silti tuhansissa tonneissa. Mieletön urakka kerrassaan.

[Juha Toivonen]

Jos, - siis JOS Itämeren meriliikenne sulkeutuu, jonkin niin epäystävällisen maan aggressioiden toimesta, niin miten Suomen päivittäinen (edes rankasti ostorajoitettu) polttoainetarve on ajateltu suoritettavan? Rajoituksista riippumatta, silti yhä miljoonia litroja/vrk valmiita jalosteita? Kuka ja millä nämä toimitetaan Suomeen? Kaikki rahtikanavat olisi viipymättä valmistettava suorituskyvyn äärirajoille. Ja tähän edelleen se kaikki jo valmiiksi rankasti priorisoitu siviilipuolen kaikki muu välttämätön tuonti ja vientiliikenne. = melkoinen kakku!

[Erkki Nuutio]

Vuodenajalla on jotain vaikutusta ja poltto- ja voiteluaineiden turvavarastot hyvin lyhytaikaisesti auttavat, mutta jos tällainen, ei lyhytaikaiseksi arvioitava tilanne tulisi (joka on siis mahdollista) :
Suomi julistettaisiin poikkeustilaan. Sen puitteissa astuu heti voimaan polttoaineiden ja muun aiheellisen tiukka säännöstely. Asiaa toteuttavat, tarvittavin poikkeusvaltuuksin toimivat viranomaiset.
Nämä nimetään ja siirtyvät heti tehtäviinsä
Hallitus (tarvittaessa laajennettu) vastaa toimista ja Eduskunnalta saadaan niihin hyväksyntä.

[Jari Välimaa]

Tuo raha on vasta suunnittelua varten. Lopulliset kustannukset pomppaavat suurella todennäköisyydellä aivan pilviin? Valtaosa Suomen tarvitsemasta materiaali/kriisihuollosta sijaitsee kriisitilanteessa etelässä ja idässä. Oulusta on aivan pirun pitkä matka kumpaankin. Siirtokuormauksillako mennään? Jos meillä on kaksi toisiaan tukevaa järjestelmää toiminnassa, se ei ainakaan heikennä Suomen huoltomahdollisuuksia tiukassa tilanteessa.

Niinhän sanoin, mutta silti summa on melkoinen määrä suunnitteluun. Projektien kustannuksia voidaan hallita allianssi-mallin kanssa.

Suomen ulkomaan kauppa kulkee tällä hetkellä Itämerellä ja Rail Nordica on vastaus tuohon jolla saadaan suora yhteys valtamerille Nato kumppanien kautta.

Myös Ruotsin ja Norjan investoinnit Malmirataan ja Ofot-rataan varmistavat kauppayhteydet kaikissa olosuhteissa.

[Jari Välimaa]

Jos, - siis JOS Itämeren meriliikenne sulkeutuu, jonkin niin epäystävällisen maan aggressioiden toimesta, niin miten Suomen päivittäinen (edes rankasti ostorajoitettu) polttoainetarve on ajateltu suoritettavan? Rajoituksista riippumatta, silti yhä miljoonia litroja/vrk valmiita jalosteita? Kuka ja millä nämä toimitetaan Suomeen? Kaikki rahtikanavat olisi viipymättä valmistettava suorituskyvyn äärirajoille. Ja tähän edelleen se kaikki jo valmiiksi rankasti priorisoitu siviilipuolen kaikki muu välttämätön tuonti ja vientiliikenne. = melkoinen kakku!

Suomen nykyisinkin käyttämä polttoaine tulee Norjasta

[Jari Välimaa]

 
Tekoäly rantautuu rautatiealalle – kunnossapidosta liikenteenohjaukseen

22.9.2026, google konekäännös

"Tekoäly ja robotiikka ovat nousseet keskiöön Berliinin InnoTrans 2026 -messuilla. Teknologia ei rajoitu enää vain pilottihankkeisiin, vaan sitä integroidaan nyt osaksi rautatieliikenteen toimintoja, kunnossapitoa ja infrastruktuuria. Samalla messut kokoavat yhteen ohjelmistokehittäjiä eri puolilta maailmaa ratkomaan rautatiealan konkreettisia haasteita.

Kun maailman suurin liikennealan teknologiamessutapahtuma avautui Berliinissä, uusien vetureiden, suurnopeusjunien ja vaihtoehtoisten voimansiirtojärjestelmien esittelyt olivat – perinteen mukaisesti – tapahtuman vetonauloja. InnoTrans 2026 -messujen suurten kalustoesittelyjen taustalla on kuitenkin käynnissä yhtä merkittävä muutos: tekoälystä on tulossa käytännön työkalu rautatieliikenteen päivittäisessä toiminnassa.

Messujen järjestäjän Messe Berlinin mukaan tämä suuntaus näkyy alan eri osa-alueilla. Esillä on tekoälypohjaisia ​​järjestelmiä muun muassa liikenteenohjaukseen, ennakoivaan kunnossapitoon, rataverkon infrastruktuurin valvontaan ja julkisen liikenteen tehostamiseen. Robotiikkaa puolestaan ​​hyödynnetään tarkastusten ja sellaisten tehtävien automatisoinnissa, jotka aiemmin vaativat merkittävää manuaalista työtä.

Tämä kehitys merkitsee uutta vaihetta rautatiealan digitalisaatiossa. Painopiste ei ole enää pelkästään valtavien tietomäärien keräämisessä junista, radoista ja merkinantojärjestelmistä. Seuraava askel on hyödyntää tätä tietoa poikkeamien havaitsemiseen, vikojen ennustamiseen ja nopeampien operatiivisten päätösten tekemiseen."

https://www.jarnvagsnyheter.se/20260922/19011/ai-flyttar-pa-jarnvagen-fran-underhall-till-trafikstyrning

[Jouni Hytönen]

Norrbotniabanan muuttaa valmistuessaan Pohjois-Ruotsin liikenneoloja merkittävästi ja toivon mukaan vaikutus säteilee Suomen puolelle saakka.

[Jari Välimaa]

Norrbotniabanan muuttaa valmistuessaan Pohjois-Ruotsin liikenneoloja merkittävästi ja toivon mukaan vaikutus säteilee Suomen puolelle saakka.

Kaikki Ruotsin ja Norjan investoinnit Norrbotnia rataan, Malmirataan(Ofot-rataan) ja sen kahdennukseen sekä vanhan Haaparannan radan palauttaminen käyttöön parantaa sekä Ruotsin että Suomen liikenneoloja.

[Jari Välimaa]

14 ruotsalaista liikennehanketta etenee EU:n hakuprosessissa

18.9.2026

"Hallitus on päättänyt puoltaa rahoitushakemuksia 14 eri infrastruktuurihankkeelle Connecting Europe Facility (CEF) -rahoitusvälineestä. Hankkeet edistävät Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) laajentamisen loppuunsaattamista. Haku sisältää myös määrärahan sotilaallista liikkuvuutta edistäviin hankkeisiin.

”Ruotsi ja ruotsalaiset toimijat hakevat aktiivisesti EU-rahoitusta merkittäville liikenneinfrastruktuurihankkeille. On myönteistä, että Ruotsi voi tällä tavoin edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon valmistumista”, sanoo infrastruktuuri- ja asuntoministeri Andreas Carlson.

Vuoden 2026 CEF-liikennehaku käynnistyi 18. kesäkuuta 2026, ja se kattaa hankkeita, joiden tavoitteena on TEN-T-verkon rakentaminen, kehittäminen, nykyaikaistaminen ja saattaminen valmiiksi. Lisäksi hakemusten odotetaan ottavan huomioon EU:n pitkän aikavälin sitoumukset hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Avustuksia voidaan myöntää sekä hankkeiden suunnitteluun että toteutukseen.

Hallituksen puoltamat 14 infrastruktuurihanketta hakevat yhteensä noin 43,4 miljoonan euron rahoitusta. Tämän haun odotetaan olevan nykyisen, vuosien 2021–2027 rahoituskauden viimeinen. Hankkeet ovat seuraavat:

Rail Nordica – Rautatieyhteyksien ja -kapasiteetin parantaminen Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä

Arctic E8 – Suomen ja Ruotsin välisen E8-tien raja-alueen siltojen suunnittelu sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseksi

Valmisteleva tutkimus kaksoiskäyttöön soveltuvasta rautatie- ja satamayhteydestä Halmstadissa (ScanMed-TEN-T-käytävä)

NORDCAP – Tutkimus Pohjois-Ruotsin kapasiteetista sekä rautatie- ja satamayhteyksien kaksoiskäyttövalmiudesta
Keskeinen kaksoiskäyttöinfrastruktuuri: uusi yhteys itäiseen satamanosaan ja tehostettu multimodaalinen käsittely

Norrbotniabanan – Rautatiesuunnitelmat (Skellefteå–Luleå, ScanMed-käytävä)

Nobelbanan – Esisuunnittelu ja innovatiivinen toteutusmalli puuttuvalle rataosuudelle Oslon ja Tukholman välillä (ScanMed-käytävä)

Maasähkö- ja alusten latausjärjestelmän kaapelinhallinta Göteborgin sataman Skandia-terminaalissa

Maasähkönsyöttö ja siihen liittyvät tukitoimet Trelleborgin ydinverkkoon kuuluvassa satamassa

Maasähkönsyöttö RoPax-aluksille Karlshamnissa

Tukholman ja Turun välisen vihreän merenkulkukäytävän kehittäminen (ScanMed-käytävä): maasähkön (OPS) ja alusten latausjärjestelmien (SBC) käyttöönotto satamissa sekä hybridilauttojen varustelu uusilla järjestelmillä
SCALE-E North-South

Pohjoismainen MCS-rahtiverkosto

Vihreä ja häiriönsietokykyinen infrastruktuuri Tukholman Arlandan lentoasemalla: kestävän lentoasematoiminnan laajentaminen Ruotsissa."

https://www.jarnvagsnyheter.se/20260918/18999/14-svenska-transportprojekt-gar-vidare-i-eu-ansokan

Rail Nordica saanut siis Ruotsin mukaan. Koska Norja ?

[Jari Välimaa]

 
Fehmarninbeltin tunneli saavuttaa ensimmäisen kilometrinsä.

28.9.2026 Google konekäännös

"Fehmarninsalmen tunnelin neljäs tunneli-elementti on nyt upotettu tunnelikuiluun Lollandin eteläpuolella. Tämä tarkoittaa, että Tanskan ja Saksan välisen 18 kilometriä pitkän upotettavan tunnelin ensimmäiset lähes 900 metriä ovat paikoillaan.

Nämä 217 metriä pitkät ja yli 73 500 tonnia painavat elementit kuljetetaan Rødbyhavnissa sijaitsevan tunnelitehtaan työsatamasta upotusalueelle hinaajien ja erityisen IVY-aluksen avulla. Tämän jälkeen kukin elementti asetetaan erittäin tarkasti tunnelikuiluun ja liitetään jo valmiina olevaan tunneliosuuteen.

Fehmarninsalmen tunneli koostuu 79 vakioelementistä ja 10 lyhyemmästä erikoiselementistä, joissa on tekninen tila (niin kutsuttu kellariosa). Kun neljäs elementti on saatu paikoilleen, vuorossa on tunnelin ensimmäinen erikoiselementti, joka on kooltaan nelikerroksisen rakennuksen luokkaa.

”Kun olimme laskeneet ensimmäiset elementit merenpohjaan, oli tärkeää osoittaa, että kalusto, menetelmät ja yhteistyö toimivat käytännössä. Jokainen työvaihe on edelleen teknisesti vaativa, mutta koemme olevamme hyvin valmistautuneita seuraavaan suureen tehtävään eli ensimmäisen teknisellä tilalla varustetun erikoiselementin upottamiseen”, sanoo Sund & Bæltin sopimusjohtajan sijainen Lasse Vester.

Erikoiselementit sijoitetaan noin kahden kilometrin välein. Niiden teknisissä tiloissa sijaitsevat muun muassa tunnelin tekniset laitteistot, ja tieosuudella on pysähtymispaikka, jossa huoltoajoneuvo voi pysähtyä estämättä moottoritieliikennettä.

Fehmarninbeltin kiinteä yhteys tulee olemaan keskeinen osa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) Scan-Med-käytävää, joka yhdistää Euroopan tiiviimmin toisiinsa Maltalta etelässä aina Suomeen pohjoisessa. Siksi jokainen tunneli-elementti on nimetty käytävän varrella sijaitsevan kaupungin mukaan."

https://femern.com/press/news/the-fehmarnbelt-tunnel-is-approaching-its-first-kilometre/

[Jari Välimaa]

 
EU:n politiikka näyttää tietä – ruotsalaiset puiset ratapölkyt ovat avainasemassa siirtymisessä kestävään infrastruktuuriin

26.8.2026 Google konekäännös

"Ruotsin rautateiden puupölkyt – jotka muodostavat noin 35 % maan ratapölkyistä – on perinteisesti käsitelty kreosootilla. Kyseinen aine on luokiteltu syöpää aiheuttavaksi, ja sen käytöstä on tarkoitus luopua asteittain. Vuodesta 2018 lähtien saatavilla on ollut ympäristöystävällinen ja terveysturvallinen vaihtoehto: Rundvirke Poles valmistaa RVP Repellent -aineella käsiteltyjä ratapölkkyjä.

Keväällä 2024 Ludvikassa sijaitseva tehdas – jossa kreosootilla käsiteltyjä ratapölkkyjä on valmistettu tehtaan perustamisesta lähtien – vietti satavuotisjuhlaansa. Juhlavuoden kunniaksi ja seitsemän vuotta kestäneen siirtymäprosessin päätteeksi kreosoottikäsittelyssä käytetty viimeinen käsittelysäiliö poistettiin käytöstä. Tämän seurauksena yritys on siirtänyt koko Ruotsin markkinoille suunnatun puisten ratapölkkyjen tuotantonsa kreosoottikäsittelystä nykyaikaiseen RVP Repellent -menetelmään. Muutos on toteutettu, vaikka kreosootilla käsiteltyjen ratapölkkyjen myynti on edelleen sallittua Ruotsissa; siirtymää ovat siis ohjanneet markkinavoimat säädösmuutosten sijaan.

Suuri osa EU:n tulevan vuoden tavoitteista keskittyy paikalliseen kilpailukykyyn, turvallisuuskysymyksiin ja elämänlaatuun. Nämä aiheet korostavat kotimaisten raaka-aineiden hyödyntämisen, kriisivalmiuden varmistamisen ja nykyaikaisten puutuotteiden – kuten Rundvirke Poles AB:n RVP Repellent -käsiteltyjen ratapölkkyjen – käytön lisäämisen tärkeyttä.

Näiden painopistealueiden lisäksi Euroopan komissio edistää muilla aloilla lainsäädäntöä, jonka tavoitteena on lisätä puutuotteiden käyttöä; puu on ainoa todella uusiutuva rakennusmateriaali. EU:n vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal) on kattava strategia, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä edistämällä kestävää rakentamista ja uusiutuvien materiaalien, kuten puun, käyttöä.

· Rakennustuoteasetusta tarkistetaan parhaillaan, jotta se sisältäisi rakennusmateriaalien ilmastovaikutukset. Tämä hyödyttää puutuotteita, jotka sitovat hiiltä koko elinkaarensa ajan ja joiden valmistuksen hiilidioksidipäästöt ovat vähäiset.

· Taksonomia-asetus luokittelee, mikä on kestävä investointi EU:ssa, ja edistää rahoitusta puupohjaisiin rakennushankkeisiin ja -tuotteisiin.

· EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma – joka keskittyy kierrätykseen, uudelleenkäyttöön ja kestäviin rakennusmateriaaleihin – edistää biopohjaisia materiaaleja, joissa puutuotteilla on keskeinen rooli.

· Biotalouden teollisuusstrategian tavoitteena on korvata fossiilipohjaiset luonnonvarat biopohjaisilla materiaaleilla, kuten puulla, mikä edistää puupohjaisten tuotteiden innovointia.

· Ympäristöystävälliset julkiset hankinnat: EU suosittelee, että jäsenvaltiot soveltavat ympäristökriteerejä julkisiin hankintoihin, mikä on ratkaisevan tärkeää puupohjaisten infrastruktuurituotteiden kohdalla.

Lainsäädäntötoimien ohjaaessa politiikkaa kohti todella kestäviä ratkaisuja ja kannustimia, yhteiskunnalla on vahva mahdollisuus saavuttaa asetetut ilmastotavoitteet ja saavuttaa kestävämpi tulevaisuus.

Ruotsalaiset puutuotteet – kuten RVP-karkotteella käsitellyt ratapölkyt – valmistetaan paikallisesti sahan läheltä korjatusta raaka-aineesta, kuljetetaan suhteellisen lyhyitä matkoja ja käsitellään modernilla säilöntäliuoksella. Tuote varmistaa pitkän käyttöiän, mutta välttää perinteisiin kreosootilla käsiteltyihin ratapölkkyihin liittyvät kielteiset ympäristö- ja terveysvaikutukset. Näitä tuotteita varastoidaan varautumistarkoituksiin, jotta Ruotsin infrastruktuurin toimivuus kriisin aikana voidaan varmistaa ja samalla tukea EU:n omavaraisuutta keskeisten infrastruktuurituotteiden osalta.

Alan järjestö EWPA (European Wood Protection Association) on selvittänyt käytössä olevien puisten ratapölkkyjen määrän Euroopan maissa ja todennut, että Euroopan rautatieverkossa on lähes 200 miljoonaa puista ratapölkkyä."

https://www.jarnvagsnyheter.se/20260928/17867/eu-politiken-visar-vagen-svenska-trasliprar-blir-nyckel-i-omstallningen-till-hallbar