Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 893
|
|
« Vastaus #3 : Eilen kello 21:07:39 » |
|
Hyvin tiivistetty Eemeli Hakokönkään kirja Rautateiden kenraali Harald Roos (2015) kertoo kappaleessa Talvisota: Harald Roos huolto-osaston johtajana mm. :
"Oppi oli saatava kantapään kautta. Käytännössä Päämajan huolto-osasto otti tärkeimmän vastuun kuljetuskysymyksistä koko sodan ajaksi." ....
" Toisen maailmansodan syttymistä seuranneet tiukentuneet säännöstelymääräykset erityisesti polttoaineiden osalta johtivat siihen, että rautateistä muodostui talvisodan pääasiallinen kuljetus- ja kulkumuoto. Juuri rautatiekuljetukset osoittautuivat suureksi ongelmaksi, sillä niiden toiminta kangerteli koko sodan ajan. Myös muita vastuksia ilmeni. Ensimmäinen, Päämajan sisäinen ongelma oli se, että virkaiältään vanhemmat aselajikomentajat eivät ensi alkuun tahtoneet alistua suhteellisen nuoren Roosin komennettaviksi huolto- ja kuljetusasioissa.
Toiseksi, vastuu rautateiden toiminnasta oli edelleen jakautunut Kulkulaitosministeriön alaisen Rautatiehallituksen sotilastoimiston (siviilien) ja Päämajan rautatietoimiston (sotilaiden) kesken ja näiden tahojen päätöksenteko oli osittain päällekkäistä.
Rautatiehallitukseen nimitettiin Päämajan edustaja hoitamaan yhteistyötä, mutta pian osoittautui, ettei byrokraattinen virasto kyennyt järjestämään kuljetuksia sotilaallisia tarpeita tyydyttävällä tavalla."....
"Helmikuussa 1940 tilanne kärjistyi kriittiseksi ja Roos päätti sivuuttaa Rautatiehallituksen kokonaan.
Hänen alaisensa eversti Carl-Gustaf Kraemer alkoi käyttää käskyvaltaa rautateillä." ...
"Maaliskuussa 1940 todettiin virallisesti, että Jalmar Castrenin johtama Rautatiehallitus oli menettänyt Päämajan luottamuksen. Liikenne radoilla oli sodan loppupuolella lähes jatkuvasti kaaoksessa ja uhka rintaman huollon katkeamisesta vaikutti siihen, että Mannerheim päätti kiirehtiä rauhan solmimista."
|
