Juna-asema

[Topi Lajunen]

Tämä liittynee siihen jo moneen kertaan aiemminkin esillä olleeseen tulkintaan, että yleiskielen "junarata" ei jostain syystä tarkoittaisi junarataa vaan esimerkiksi pienoisjunarataa.

[Timo Salminen]

Tämä liittynee siihen jo moneen kertaan aiemminkin esillä olleeseen tulkintaan, että yleiskielen "junarata" ei jostain syystä tarkoittaisi junarataa vaan esimerkiksi pienoisjunarataa.

Niin, voiko se tarkoittaa jotakin muutakin kuin pienoisjunarataa?? 

Vrt. tågbana, Zugbahn, traintrack, vilcienu ceļš, поездная дорога. Miltä kuulostavat?

[Elias Murto]

Tämä liittynee siihen jo moneen kertaan aiemminkin esillä olleeseen tulkintaan, että yleiskielen "junarata" ei jostain syystä tarkoittaisi junarataa vaan esimerkiksi pienoisjunarataa.

Toinen vastaavanlainen sana on "juna-asema", jolla tavalliset ihmiset tarkoittavat rautatieasemaa.

[Lauri Uusitalo]

Tämä liittynee siihen jo moneen kertaan aiemminkin esillä olleeseen tulkintaan, että yleiskielen "junarata" ei jostain syystä tarkoittaisi junarataa vaan esimerkiksi pienoisjunarataa.

Toinen vastaavanlainen sana on "juna-asema", jolla tavalliset ihmiset tarkoittavat rautatieasemaa.

Niin ne tavalliset ihmiset ovat palttiarallaa 99,999% suomalaisista. Mitähän ne muut ovat, epätavallisia?

[Elias Murto]

Tämä liittynee siihen jo moneen kertaan aiemminkin esillä olleeseen tulkintaan, että yleiskielen "junarata" ei jostain syystä tarkoittaisi junarataa vaan esimerkiksi pienoisjunarataa.

Toinen vastaavanlainen sana on "juna-asema", jolla tavalliset ihmiset tarkoittavat rautatieasemaa.

Niin ne tavalliset ihmiset ovat palttiarallaa 99,999% suomalaisista. Mitähän ne muut ovat, epätavallisia?

Pilkunviilaajia ja rautatieharrastajia.

[Arto Lopia]

Tämä liittynee siihen jo moneen kertaan aiemminkin esillä olleeseen tulkintaan, että yleiskielen "junarata" ei jostain syystä tarkoittaisi junarataa vaan esimerkiksi pienoisjunarataa.

Niin, voiko se tarkoittaa jotakin muutakin kuin pienoisjunarataa?? 

Mikäs se sellainen pienoisrautatie sitten on?

[Juhani Pirttilahti]

Niin ne tavalliset ihmiset ovat palttiarallaa 99,999% suomalaisista. Mitähän ne muut ovat, epätavallisia?

Pilkunviilaajia ja rautatieharrastajia.

Yleisen "normaaliuden" määritelmän mukaan me olemme "epänormaaleja".

[Tuukka Ryyppö]

Vrt. tågbana, Zugbahn, traintrack, vilcienu ceļš, поездная дорога. Miltä kuulostavat?

Good attention! From me feels, that my would must maybe write this up!

Oikeastihan nuo ovat tosiaan järnväg, Eisenweg, iron road, dzelzceļa ja zhelezhnaya doroga.

Ei, kyllä meidän nyt pitäisi alkaa puhua raidereitistä tai rautaradasta suuren maailman malliin.

[Esko Ampio]

Miten käsite: "rautatieläinen", sopisiko paremmin "junaratalainen". "Pienoisrautatieläinen" kyllä olen, myös entinen rautatieläinen. Revi sitten näistä, uutta suomenkieltä?. Kuten jännite asioissa, joissa ennen sanottiin jännitys- lähtöisesti.....
Mielestäni "junarata" on lapsellinen nimitys rrrautatiestä.

[Timo Salminen]

Tämä liittynee siihen jo moneen kertaan aiemminkin esillä olleeseen tulkintaan, että yleiskielen "junarata" ei jostain syystä tarkoittaisi junarataa vaan esimerkiksi pienoisjunarataa.

Toinen vastaavanlainen sana on "juna-asema", jolla tavalliset ihmiset tarkoittavat rautatieasemaa.

Oikeastaan Esko A. sanoo edellä kaiken oleellisen, mutta varmemmaksi vakuudeksi vielä...

Väitän, ettei kyse ole siitä, että on termi, jota käyttävät ns. tavalliset ihmiset (TM), ja toinen, jota käyttävät ne muut, vaan siitä, että puheena olevat juna-alkuiset sanat ovat lastenkieltä, jonka toimittajat ovat levittäneet lehdistöön varsinkin viime vuosina. Sitä kautta ne sitten ovat saaneet lisää levikkiä. - Menemättä tässä "tavallisen ihmisen" määrittelyn ongelmiin...

Miltä kuulostaisi "Suomen Junaratahistoriallinen Seura ry"?

Olisiko edes kuviteltavissa, että maantietä alettaisiin nimittää "autoradaksi"?

Muuten, latvian tietä merkitsevä sana on nominatiivissa ceļš; ceļa on yksikön genetiivi. Sama sana kuin suomen "keli".

Onhan jokaisella meistä pakkomielteensä, ja ehkäpä on vain minun ja jonkun muun harvan sairaalloinen päähänpinttymä, että niin kauan kuin lehmä on lehmä eikä ammu, myös rautatie on rautatie eikä junarata...

[Tuukka Ryyppö]

Väitän, ettei kyse ole siitä, että on termi, jota käyttävät ns. tavalliset ihmiset (TM), ja toinen, jota käyttävät ne muut, vaan siitä, että puheena olevat juna-alkuiset sanat ovat lastenkieltä, jonka toimittajat ovat levittäneet lehdistöön varsinkin viime vuosina.

Jep. Sanan ovat ottaneet käyttöön lapset, jotka ovat sittemmin kasvaneet aikuisiksi. Koska kyseessä on ollut täysin käyttökelpoinen ja looginen sana joka ei aiheuta mitään sekaannuksen vaaraa, sen käytön lopettamiselle ei ole löydetty mitään syytä. Samalla tavalla on kehittynyt myös sellainen "lastenkieli" kuin Stadin slangi.
Kun osa meistä junaratasukupolven ihmisistä sitten on päätynyt media-alalle töihin, heidän sanavarastonsa on päässyt kosketuksiin aiempien ikäpolvien kanssa ja sanaa "rautatie" helpommin äännettävänä sana "junarata" on päätynyt yleisempäänkin käyttöön. Niin ne kielet muuttuvat. Lue joskus Beowulfia alkuperäiskielellä ja vertaa sitä nykyenglantiin. Muutos on valtava, mutta onko se todella sen enempää pahaksi kuin hyväksikään?
Osasyyksi sanan "junarata" käyttöön näkisin myös sen, että se on yksiselitteisempi käsite kuin "rautatie", joka monikossa tarkoittaa myös rautatiejärjestelmää kokonaisuutena. Osoituksena sanan "rautatie" laajasta käyttöalueesta toimii vaikkapa se, että voi sanoa "rautateiden johtaja" tarkoitettaessa rautatieyhtiön johtajaa.
Kun sana "rautatiet" on vuosikymmenien saatossa ajautunut vahvemmin ja vahvemmin merkitsemään koko rautatiejärjestelmää, on sen alkuperäiselle merkitykselle ollut tarpeen kehittää uusi sana. Se olisi voinut olla myös "rautatierata", mutta jostain syystä lapset ovat päätyneet pitämään sanaa "junarata" kätevämpänä.

 Sitä kautta ne sitten ovat saaneet lisää levikkiä. - Menemättä tässä "tavallisen ihmisen" määrittelyn ongelmiin...

Miltä kuulostaisi "Suomen Junaratahistoriallinen Seura ry"?

En usko, että näin spesifille järjestölle olisi merkittävää tarvetta. Uskon, että Suomen Rautatiehistoriallinen Seura käsittelee myös ratatekniikkaa siinä määrin kuin ihmisillä siihen kiinnostusta riittää.

Olisiko edes kuviteltavissa, että maantietä alettaisiin nimittää "autoradaksi"?

Mielenkiintoinen ajatus... Voi olla, että joskus tulevaisuudessa nimitetäänkin, jos "maantiet" joskus päätyy tarkoittamaan koko kumipyöräliikenteen järjestelmää kokonaisuutena. Koska tällainen merkitykse muutos on jo tapahtunut sanan "rautatiet" kohdalla, saman voisi ehkä olettaa mahdolliseksi myös sanan "maantiet" kohdalla. Jos sanaa "rata" ei koeta liian kiskoliikennesidonnaiseksi, sanan "maantie" nykyistä käyttöä vastaavaksi sanaksi voisi tällöin hyvinkin muodostua ehdottamasi "autorata". Saas nähdä sitten kun minä olen ollut jonkun vuosikymmenen eläkeiällä

Muuten, latvian tietä merkitsevä sana on nominatiivissa ceļš; ceļa on yksikön genetiivi. Sama sana kuin suomen "keli".

Liettuassahan nuo k-äänteet ovat pysyneet k-äänteinä. Siellä kirves on yhäkin kirvis (latviaksi cirvis) ja tie on yhäkin kelias. Mielenkiintoinen pointti, kiitos tiedosta!

Onhan jokaisella meistä pakkomielteensä, ja ehkäpä on vain minun ja jonkun muun harvan sairaalloinen päähänpinttymä, että niin kauan kuin lehmä on lehmä eikä ammu, myös rautatie on rautatie eikä junarata...

Mutta lehmähän /on/ (myös) ammu

[Lauri Uusitalo]

Väitän, ettei kyse ole siitä, että on termi, jota käyttävät ns. tavalliset ihmiset (TM), ja toinen, jota käyttävät ne muut, vaan siitä, että puheena olevat juna-alkuiset sanat ovat lastenkieltä, jonka toimittajat ovat levittäneet lehdistöön varsinkin viime vuosina.

Jep. Sanan ovat ottaneet käyttöön lapset, jotka ovat sittemmin kasvaneet aikuisiksi. Koska kyseessä on ollut täysin käyttökelpoinen ja looginen sana joka ei aiheuta mitään sekaannuksen vaaraa, sen käytön lopettamiselle ei ole löydetty mitään syytä.

Itse olen aika tarkkaan samaa sukupolvea Timon kanssa mutta en usko, etteikö sanaa junarata olisi käytetty jo minun lapsuudessani ellei peräti aikaisemmin. Ja siis olisin oppinut sen jo silloin, enkä vasta myöhempien toimittajien aivopesemänä.

[Arto Lopia]

Sit on vielä tää Ratahallintokeskus, vai muistanko nyt väärin? Oliko se sittenkin Rautatiehallintokeskus?
Varmaan Hesarin aivopesemänä muistan väärin

[Timo Salminen]

Itse olen aika tarkkaan samaa sukupolvea Timon kanssa mutta en usko, etteikö sanaa junarata olisi käytetty jo minun lapsuudessani ellei peräti aikaisemmin. Ja siis olisin oppinut sen jo silloin, enkä vasta myöhempien toimittajien aivopesemänä.

Epäilemättä olet yhtä lailla kuin minäkin, mutta silloin se olikin nimenomaan lastenkieltä. Nyt tuo J-sana on levinnyt myös aikuistenkieleen, mikä tuntuu hassulta, kun samaa asiaa merkitsemään on jo ennestäänkin olemassa käyttökelpoinen sana. Lisäksi yksittäistä konkreettista rautatieyhteyttä on tavattu nimittää yksinkertaisesti sanalla "rata". Ei siihen enää ole tarvinnut junaa rautalangasta vääntää.

Mietiskelin Tuukan eilisessä kommentissaan esiin nostamaa merkityseroa: J-sana merkitsisi vain konkreettista rataa ja R-sana olisi yleisempi. Väitän, että ainakaan kaikki eivät tee tätä eroa, vaan J-sanaa käytetään jokseenkin kaikenlaisissa merkityksissä. Tätä väitettäni perustelen myös sillä yleisemmällä havainnolla, että yhä vähemmän tuntuu mietittävän erilaisia merkitysvivahteita, mikä heijastuu kaikenlaisiina mielestäni omituisinina ja korviin ottavina ilmiöinä. Aikanaan esimerkiksi ei osattu nähdä merkityseroa sanojen "lääniuudistus" ja "lääninuudistus" välillä, vaikka se on hyvinkin tuntuva.

Sinänsä on luonnollista, että kieli muuttuu, mutta onko myös sellaiset muutokset hyväksyttävä, joissa on kyse merkitysten häviämisestä tai hämärtymisestä, on monimutkaisempi kysymys.

"Ammu eksyi junaradalle." Otsikko (ainakin vielä) kuvitteellisesta sanomalehdestä.

[Ismo Brockmann]

Soitin eilen kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapuhelimeen ja kysyin heidän mielipidettään sanoista junarata ja juna-asema, koska ne särähtävät korvaani ja niiden käyttö on mielestäni yleistynyt viime vuosina huolestuttavasti ainakin Hesarin sivuilla. Asiantuntija itse piti niitä "lastenkielenä" omana mutu-tuntumanaan kuten minäkin. Kun tarkisti asian kielitoimiston sanakirjasta tai mikä se nyt olikaan, siellä sanottiin junaratoja ja juna-asemia arkisiksi ilmauksiksi sanoista rautatie ja rautatieasema. Oli itse sitä mieltä, että arkiset ilmaukset ovat yleistyneet nuoren toimittajapolven mukana, jotka ovat puhuneet lapsena junaradoista ja juna-asemista. Sanomalehtitekstissä olisi ehkä parempi puhua virallisilla nimityksillä ja palautetta kannattaa antaa. Se, kannattaako asiasta "kinata", riippuu taasen itse kunkin luonteesta, oli ohje. Oli mielissään, että joittenkin kielikorva edelleen sanoo, ettei junaradoista ja -asemista puhuminen ole ihan oikein. Mielestäni rautatien sijasta voi monissa yhteyksissä puhua radasta, mutta junarata on turhanpäiväinen tuplailmaus, koska rata on aina perinteisesti tarkoittanut aina rautatietä, sen sijaan moottorirata, kiitorata, ravirata ja pururata ovat tulleet myöhemmin tai ovat tulleet ilmauksina kieleen ehkä myöhemmin ja vaativat lisämääreen erotukseksi "rautatien radasta". Olihan saksan kielessäkin ensin Bahnhof eli rautatieasema, jonka jälkeen tulivat linja-autoasemat, joten ne ovatkin Busbahnhofeja! Ja ensin olivat Hafenit eli satamat, jonka jälkeen tulivat Flughafenit eli "lentosatamat" eli lentoasemat/-kentät.

[Juha Liimatta]

Voisiko joku viisas kertoa, mikä on ratasilta? Savon Sanomat ainakin käyttää ko. ilmaisua. No sieltäpäin kun jotain kuuluu, vastuuhan on lukijalla (kuulijalla).

[Alex Chudoba]

Tämän päivän Aamulehdessä taas mainittiin, että Italiassa vastustetaan "junalinjan" rakentamista...

[Marko Tuominen]

Voisiko joku viisas kertoa, mikä on ratasilta? Savon Sanomat ainakin käyttää ko. ilmaisua. No sieltäpäin kun jotain kuuluu, vastuuhan on lukijalla (kuulijalla).

RATO (ratatekniset ohjeet) osa 8 (http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/rato_8_sillat.pdf) sanoo, että ratasilta on on rautatiesilta, joka ylittää vesistön tai maastoesteen.

Rautatiesilta on yleisnimi sillalle, jota kuormittaa rautatieliikenne. Rautatiesiltoja ovat alikulkusilta, alikäytävä, ratasilta, rautatieristeyssilta ja paalulaattasilta.

Nuo määritelmät ei kyllä välttämättä edusta tavallisen kansan käsityksiä...

[Arto Lopia]

Noita ratoja on monenlaisia siis, mutta junanrata on rata joka on junia varten rakennettu rata.
Ymmärrän kyllä joidenkin olemattoman itsetunnon vaativan erottua tälläisestä rahvaasta lapsenomaisesta kansasta. Toisaalta jos oma käsitys asiasta vaatii jonkin oudon "auktoriteetin omaavan toimiston" vahvistusta, nii antaapa olla

Ite aion jatkossakin käyttää sanoja rautatie ja junanrata lähes synonyymimaisesti, rautatie nyt vaan mielestäni on laajempi kokonaisuus, kuin se junanrata

Yks omituisimmista jutuista täs on se, että aletaan jotain ulkomaalaisten mongerruksella perustelemaan...

[Topi Lajunen]

-- sen sijaan moottorirata, kiitorata, ravirata ja pururata --

Noista "kiitorata" on alan miesten mielestä yhtä lapsellinen. Oikea termihän on "kiitotie".

[Arto Lopia]

Kiitorata tuo mulle ainakin mieleen tietyntyyppisen naisten häpykarvoituksen...

Mä noitten pilvien veikkoin käsitteistä tiedä niinkään, eikä mua ne ees hirmuusesti kiinnostakkaan... Tuos vaan muun harrastelun ohella jonninverran joutunut harrasteilmailun kanssa tekemisiin...

Tää junanrata-keskustelu on jo aikoja sitten mun puolelta ollut lähinnä "jännää"

[Elias Murto]

Olisiko edes kuviteltavissa, että maantietä alettaisiin nimittää "autoradaksi"?

Mielenkiintoinen ajatus... Voi olla, että joskus tulevaisuudessa nimitetäänkin, jos "maantiet" joskus päätyy tarkoittamaan koko kumipyöräliikenteen järjestelmää kokonaisuutena. Koska tällainen merkitykse muutos on jo tapahtunut sanan "rautatiet" kohdalla, saman voisi ehkä olettaa mahdolliseksi myös sanan "maantiet" kohdalla. Jos sanaa "rata" ei koeta liian kiskoliikennesidonnaiseksi, sanan "maantie" nykyistä käyttöä vastaavaksi sanaksi voisi tällöin hyvinkin muodostua ehdottamasi "autorata". Saas nähdä sitten kun minä olen ollut jonkun vuosikymmenen eläkeiällä

Maantiestä, tai lähinnä kadusta, olen huomannut käytettävän nimitystä "autotie". Esimerkiksi: "Olin kuulemma kävelly viime yönä keskellä autotietä." "Jouduttii ajaa pyöril autotiellä, ku mummot tukki pyörätien." Tämä siis pyrkii erottamaan kadun, maantien tai ajoradan kevyenliikenteenväylästä, pyörätiestä tai pientareesta. Ilmaisua käyttävät pääasiassa lapset ja nuoret, joiden suuhun ajorata, katu tai maantie on ilmeisesti liian virallinen ja kankea.

[Timo Salminen]

Niin edellä mainittu autotie kuin keskustelun varsinaisena aiheena olleet J- ja R-sanat ovat hyvä esimerkki siitä, miten puheessa ja erilaisissa epävirallisissa yhteyksissä esiintyy monenkinlaisia eri nimityksiä. Jokin niistä tai kenties jokin aivan muu on sitten se, joka on omaksuttu kirjakieleen. Tätä eroa ei ainakaan eräs muutaman päivän takainen kommentoija tässä ketjussa liene aivan huomannut.

Tässä taitekohdassa astuu kuvaan myös edellä mainittu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimisto. Tavanomaisessa länsimaisessa yhteiskunnassa on nimittäin olemassa erilaisia virastoja ja muita elimiä, joille on annettu erilaisia tehtäviä. NIitä toteuttamaan niihin on palkattu henkilökuntaa, jolla on pätevyys arvioida oman alansa kysymyksiä, tapahtunutta kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Siksi meillä on esimerkiksi Liikennevirasto, Opetushallitus, Sosiaali- ja terveysalan... keskus, ympäristökeskukset, Museovirasto jne. Kotuksen kielitoimiston lakisääteisiin tehtäviin kuuluu muun muassa Suomessa puhuttavien suomen, ruotsin ja saamen kielten huolto. Henkilökunnalla hankkimansa pätevyyden ja kokonaisnäkemyksen kautta paremmat edellytykset arvioida esimerkiksi J- ja R-sanoja kielen osina kuin lienee kenelläkään meistä tässä keskustelussa. Tästä syystä heidän näkökannallaan on tässäkin merkitystä nimenomaan kirjakielestä puhuttaessa.

[Ismo Brockmann]

Toisaalta jos oma käsitys asiasta vaatii jonkin oudon "auktoriteetin omaavan toimiston" vahvistusta, nii antaapa olla

Oma käsitykseni ei vaatinut Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston vahvistusta, vaan ajattelen niin, että sanomallani on enemmän uskottavuutta, kun kerron kielitoimiston kannan, asiathan pitää pystyä perustelemaan. Ei ollut tarkoitus, että joku vetää herneet nenään!

[Juha Liimatta]

Ismo on aivan oikeassa, sanoessaan, että sana "rata" tarkoittaa yleensä aina rautatietä. Asiayhtydestä huomaa, jos sanan tarkoitus on joku muu. Aivan samoin on "aseman" kohdalla. Esimerkiksi kun täällä periferiassa, Lahdessa sanoo taksille :"Asemalle", niin kyllä hän kyselemättä enempää ajaa nimenomaan rautatieasemalle. Onhan Suomessa kyllä käytössä ihmeellisiä ilmauksia. Porvoon linja-autoaseman seinässä ainakin ennen luki muka ruotsiksi "linjebilstation". Ruotsiksi ko. sana on kuitenkin busstation.