Aikataulut 31.10.2011 alkaen

[Nikolas Peippo]

Pendojen sn ko. rataosalla on 200 - myös ilman kallistusta.

En ulkoa muista tarkemmin, mutta on siellä aika monessa kurvissa muistaakseni sn 170 (vai 180?) ilman kallistusta. Paremmin muistavat/tietävät valaiskoot asiaa lisää.

[[Tunnus poistettu]]

IC-rungot ovat nekin tehty sn200:lle, mutta Suomen nykysysteemi ei salli niitä liikennöitävän niille optimoiduilla nopeuksilla. Miksi ei, sen tietää joku muu kuin minä...

Kaluston sn ei välttämättä ole optimaalinen nopeus käyttö- ja kunnossapitokustannusten kannalta. Sekä Sr1 että Sr2 ovat eläviä esimerkkejä tästä.

Sepä se - Sr1 3100-sarjan vehkeissä tämä nähtiin vuodesta 1996 eteenpäin Rantaradalla. Samaan ongelmaan törmättiin Sr2:n kanssa.

// asiatonta kielenkäyttöä ja aiheeseen kuulumatonta tekstiä siivottu pois

[Kimmo T. Lumirae]

Olen ollut ymmärtävinäni, että pyöräprofiiliongelma olisi ratkaistu. Siihen liittynee raideleveyden tarkka arvo, kiskojen kallistus (ei radan kallistus kaarteessa vaan kiskojen kallistus), telien ei-toivottu kiertyminen ja akselinkäyttölaitteen ominaisuudet. Tämä esiin siksi, että aina ei pelata ihan yksinkertaisten asioiden kanssa.

Mutta jos sn:n nosto 160:stä 200:aan nostaa vetokaluston kunnossapitokustannuksia, energian kulutusta ja radan kunnossapitokustannuksia oleellisesti, täytyy ainakin yrittää ymmärtää, että sn:ää ei kovin herkästi nosteta.

Kirjoitin sitten että "jos". Sn:n nostamattomuuteen saattaa olla myös muita syitä mutta tässä pari kouriintuntuvinta mahdollisuutta.

Eli tämä kaikki on jossittelua. Ehkä pikapuoliinkin näemme Pohjanmaan IC:t vilistämässä Helsingistä Seinäjokeen kahtasataa vuoroin Vaasan IC2:sten kanssa. Samoin saattaa käydä itärajan tuntumaan ajavien IC:den kanssa. 

Joka elää, se näkee.

[Juhani Pirttilahti]

Kaluston sn ei välttämättä ole optimaalinen nopeus käyttö- ja kunnossapitokustannusten kannalta. Sekä Sr1 että Sr2 ovat eläviä esimerkkejä tästä.

Joku taisi jossain puhua käyttö- ja kunnossapitokulujen tuplaantumisesta jos 160 -> 200 km/h.

Joko saadaan uusi neuvonpito tahi väittely aiheesta nopeuden neliön vaikutus lompakkoon?

[Markku Blomgren]

Eikös vain kaksikerroksiset IC-vaunut ole sn200 ja vanhemmat sn160, siis Ex, ex-Cx ja Rx:t?

[[Tunnus poistettu]]

Eikös vain kaksikerroksiset IC-vaunut ole sn200 ja vanhemmat sn160, siis Ex, ex-Cx ja Rx:t?

Juurikin näin.

Jälleen kerran off topic, mutta kunhan kysyn: Edm-vaunut eivät ole IC-vaunuja, mutta ovat kuitenkin värityksen ja rakenteensa puolesta. Niiden sn on 160. Miksi näin?

Ja sitten se kolmas juttu: ylläpito voisi nyt vähän kuikkia itseään peilistä - kai sitä nyt voi järkeä käyttää moderoinnissa; eihän ttässä ole enää mitään järkeä.

[Ilkka Hovi]

Kaluston sn ei välttämättä ole optimaalinen nopeus käyttö- ja kunnossapitokustannusten kannalta. Sekä Sr1 että Sr2 ovat eläviä esimerkkejä tästä.

Olenko ymmärtänyt oikein, että museokalustolle on annetu 80 km/h nopeusrajoitus. Tuolla nopeudella tulee esim Hr1 1009  "tärinä alueelle", mitkä resonanssit häipyivät n. 90 km/h nopeudessa.  Samoin kritisoin tuota 35 km/h nopeutta esim Helsingistä pohjoiseen suojastetulla radalla. Ei anna hyvää kuvaa virkamiesten ammattitaidosta.

// korjattu lainaus

[Lari Nylund]

Olenko ymmärtänyt oikein, että museokalustolle on annetu 80 km/h nopeusrajoitus. Tuolla nopeudella tulee esim Hr1 1009  "tärinä alueelle", mitkä resonanssit häipyivät n. 90 km/h nopeudessa.  Samoin kritisoin tuota 35 km/h nopeutta esim Helsingistä pohjoiseen suojastetulla radalla. Ei anna hyvää kuvaa virkamiesten ammattitaidosta.

Hyppää kyllä otsikosta taas sivuraiteelle, mutta vastauksena kysymykseen TraFin määräys museoliikenteestä:

"3.7 JUNAN NOPEUS
Junan nopeus poikkeavalle raiteelle johtavassa asennossa olevassa vaihteessa saa olla enintään 20 km/h, liikennepaikan alueella enintään 50 km/h ja liikennepaikkojen välillä enintään 70 km/h.

Junan nopeus saa Seis-opasteen ohittamisen jälkeen suoralla raiteella olla enintään 50 km/h ja poikkeavalle raiteelle johtavassa asennossa olevassa vaihteessa enintään 20 km/h. Kun JKV-veturilaite ei ole käytössä, rajoitus on voimassa seuraavalle pää- tai suojastusopastimelle asti.

Junan nopeus, kun JKV-veturilaite ei ole käytössä, saa olla enintään 50 km/h Odota seis -opastetta tai Aja, Odota seis -opastetta näyttävän opastimen ja kyseisen opasteen tarkoittaman opastimen välisellä alueella."

http://www.finlex.fi/data/normit/33637-40018MUSEOM__R_YS1184105590.pdf

[Matti Lehtonen]

VR väljensi elokuussa rantaradan aikatauluja, jotta junat saataisiin kulkemaan paremmin ajallaan. Esimerkiksi aamun pendojen aikatauluun pistettiin 10 minuuttia lisää.

Joko minulla on vaan käynyt huono tuuri 1-2 kertaa viikossa matkustusrytmillä tai sitten tuo lääke ei ole tepsinyt. Monen monta kertaa, viimeksi maanantaina molempiin suuntiin sekä tänä aamuna, oma juna on ollut perille tullessaan 10-15 minuuttia myöhässä ja syynä on useimmiten se, että vastaantulevat junat eivät onnistu tulemaan aikataulunsa mukaisesti vastaan.

Tilanne vaikuttaa jopa huonommalta kuin ennen tuota aikatauluremonttia.

[Lari Nylund]

Rantaradalla on alkuviikon aikana ollut ongelmia mm. lehtikelin, turvalaite- ja kaapelivikojen kanssa - toisin sanoen edellä mainitut syyt eivät johdu aikatauluista vaan infrasta... Todella ikävä tilanne, ei voi muuta sanoa.

[Lari Nylund]

VR:n tiedote aikataulujen muutoksista on ilmestynyt.
http://www.vrgroup.fi/fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_20111012101932.html

[Markku Blomgren]

VR:n tiedote aikataulujen muutoksista on ilmestynyt.
http://www.vrgroup.fi/fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_20111012101932.html

Jahas, Imatran päiväjuna vaihtuu pendoksi... Onneksi ex-S 8 muuttuu IC:ksi, koska ainakin perjantaisin siinä on aika reippaasti kulkijoita. Olisi pitänyt hutkia, josko siinä on perjantaisin pidempi runko suuremman asiakasmäärän takia. (Siis suunniteltuna...)

[Ari Palin]

Matkahaussa/Verkkokaupassa on puute Vaasan liikenteen osalta 12.12.2011 alkaen. Sen mukaan Vaasaan menee silloin Pendolino (S 45), mutta toiseen suuntaan Pendolino ei kulkisi...

[Riku Outinen]

Vaasan radan liikenne 12.12 alk. löytyy tulostettavista aikatauluista, kuten luonnollisesti muutkin uudet aikataulut.

[Lari Nylund]

Matkahaussa/Verkkokaupassa on puute Vaasan liikenteen osalta 12.12.2011 alkaen. Sen mukaan Vaasaan menee silloin Pendolino (S 45), mutta toiseen suuntaan Pendolino ei kulkisi...

S62 Vaasa 14:53-Helsinki 18:30 kulkee päivittäin 12.12.2011 alkaen. Aikataulun puuttumien Matkahaku- ja Verkkokauppa-palveluista on ilmoitettu eteenpäin.

[Kimmo T. Lumirae]

Eikös vain kaksikerroksiset IC-vaunut ole sn200 ja vanhemmat sn160, siis Ex, ex-Cx ja Rx:t?

Juurikin näin.

Jälleen kerran off topic, mutta kunhan kysyn: Edm-vaunut eivät ole IC-vaunuja, mutta ovat kuitenkin värityksen ja rakenteensa puolesta. Niiden sn on 160. Miksi näin?

Olen antanut itselleni kertoa, että näissä käytetty teli soveltuu sn 200 -ajoon, jos se on varustettu kiertoiskareilla. Mutta vaunuissa, joissa ei ole EP-jarrujärjestelmää, ei nykysääntöjen mukaan voida soveltaa sn 200:aa, joten kiertoiskarimuutostyö olisi turha.

Toimisiko tämä Edm:n kohdalla niin, että jos ei ole tarvetta ajaa kahtasataa, ei hyödytä laittaa mm. kiertoiskareitakaan (plus mahdollisesti muita sn 200 -varusteita).

[Matti Lehtonen]

Allekirjoittanut junassa rantaradalla ja yllättäen taasen vartin verran myöhässä – vastaan tuleva ei tule ajallaan.

Kiinnittää huomiota tuo netissä oleva vastaantulijan myöhästymisen selitys, sekä Espoossa että  Karjaalla selitykseksi on kirjattu ”matkustajien odotus” ja Salossa suoranainen ”matkustajaruuhka” sekä  ”sääolosuhteet”.  En tiedä, mitä ennen Saloa on tapahtunut, mutta juna jäi Karjaan ja Salon välillä lisää myöhään muutaman minuutin, eikä siinä välissä ole pysähdyksiä, joissa olisi voitu odottaa matkustajia. Salon asemalaiturilla oli kyllä nähtävissä muutamien matkustajien odotusta vartin verran, mutta mistään ryysiksestä ei ollut tietoakaan.

Voisiko vaikkapa tämän foorumin konduktööriosasto kertoa, millaisissa tilanteissa myöhästyminen on ohjeistettu kirjattavaksi matkustajien piikkiin.

[Lari Nylund]

Voisiko vaikkapa tämän foorumin konduktööriosasto kertoa, millaisissa tilanteissa myöhästyminen on ohjeistettu kirjattavaksi matkustajien piikkiin.

Liikenteenohjausosasto olisi parempi vastaamaan tähän kysymykseen, koska syykoodit asettaa liikenteenohjaaja - yleensä jossain kovin kaukana todellisesta tapahtumapaikasta. Mikäli liikenteenohjaajalla ei ole syy tiedossa olisi parempi käyttää koodia "syy ei tiedossa" kuin "matkustajien odotus" tai "matkustajaruuhka".

Koodit tulevat siis liikenteenohjaajan yleensä kokemukseen perustuvalla arvaukselle, ei todellisella syyllä. Toki todellinen syy olisi helposti varmistettavissa konduktöörille soittamalla, mutta hyvin harvoin tätä tapahtuu. Toki myös konduktööri voi ilmoittaa liikenteenohjaajalle todellisen syyn soittamalla.

Pienet minuuttien myöhästymiset siis yleensä "veikataan" ja isommat ovat varmempaa tietoa, koska niistä on joka tapauksessa oltu yhteyksissä puolin tai toisin...

Sanoisin kuitenkin, että tiedot ovat lisätietoa - ei kenenkään syyllistämisiä.

[Simo Virtanen]

Koodit tulevat siis liikenteenohjaajan yleensä kokemukseen perustuvalla arvaukselle, ei todellisella syyllä. Toki todellinen syy olisi helposti varmistettavissa konduktöörille soittamalla, mutta hyvin harvoin tätä tapahtuu. Toki myös konduktööri voi ilmoittaa liikenteenohjaajalle todellisen syyn soittamalla.

Pienet minuuttien myöhästymiset siis yleensä "veikataan" ja isommat ovat varmempaa tietoa, koska niistä on joka tapauksessa oltu yhteyksissä puolin tai toisin...

Varminta hevosta onkin yleensä syytä pelata. Tässäkin tapauksessa Karjaan ja Salon välillä tapahtuva matkustajien odottaminen on maalaisjärjelläkin ajateltuna se todennäköisin vaihtoehto, joten se kannattaa ilmoittaa syyksi.

[Joona Kärkkäinen]

Eikös vain kaksikerroksiset IC-vaunut ole sn200 ja vanhemmat sn160, siis Ex, ex-Cx ja Rx:t?

Juurikin näin.

Jälleen kerran off topic, mutta kunhan kysyn: Edm-vaunut eivät ole IC-vaunuja, mutta ovat kuitenkin värityksen ja rakenteensa puolesta. Niiden sn on 160. Miksi näin?

Olen antanut itselleni kertoa, että näissä käytetty teli soveltuu sn 200 -ajoon, jos se on varustettu kiertoiskareilla. Mutta vaunuissa, joissa ei ole EP-jarrujärjestelmää, ei nykysääntöjen mukaan voida soveltaa sn 200:aa, joten kiertoiskarimuutostyö olisi turha.

Toimisiko tämä Edm:n kohdalla niin, että jos ei ole tarvetta ajaa kahtasataa, ei hyödytä laittaa mm. kiertoiskareitakaan (plus mahdollisesti muita sn 200 -varusteita).

Kyllä Edm-vaunuissa on kiertoliikkeenvaimentimet, ja luulisin että myös EP-jarrut. Ep jarruja ei tosin yöjunissa voida käyttää vanhan kaluston mukanaolon takia.

[Valtteri Paakkari]

Eikös vain kaksikerroksiset IC-vaunut ole sn200 ja vanhemmat sn160, siis Ex, ex-Cx ja Rx:t?

Juurikin näin.

Jälleen kerran off topic, mutta kunhan kysyn: Edm-vaunut eivät ole IC-vaunuja, mutta ovat kuitenkin värityksen ja rakenteensa puolesta. Niiden sn on 160. Miksi näin?

Olen antanut itselleni kertoa, että näissä käytetty teli soveltuu sn 200 -ajoon, jos se on varustettu kiertoiskareilla. Mutta vaunuissa, joissa ei ole EP-jarrujärjestelmää, ei nykysääntöjen mukaan voida soveltaa sn 200:aa, joten kiertoiskarimuutostyö olisi turha.

Toimisiko tämä Edm:n kohdalla niin, että jos ei ole tarvetta ajaa kahtasataa, ei hyödytä laittaa mm. kiertoiskareitakaan (plus mahdollisesti muita sn 200 -varusteita).

Kyllä Edm-vaunuissa on kiertoliikkeenvaimentimet, ja luulisin että myös EP-jarrut. Ep jarruja ei tosin yöjunissa voida käyttää vanhan kaluston mukanaolon takia.

EP-jarru = suurtehojarru?

[Joona Kärkkäinen]

EP= elektropneumaattinen.
Tarkoittaa sitä että Jarrusylinteriin syötetään painetta sähköisellä ohjauksella suoraan pääsäiliöjohdosta. Järjestelmä on viiveetön, eli kun veturissa jarrukahvaa käytetään, alkaa vaunuissa jarrutus samanaikaisesti.
Järjestelmä on Sr2 vetureissa ja 2-kerrosvaunuissa.
Kuitenkin aina on lisänä kytketty normaali jarrujohto.
Ep-jarruja ei voi käyttää jos junassa on vaunuja, joissa EP-jarruja ei ole.

[Tuukka Ryyppö]

Kuitenkin aina on lisänä kytketty normaali jarrujohto.
Sitä ei voi käyttää jos junassa on vaunuja, joissa EP-jarruja ei ole.

Mahdollista väärinymmärrystä välttääkseni korjaan tätä tietoa hieman:
Kuitenkin aina on lisänä kytketty normaali jarrujohto.
EP-jarruja ei voi käyttää jos junassa on vaunuja, joissa EP-jarruja ei ole.

[Joona Kärkkäinen]

Kuitenkin aina on lisänä kytketty normaali jarrujohto.
Sitä ei voi käyttää jos junassa on vaunuja, joissa EP-jarruja ei ole.

Mahdollista väärinymmärrystä välttääkseni korjaan tätä tietoa hieman:
Kuitenkin aina on lisänä kytketty normaali jarrujohto.
EP-jarruja ei voi käyttää jos junassa on vaunuja, joissa EP-jarruja ei ole.

Näin tietenkin. Huonosti kirjoitin.

[Valtteri Paakkari]

Kiitos vastauksista Joonalle sekä Topille ja!