Junien kääntymisajan lyhentäminen aiheutti runsaasti myöhästymisiä

[Teppo Niemi]

...joten seuraava liike on laajentaa kääntöaikojen puolitus myös Rantaradan puolen kaupunkiradoille.

Jotenka on jatkossa luvassa ainakin osaltani entistä vähemmän junamatkoja. Bussit kulkenevat luotettavimmin....

Ja samalla ymmärrän hyvin, miksi pisararataa tarvitaan ja miksi sitä perustellaan juuri täsmällisyyden paranemisella. Helsingin aseman kääntöajoista kun silloin päästään kokonaan eroon.

[Eero Karttunen]

...joten seuraava liike on laajentaa kääntöaikojen puolitus myös Rantaradan puolen kaupunkiradoille.

Ja samalla ymmärrän hyvin, miksi pisararataa tarvitaan ja miksi sitä perustellaan juuri täsmällisyyden paranemisella. Helsingin aseman kääntöajoista kun silloin päästään kokonaan eroon.

Mitenkähän henkilökunnan pissallakäynti Helsingissä pisararadalla on ajateltu järjestettävän? Pissallakäyntimahdollisuutta kun on nytkin pidetty kovin tärkeänä.

Tammikuun alussa olin matkustajana laskeutunut Helsinkiin saapuneesta K-junasta ruuhka-aikana Helsingin asemalaiturille. Kuljettaja tuli junasta ulos ja oli jo menossa junan toiseen päähän. Vastaan tuleva virkaveli kyseli: "Etkö käynytkään pissalla vessassa?" "Ai joo.. täytyyhän sitä pissalla käydä kun on kerran pissahätä". Ja siitä sitten pissalle.  Aivan oikein, täytyyhän henkilökunnalla tietysti olla oikeus käydä vessassa. Heti tuli mieleeni, että eipä kovin montaa pissahätää ruuhka-aikaa kohden tarvita, kun jo siitä syystä 10 minuutin kääntöajalla systeemi ei kerta kaikkiaan toimi. Kuten tilastojen mukaan ei toiminutkaan..

[Juhani Pirttilahti]

Isossa-Britanniassa lähiliikenteen kaluston kääntöön on lyhimmillään 3 minuuttia aikaa, ja keskimäärin 7 ja puoli minuuttia. Lontoossa Paddingtonin asemalla kaluston kääntöaika on vakiintunut 7 minuuttiin lähiliikenteessä ja 21 minuuttiin kaukoliikenteessä.  Kuljettajien vuoroista minulla ei ole tietoja.

[Topi Lajunen]

Mitenkähän henkilökunnan pissallakäynti Helsingissä pisararadalla on ajateltu järjestettävän? Pissallakäyntimahdollisuutta kun on nytkin pidetty kovin tärkeänä.

En nyt siitä tärkeydestä niin tiedä, mutta sehän onnistuu miehistövaihdolla missä tahansa asemalla, jossa on sosiaalitilat. Juna kun jatkaa samaan suuntaan, niin ei tarvita kuin pakaraparin vaihto penkille asemapysähdyksen aikana.

[Toni Hartonen]

ok, kuulostaa hurjalta, kai sit vaan Suomessa tapahtuvaa. Kääntymisaika lyhentyy ja myöhästyminen pidentyy. En heti löytäny pinttia asiaan..

[Tuukka Ryyppö]

Isossa-Britanniassa lähiliikenteen kaluston kääntöön on lyhimmillään 3 minuuttia aikaa, ja keskimäärin 7 ja puoli minuuttia. Lontoossa Paddingtonin asemalla kaluston kääntöaika on vakiintunut 7 minuuttiin lähiliikenteessä ja 21 minuuttiin kaukoliikenteessä.  Kuljettajien vuoroista minulla ei ole tietoja.

Kaluston kääntöajan kanssahan ei Helsingissäkään ole ongelmaa. Ja tuskin olisi kummemmin silloinkaan, jos kaluston kääntöaika olisi 7 minuuttia nykyisen 10 minuutin sijaan. Ongelma sen sijaan on henkilöstön kääntöaika – se, että yritetään saada henkilökunta kääntymään yhtä nopeasti kuin kalusto. Se on looginen mahdottomuus, sillä kaluston kääntöaika saadaan nopeaksi siten, että saapuneen junan henkilökunta vielä tekee lopetusproseduureja kun lähtevän junan henkilökunta samassa junassa jo aloittelee. Koska saapumisproseduureja ja lähtemisproseduureja ei voi yksi ihminen tehdä samaan aikaan, runkoa ei ikinä saada samalla henkilökunnalla käännettyä yhtä nopeasti kuin henkilökunta välillä vaihtamalla.

[Juhani Pirttilahti]

Isossa-Britanniassa lähiliikenteen kaluston kääntöön on lyhimmillään 3 minuuttia aikaa, ja keskimäärin 7 ja puoli minuuttia. Lontoossa Paddingtonin asemalla kaluston kääntöaika on vakiintunut 7 minuuttiin lähiliikenteessä ja 21 minuuttiin kaukoliikenteessä.  Kuljettajien vuoroista minulla ei ole tietoja.

Kaluston kääntöajan kanssahan ei Helsingissäkään ole ongelmaa. Ja tuskin olisi kummemmin silloinkaan, jos kaluston kääntöaika olisi 7 minuuttia nykyisen 10 minuutin sijaan. Ongelma sen sijaan on henkilöstön kääntöaika – se, että yritetään saada henkilökunta kääntymään yhtä nopeasti kuin kalusto. Se on looginen mahdottomuus, sillä kaluston kääntöaika saadaan nopeaksi siten, että saapuneen junan henkilökunta vielä tekee lopetusproseduureja kun lähtevän junan henkilökunta samassa junassa jo aloittelee. Koska saapumisproseduureja ja lähtemisproseduureja ei voi yksi ihminen tehdä samaan aikaan, runkoa ei ikinä saada samalla henkilökunnalla käännettyä yhtä nopeasti kuin henkilökunta välillä vaihtamalla.

Kyllä. Kalusto ehtii kääntyä, kunhan kerkiää ajallaan asemalle kääntymään. Tuohon henkilöstöpuoleen on vaikea lähteä kommentoimaan mitään, kun ymmärrettävästi siinä tapahtuu kaikenlaista semmoistakin, mitä ei ihan heti tule tavan harrastajalle mieleen. Mutta hyvää valaisua asian suhteen.

[Eero Karttunen]

Mitenkähän henkilökunnan pissallakäynti Helsingissä pisararadalla on ajateltu järjestettävän? Pissallakäyntimahdollisuutta kun on nytkin pidetty kovin tärkeänä.

En nyt siitä tärkeydestä niin tiedä, mutta sehän onnistuu miehistövaihdolla missä tahansa asemalla, jossa on sosiaalitilat. Juna kun jatkaa samaan suuntaan, niin ei tarvita kuin pakaraparin vaihto penkille asemapysähdyksen aikana.

Vilkaisin äsken viime marraskuun alussa tällä palstalla veturinkuljettajien työnseisauksen johdosta käytyä keskustelua "Kaaosta luvattu huomiselle", ja kyllä esitettyjen mielipiteiden sanoma tuntui olevan se, että vessassa käyntiin täytyy nimenomaan Helsingissä olla ehdottamasti aikaa. Eräs kuljettaja vielä totesi, että junan vessaa ei lasketa mukaan. Jokainen voi itse vilkaista marraskuun alun keskustelua.

Varsinainen kysymykseni siis oli, että mitenkähän tämä on ajateltu ottaa huomioon Helsingin kohdalla pisararadan junissa?

[Topi Lajunen]

Varsinainen kysymykseni siis oli, että mitenkähän tämä on ajateltu ottaa huomioon Helsingin kohdalla pisararadan junissa?

Vastaukseni siis oli, että miehistöä vaihdetaan luultavasti lennossa. Ehkä keskustan asemalla, ehkä jossain muualla. Siis toinen kuljettaja on laiturilla vastassa ja vaihtavat saapuvan kuljettajan kanssa paikkaa. Mitään kääntymksaikaa ei toki tarvita, koska juna ei käänny. Vastaavaa tapahtuu monilla risteysasemilla jo nyt.

[Eero Karttunen]

Varsinainen kysymykseni siis oli, että mitenkähän tämä on ajateltu ottaa huomioon Helsingin kohdalla pisararadan junissa?

Vastaukseni siis oli, että miehistöä vaihdetaan luultavasti lennossa. Ehkä keskustan asemalla, ehkä jossain muualla. Siis toinen kuljettaja on laiturilla vastassa ja vaihtavat saapuvan kuljettajan kanssa paikkaa. Mitään kääntymksaikaa ei toki tarvita, koska juna ei käänny. Vastaavaa tapahtuu monilla risteysasemilla jo nyt.

Siinä vaiheessa kun nyt vielä suunnitteluasteella oleva pisararata saadaan valmiiksi, pääkaupunkiseudun lähiliikennettä on jo pitkään kilpailutettu.

Jos ajatus on sellainen, että joka kerta kuin juna tulee lenkiltään Helsingin asemalle tai esim. Pasilaan, veturinkuljettajaa vaihdetaan sen takia että hän pääsee käymään vessassa, niin liikennöisijä alkaa kyllä kovasti laskemaan mitä tällainen kuljettajien jatkuva vaihtaminen tulee maksamaan. Ja panee nämä kulut tarjoushintaansa. 

Minulla on sellainen "kutka" olemassa, että kilpailutustilanteessa sellainen liikennöitsijä, joka joutuu vaihtamaan kuljettajat kovin usein vessassakäyntiä varten Helsingissä tai jollain muulla asemalla, ei välttämättä voita kilpailutusta. Kilpailutuksen yleensä voittaa sellainen liikennöisijä, joka pystyy saamaan kulunsa mahdollisimman alhaiseksi mutta työn silti laadukkaaksi. Jollain muulla kilpailijalla saattaa olla "isotankkisia" kuljettajia, jotka suostuvat käymään vessassa vaikkapa muussa sovittavassa paikassa siten, ettei kuljettajaa tämän takia tarvitse vaihtaa.

[Topi Lajunen]

Sosiaalitilojen vaatimukset löytyy kuitenkin ihan laista, joten virtsahuolesi lienee turha.

[Eero Karttunen]

Sosiaalitilojen vaatimukset löytyy kuitenkin ihan laista, joten virtsahuolesi lienee turha.

Laissa ei ole sellaista määräystä, että vaatimukset täyttäviä sosiaalitiloja olisi pakko käyttää juuri Helsingin tai vaikkapa Pasilan asemalla ja lisäksi siten, että yleensäkään kuljettajaa tarvitsisi vaihtaa. Yritin edellä jo sanoa, että VR:n kilpailijalla saattaa olla käytössä systeemi, jossa kuljettaja toimittaa vessassa käyntinsä vaikkapa junien toisella pääteasemalla esim. Keravalla tai Leppävaarassa tms. ilman että kuljettajaa lainkaan vaihdetaan. Tämä VR:n kilpailija voi sitten ehkä tarjota palveluksiaan hivenen halvemmalla.

Minun ei ole tarpeen alkaa pohtia tässä vaiheessa  pohtia pisararadan käytännön kuljettajajärjestelyjä enempää, kun rataa ei edes vielä rakenneta. Mutta kilpailutuksen aikana monien pikkuasioiden summa saattaa ratkaista, kuka voittaa tarjouskilpailut. Tuli vain nyt mieleeni tämäkin, kun kuulin tammikuussa tuon kuljettajien välisen keskustelun..

[Topi Lajunen]

No, tuo tarinasi kyllä tuntuu, pakko valitettavasti sanoa, keksityltä. Jos kuljettaja Helsingissä on siirtymässä eteläpäästä pohjoispäähän, niin mistä ihmeestä se vastaan tuleva hänen kollega oli tulossa?

[Eero Karttunen]

No, tuo tarinasi kyllä tuntuu, pakko valitettavasti sanoa, keksityltä. Jos kuljettaja Helsingissä on siirtymässä eteläpäästä pohjoispäähän, niin mistä ihmeestä se vastaan tuleva hänen kollega oli tulossa?

Pysyn kertomuksessani. En olisi asiasta kertonutkaan, ellen olisi omin korvin kuullut ja ellei minusta olisi vaikuttanut kovin yllättävältä, että toinen veturinkuljettaja käskee toista kuljettajaa pissalle tällaisessa 10 minuutin vaihtotilanteessa. Yleensä aikuiset miehet tietävät omat tarpeensa ihan itse.

Sitä en tiedä mistä tuo toinen virkapukuinen kuljettaja oli tulossa ja minne menossa, luultavasti matkustanut samassa junassa kuin minäkin. Kysymyksessä oli pitkä vanhaa kalustoa käsittänyt juna, ja itse matkustin junan toisessa rungossa. Kyseessä saattoi olla "ylimääräinen" kuljettaja, joka matkusti jossain junan takaosan ohjaamoista. Käsittääkseni ei ole tavatonta, että esim. töihin matkustavat (ei vuorossa olevat) kuljettajat tai rahastajat istuvat junan tyhjissä  ohjaamoissa.

[Tuukka Ryyppö]

esitettyjen mielipiteiden sanoma tuntui olevan se, että vessassa käyntiin täytyy nimenomaan Helsingissä olla ehdottamasti aikaa

Tätähän ei oikeastaan ole tainnut kukaan väittää? Esim. Lahdessa ja Riihimäessä on toilettifasiliteetit olemassa ja niitä käytetään ihan onnellisesti, vaikkevat ne Helsingissä olekaan. Vaan näytäs mulle, mistä päin Keravan asemaa löytyy veturinkuljettajille taukotilat? Ja tietysti, siellä mihin on suunniteltu mahdollisuus vessassa käymiseen, on oltava myös riittävästi aikaa tarpeidensa hoitamiseen. Jos juna ajaa Keravan ja Helsingin väliä ja päätetään, ettei Keravalla tarvita vessaa, koska periaatteessahan Helsingissäkin voisi käydä vessassa jos aikaa olisi ja samalla päätetään, ettei Helsingissä tarvita aikaa vessassa käymiseen, koska periaatteessahan Keravallakin voisi käydä vessassa jos aikaa olisi.

Ja sitten on tietysti se, että on sitä paljon muitakin asioita kuin vessassa käynti, johon mielellään käyttäisi aikaa. Niin kuin nyt vaikka ilmaantuneiden vikojen kirjaaminen, ilmoittaminen ja mahdollisesti korjaaminen. Sekä tarpeen tullessa sen selvittäminen, /mistä/ viassa on käytännössä kyse. Vessassa käynnin estäminen on se, mikä varmasti vahviten saa veret kiehumaan, mutta kyllä sekin on huono, jos työntekijää implisiittisesti kielletään tekemästä noita edellä mainittuja vikoihin liittyviä toimenpiteitä. Ei ole mukavaa työskennellä, jos ei voi olla ylpeä työstään. Eikä voi olla ylpeä työstään, jos tietoisesti ajaa romulla, vaikka voisi sen periaatteessa hoitaa kuntoonkin – jos aikaa olisi.

Joka tapauksessa, taukoa junien välillä pitää olla riittävästi jossakin, missä on siihen soveltuvat tilat. Tähän liittyy asia, joka ehkä on VR:n työntekijöille niin itsestään selvä, ettei kukaan ole tullut tätä ääneen sanoneeksi, mutta kirjoitetaan se nyt auki: VR:lle on tehokkaampaa ja halvempaa että ne taukotilat ovat Helsingissä kuin että ne ovat Keravalla. Siksi kukaan ei ole tullut vaatineeksi pitempää taukoa Keravalle, se kun selvästikään ei olisi työnantajan etu. Siis sen lisäksi, ettei se toisi työntekijällekään mitään lisäarvoa kun vaihtoehtona on se, että tauot voi pitää Helsingissä. Tästä on sitten voinut kehittyä käsitys, että vikojen kirjaamiselle ja/tai (no, oikeasti vain tai) vessassa käymiselle olisi oltava aikaa nimenomaan Helsingissä, kuten sanoit.

Rautatiet eroavat useimmista muista työpaikasta siten, ettei prosessia voida siirtää edes muutamalla minuutilla siksi, että edellinen prosessi on vienyt tavallista enemmän aikaa. Siksi rautateillä on toimittava toisin kuin useimmilla tehtailla: Prosessien väliin on jätettävä sen verran aikaa, että mahdollinen ylimääräinen ajankulu ei pakota siirtämään seuraavaa prosessia.
Lehtipainossa ei ole mikään hirveä ongelma, jos lehtien painaminen päästään aloittamaan neljä minuuttia myöhässä siksi, että painolaitteen jokin osa vaatii öljyämistä. Jos K-junan lähtö sen sijaan viivästyy neljällä minuutilla, se tai seuraava I on jo peruttava, eli prosessi jätettävä kokonaan toteuttamatta.
Ja juuri sitä prosessien myöhästymistä ja sen seurauksena usein myös suoranaista toteuttamatta jättämistä tässä nyt on tapahtunut.

Rautateillä on varattava aikaa sellaisillekin asioille, jotka eivät yleensä tapahdu. Normaalitilanteessa kyseinen aika menee tavallaan hukkaan, kuluen pitkälti peukalonpyöritykseen. Mutta, silloin tällöin sitä aikaa oikeasti tarvitaankin ja silloin sen tarvittavan ajan puuttumisesta tulee haittoja paljon isompi määrä kuin usein toistuvasta turhasta varautumisesta yhteensä.
Kannattaa tuhlata yhdeksän kertaa viisi euroa ja käyttää kymmenellä kerralla viisi euroa hyödyllisesti kuin säästää se viisi euroa kymmenen kertaa ja sitten kymmenennellä kerralla saada sadanviidenkympin kulut siitä, ettei olla varauduttu.

Ja sanotaan nyt lopuksi vielä: Tuntuu, että tekisi mieli hieraista silmiään, kun näkee Vorkissa vaadittavan VR:ltä nykyistä vähäisempää varautumista ongelmatilanteisiin. Aiemmin olen tottunut täällä vähän erilaiseen ajatusmaailmaan.

[Kimmo T. Lumirae]

Viitaten tuolla aiemmin esiintyneeseen hehkutukseen Onnibussin kaikinpuolisesta erinomaisuudesta ja terveen, kaivatun kilpailun edistämisestä:

"...työsuojeluviranomaisten marraskuussa Onnibus-yhtiössä tekemä tarkastus, jossa ilmeni, että ulkomaalaisille työntekijöille ei ole maksettu tessin mukaista palkkaa eikä korvauksia ylitöistä ja laiminlyöty työaikakirjanpito."

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/19587-tarkastus-totesi-onnibussin-kayttavan-hyvakseen-ulkomaalaisia-tyontekijoita-mita-tekee-skottimiljonaari

Tuskin maltan enää odottaa miten terveillä tavoilla Onnirail kilpailua tuleekaan edistämään.

[Jari Kuusinen]

Asiasta uutisoi aiemmin myös AKT 1/2014:
"Työsuojelutarkastus paljasti Mikko Rindell Oy:n toiminnassa lukuisia laiminlyöntejä ja puutteita"
http://www.digipaper.fi/akt/118955/ (sivu 4)

[Tuukka Ryyppö]

Noihin tietoihin viitaten ovat eräässä facebook-ryhmässä* Onnibusin edustajat ovat sanoneet tällaista:

"Mainittakoon että työsuojelutarkastus koski vain ulkomaisia työntekijöitä, eli käytännössä moitteet koskevat kaikkia työntekijöitä. Palkanmaksumoite koski sitä, että palkanlaskennassa oli epähuomiossa jäänyt nostamatta palkkaa TES:n mukaisella kolmella sentillä 1.10. alkaen, mikä korjattiin välittömästi tarkastuksen jälkeen ja maksettiin takautuvasti seuraavassa palkkaerässä. Alkuperäinen tuntikirjanpitomme ei tarkastajalle kelvannut, koska siinä ei ollut raportoitu todellisia työaikojen alkamis- ja päättymisaikoja vaan ainoastaan suunnitellut ajat ja kuljettajien ilmoituksiin perustuvat korjaukset oli tehty suoraan kokonaistyöaikoihin. Kuten raportissa todetaan, nämä asiat on oltava kunnossa 10.3. mennessä, kuten tulee olemaankin."

"Työsuojelutarkastaja tutustui palkanlaskennan tuntilaskelmiin, jossa jokaisen työntekijän osalta on 2-viikkoisjakson (lisällisetkin) tunnit muutettu peruspalkkatunneiksi, jonka jälkeen luku (esim. 84:44) on kerrottu kyseisen henkilön perustuntipalkalla. Työsuojelutarkastaja päätteli, että jos kyseisessä sarakkeessa on 2-viikkoisjaksolle luku 84:44, niin ylitöitä on tehty 4:44. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä tuossa tapauksessa 80 tuntia ylittävä osa oli muodostunut ilta-, yö- jne. lisistä. Kun asiaa käytiin läpi työsuojelutarkastajan kanssa, niin hän sanoi, että joko ylityölisiä ei ole maksettu tai työaikakirjaus ei täytä lain vaatimuksia. 10.3 eli varsin pian tarkastetaan asia uudestaan eli käydään läpi palkanlaskenta- ja työaikakirjanpitotaulukko, johon olemme lisänneet sarakkaita. Palkanmaksussa ei ole tapahtunut mitään muutoksia; ylityöt on aina maksettu joko työvuorosuunnitelmaan ohjelmoitujen ylitöiden työntekijöiden ilmoittamien poikkeamien mukaan."

Käytännössä tuo väite "ulkomaalaisille työntekijöille" perustuu siis firman oman väitteen mukaan siihen, että firmassa tehtiin tarkastus, jossa oltiin kiinnostuneita vain ulkomaalaisten työntekijöiden papereista ja sitä, löytyykö samanlaiset puutteet myös kotimaisten työntekijöiden papereista, ei tarkistettu, koska kyseessä oli yksinomaan ulkomaalaisten työntekijöiden kohtelua koskenut tarkastus. Firma siis itse väittää, että samat ongelmat ovat koskeneet myös firman suomalaisia työntekijöitä, eli kyse ei olisi ulkomaalaisten hyväksikäytöstä.

Nuo virheet tehnyt henkilö on ainakin FB-kuvansa perusteella varsin nuori, eli kokemusta tuskin on vielä noista töistä ihan hirveästi ehtinyt kertyä. Siksi näkisin tuollaisen inhimillisen virheen olevan ihan uskottava skenaario - ainakin sen pohjalta, mitä vastaavien asioiden kanssa itse olen ollut tekemisissä. Kerran olen vahingossa palkannut työntekijän, jota en olisi saanut palkata. Se onneksi huomattiin sisäisesti ja asia saatiin lain kirjaimen ja tarkoituksen just ja jetsulleen täyttävään kuntoon.

10.3. oli jo jokunen päivä sitten, eli joko jostain voi jo käydä katsomassa, mikä asian todellinen laita on, tai asia selviää lähipäivinä, kunhan viranomainen saa analysoitua saamansa lisätiedot. Näyttää siltä, että tässä nimenomaisessa tapauksessa kohu saattaa perustua virheelliseen tietoon. Muilta osin en Onnibussin toiminnan rehellisyyteen ota kantaa, koska en ole kyseisellä firmalla ikinä nähnyt tarvetta matkustaa ja olen siksi lukenut aiheeseen liittyviä artikkeleita melko kursorisesti (ainakin omassa mittakaavassani kursorisesti, siis ).


*) nähdäkseni lähinnä huhhanhaata sisältävä FB-ryhmä johon olen päätynyt joko länsimetrosekoilusta kiinnostuttuani tai ihan vain siten, että minut on siihen joku lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän jäsen liittänyt, ja jossa välillä on kuitenkin seassa todella mielenkiintoista keskustelua. Ei huvita markkinoida sitä nimellä, koska en erityisemmin halua näkyvyyttä asioille, jotka tuovat itselle tarvetta hakata päätä seinään ja loput asiat taas osaan räyhätä itse muille foorumeilla

[Jouni Halinen]

Uutisia Onnibussista (nykyjään Onnibus.com)   http://www.lansivayla.fi/artikkeli/224044-onnibus-aikoo-tuoda-suomeen-100-halpabussia-aloittaa-heinakuussa ja  http://www.lansivayla.fi/artikkeli/224079-skottimiljonaari-harkitsee-laajentamista-myos-junaliikenteeseen   

Suomessa vieraileva Souter kertoi yhtiön suunnitelmista keskiviikkona Helsingin päärautatieasemalla. Tiedotustilaisuuteen oli haettu selvää symboliikkaa, sillä Souter puhui yhtiön tuliterässä kaksikerrosbussissa, joka oli pysäköity aivan VR:n toimiston eteen.
  
”VR tulee olemaan yksi OnniBus.comin tärkeimmistä kilpailijoista". Souterin mukaan yhtiön tavoitteena ei ole kuitenkaan leikata vain VR:n kakkua, vaan kasvattaa joukkoliikenteen kokonaismatkustajamääriä Suomessa.

Skotti ei myöskään peittele kiinnostustaan laajentaa liiketoimintaansa jossakin vaiheessa myös Suomen rataverkkoon. Vaikka pääkaupunkiseudun lähijunaliikenne avautuu vuonna 2017, Souter on kiinnostunut pikemminkin kaupunkien välisestä kaukojunaliikenteestä.  Avoimia kysymyksiä on paljon, junakaluston omistamisesta lähtien. "Mutta tulen kyllä harkitsemaan asiaa, hän sanoo. Tällä hetkellä asia ei hänen mukaansa ole ajankohtainen”.

Keväällä Souter osallistui henkilökohtaisesti monimutkaisiin neuvotteluihin, jotka koskivat OnniBus.comin voittaman Jyväskylän kaupunkiliikenteen siirtämistä Koiviston auton vastuulle. Souterin tiedetään toimineen aktiivisesti kaupan edistäjänä. " Suosittelin Jyväskylän toimintojen myymistä. Yhdessä pikalinjaliikenteen aloittamisen kanssa toiminnan aikatauluttamisesta oli tullut painajainen, hän sanoo".

Eli häntä ei kiinnosta sen kummemmin Pääkaupunkiseudun junaliikenne eikä Jyväskylän paikallibussiliikenne, mutta kaupunkien välinen liikenne, niin bitumi tai teräsalustalla kiinnostaa. Kaverilla on ennestään 12 000 bussia ja junaa.