Toijala-Valkeakoski radalla kokeillaan uusia huomiolaitteita tasoristeyksissä

[Oskari Kvist]

Laitteista on tehty tutkimus, aika epäluotettavasti toimi ne.
http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2010/VTT-R-10194-10.pdf

Reilut puolet haastatelluista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että varoitusvaloon voi luottaa. Samasta kuvasta nähdään, että epävarmuutta esiintyi siitä nähdäänkö varoitusvalolaitetta katsomalla sen toimivuus ja voiko varoitusvalolaite mennä rikki niin, että se jättää varoittamatta lähestyvästä junasta.

Suurin osa haastatelluista (11/15) oli sitä mieltä, että varoitusvalolaitteesta on hyötyä kaikissa tilanteissa.

Kaikki vastaajat olivat täysin samaa mieltä varoitusvalon hyödyllisyydestä. Lisäksi reilut puolet vastaajista luottaa varoitusvalon toimintaan.

Vastauksista kävi ilmi, etteivät kaikki haastatellut osaa tunnistaa varoitusvalolaitetta katsomalla, että se on epäkunnossa. Tämän takia varoitusvalolaitteen toiminnasta tiedottaminen olisi ensisijaisen tärkeää. Huomiota tulisi erityisesti kiinnittää siihen, että taloudet, joihin kuljetaan varoitusvalolaitoksella varustetun tasoristeyksen kautta, saavat tarpeellisen tiedon varoitusvalolaitoksen toiminnasta helposti omaksuttavassa muodossa. Heille tulisi myös kertoa, kenelle ja miten he voivat kertoa varoitusvalolaitoksen toiminnassa havaitsemistaan puutteista.

En kyllä ollenkaan sanoisi että tämä valovaroituslaitos olisi epäluotettava. Raportin pohjalta näyttäisi siltä että ilmenneet viat ovat melko lailla samanlaisia kuin kaikissa muissakin tasoristeysturvalaitteissa (mm. ukkosen osalta). Aina kun olen tuollaisen valovaroituslaitoksen kohdalla ollut kuvaamassa, on laitos toiminut varsin moitteettomasti ja varoittanut junasta kuten ihan mikä tahansa muukin varoituslaitos.

Tietysti tuo digisovittimen toiminnan häiriintyminen hälytyksen aikana on vähän jännä juttu, vika kuulostaisi äkkiseltään olevan lähinnä siinä että EMC-asioita ei ole loppuun asti ajateltu tai EMC-testaus on kokonaan jätetty tekemättä.

Minun mielestä on tärkeää että tienkäyttäjä saa tietoa siitä, että onko laite toiminnassa vai ei, eli siis valkoisen vilkun merkitys on ainakin tutkimuksen perusteella epäselvä. Tämä koskee kyllä ihan yhtä lailla kaikkia varoituslaitteeellisia tasoristeyksiä, ja tästä tulisi kaikkia jo autokoulussa tiedottaa. Toki turvalaitteisiinkaan ei saa luottaa aukottomasti, koska niissäkin voi esiintyä vikoja, ja tätäkin asiaa pitäisi painottaa, ja sitä että varoituslaitteellisissa tasoristeyksissä on aina jossakin kohtaa pienessä kyltissä vikanumero johon voi soittaa häiriöstä.

Raportin perusteella varoitusvalolaitos ansaitsee paikkansa muiden tasoristeysturvalaitteiden joukossa kevyempänä ratkaisuna vähäliikenteisille yksityisteille, koska se on koettu hyödylliseksi ja pääosa tutkituista luottaa siihen. Pientä viilaamista se kaivannee (tuotekehitystä), eihän mikään tuote ole heti valmis, ja viestintää ao. varoituslaitoksesta näiden kyseisten yksityisteiden varsilla asuville, jotta palaute kulkee järjestelmän toiminnasta siitä vastuulliselle taholle.

[Toni Hartonen]

"Tämän lisäksi suurin osa vastaajista (10/15) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että varoitusvalo helpottaa tasoristeyksen ylitystä, koska se vähentää tarvetta tarkkailla junien tuloa radalle katsomatta"
Tuli kylmiä väreitä kun tämän luki..Eli toisinpäin laitteen tulee olla luotettava 99.99%.
En tiedä onko niinkään tärkeää saada veturinkuljettajalle viestii toimiiko tai onko toimimatta kun ei vaikuta nopeuksiin eli lähinnä nice to know tieto siitä miten jokin varoituslaitteisto toimii edessä kilometrin päässä mutta radan ylittäjille paljon isompi juttu. Sehän on fakta että autoilija töppää aina jos junan eteen ajaa mutta turvallisuusfilosofia tulee lähteä siitä että järjestelmät rakennetaan aina toimimaan joko neutraalisti tai toimiessaan niin tukemaan oikeaa päätöstä.
Ruotsin nollavisiota kohti;-)

[Timo Vainio]

En kyllä ollenkaan sanoisi että tämä valovaroituslaitos olisi epäluotettava.
Aina kun olen tuollaisen valovaroituslaitoksen kohdalla ollut kuvaamassa, on laitos toiminut varsin moitteettomasti ja varoittanut junasta kuten ihan mikä tahansa muukin varoituslaitos.

Muutaman kerran jos käy kuvaamassa, ei välttämättä saa oikeaa kuvaa laitteen toimivuudesta.
Vekotin toimii ilmeisesti raidevirtapiirin ja/tai akselilaskenta-antureiden avulla, joista ainakaan raidevirtapiiriin perustuva ei toimi riittävän luotettavasti, eikä sijaintinsa puolesta sopivia tasoristeyksiä välttämättä hirveästi ole.

Kaksi haastatelluista sanoi, etteivät ole havainneet valoissa minkäänlaisia häiriöitä. Näistä toinen oli henkilö, joka kulkee tasoristeyksen yli aika harvoin (oman arvionsa mukaan noin 70 kertaa vuodessa).
Näiden lisäksi yksi haastatelluista sanoi, ettei osaa oman vähäisen kokemuksensa
perusteella vastata kysymykseen (ilmoittanut vuosittaisten ylitysten määräksi 170 kertaa).

Esille tulleita häiriötilanteita:
−
Ukkosesta aiheutuvia häiriöitä (4 henkilöä maininnut)
−
Välillä punainen valo palaa vaikkei juna ole tulossa (5 henkilöä maininnut)
−
Välillä pimeänä (2 henkilöä maininnut)
−
Toimii epävarmasti ja välillä valkoisella kun juna tulee (1 henkilö
maininnut)
−
Joskus putoaa pois päältä (1 henkilö maininnut)
−
Häiriöitä ajoittain (1 henkilö maininnut).

Näillä tiedoilla laitteet kaikissa tasoristeyksissä saattaisivat aiheuttaa onnettomuuksia nykyistä enemmän.

"En kyllä ollenkaan sanoisi että tämä valovaroituslaitos olisi epäluotettava"

Se on epäluotettava siksikin, koska siinä vilkkuu valkoinen valo.
Joku voi luottaa liikaa laitteen toimivuuteen, vaikka valkoista voi vilkuttaa junan tullessakin se.

 

[Timo Keski-Petäjä]

Helsingin Sanomat 31.10.2014 (s. A6):

[clip] "... Toijala-Valkeakoski-rataosalle asennettiin kesällä 20 uudentyyppistä varoituslaitetta. ...Laite havaitsee lähestyvän junan gps-signaalin perusteella ja varoittaa kulkijoita vilkkuvalla valolla lähestyvästä junasta.

Vilkkuvalolaitteiden käyttöönotto on kuitenkin viivästynyt puoli vuotta, ja ne saadaan toimintaan todennäköisesti vasta joulukuun puolivälissä. "Laitteissa on paljon keskenään kommunikoivaa tekniikkaa. Niiden luotettavuus ei ole ollut sellaisella tasolla, että ne olisi voitu ottaa käyttöön", ylitarkastaja Jari Viitanen kertoo." [/clap] 

[Timo Vainio]

"Laitteissa on paljon keskenään kommunikoivaa tekniikkaa. Niiden luotettavuus ei ole ollut sellaisella tasolla, että ne olisi voitu ottaa käyttöön"

Tekniikan luotettavuudessa ei ole ollut ongelmia, ohjelmistossa oli, minkä takia käyttöönotto viivästyy n. 4 kuukaudella.

[Esko Ampio]

Valkoinen valo ei ole vihreä, AJA-opaste, eikä sitä tarkoita. Kyllä mm. autoilijoiden pitää tämä tietää, yksiselitteisesti. Kun aina ei katsota, älytä katsoa edes punaisia...Liikaa vastuuta autoilijoilla, esim. huolehtiakseen riittävästä etäisyydestä edellä ajavaan.

[Timo Keski-Petäjä]

Käyttöönoton pitäisi tapahtua nyt joulukuussa. - Mitenkähän riittää virtaa akuissa, kun on ollut poikkeuksellisen pilvistä ja pimeää lokakuusta saakka 

[Timo Vainio]

Aurinkokenno toimii pilviselläkin säällä ja kun virtaa ei ole mennyt, ovat akut erittäin täynnä.
Käytössä vekottimet ovat luultavasti 15.12, ohjelmistoon piti tehdä muutoksia.

[Timo Vainio]

Toijala–Valkeakoski-rataosalla otetaan joulukuussa käyttöön tasoristeysturvallisuutta parantavia laitteita, joita kutsutaan huomiolaitteiksi. Alun perin uudet huomiolaitteet tuli ottaa käyttöön jo loppukesästä, mutta ensimmäisten testien perusteella laitteisiin päätettiin tehdä parannuksia. Tästä syystä käyttöönotto siirrettiin myöhemmäksi. Laitteiden ohjelmisto on nyt päivitetty ja aurinkoenergialla toimivat huomiolaitteet täyttävät tiukat toimintavarmuudelle asetetut vaatimukset.

Uudet huomiolaitteet otetaan käyttöön Toijala–Valkeakosken-rataosalla sunnuntaina 14.12.2014. Huomiolaitteita kokeiltiin Toijala–Valkeakosken-rataosalla jo loppukesästä, mutta käyttöönottoa päätettiin siirtää tiedonsiirto-ominaisuuksien kehittämiseksi. Laitteiden uuden ohjelmistoversion myötä täyttyvät myös tekniikalle asetetut luotettavuusvaatimukset. Huomiolaitteet läpäisivät 2.12.2014 tehdyn käyttöönottotarkastuksen.

Modernia tekniikkaa

Aurinkoenergialla toimivien huomiolaitteiden sijoituspaikoiksi valittiin Toijala–Valkeakosken-rataosa, koska kyseisellä rataosalla rautatieliikennettä on rajoitetusti, mutta vartioimattomia tasoristeyksiä kohtalaisen paljon. Rataosan 25 vartioimattomasta tasoristeyksestä 20 varustetaan Suomessa kehitetyillä moderneilla huomiolaitteilla

Uusi huomiolaite koostuu kahdesta osasta – rautatiekalustossa olevasta lähettimestä ja huomiolaitteesta, joka sijoitetaan tasoristeyksen läheisyyteen. Rautatatiekalustossa oleva lähetinosa lähettää huomiolaitteelle GPS:ään perustuvaa tietoa kaluston sijainnista ja huomiolaite taas tämän tiedon pohjalta käynnistää keltaisena vilkkuvan huomiovalon, kun kalusto on riittävän lähellä tasoristeystä.

"Kalustoon sijoitettava lähetinosa lähettää lisäksi radiosignaalia, joka pakottaa huomiotolpan valot syttymään, vaikka GPS-sijaintitiedot eivät olisikaan saatavilla", kertoo Liikenneviraston ylitarkastaja Jari Viitanen.

Huomiolaitteet eivät poista tarvetta varovaisuuteen

Uudet huomiolaitteet maksavat kymmenesosan siitä, mitä  perinteiset puolipuomilaitokset maksavat. Varaavalla aurinkoenergialla toimivana niitä voidaan sijoittaa myös paikkoihin, joissa sähköliittymän saanti olisi kallista ja hankalaa. Järjestelmä on hinnaltaan edullinen myös siksi, että ratainfraan ei tarvitse tehdä huomiolaitteen takia muutoksia.

Vaikka uudet huomiolaitteet helpottavat junien havaitsemista, niin tasoristeyksissä tulee aina noudattaa erityistä varovaisuutta. Tasoristeystä on lähestyttävä vähäisellä nopeudella ja valmistauduttava tarvittaessa pysähtymään. Vastuu radan ylittämisestä on aina tienkäyttäjällä.

Poikkeustilanteissa saattaa olla mahdollista, että rataosalla liikkuu yksiköitä, joilla ei ole mukana tasoristeyksen huomiolaitteeseen hälytystä antavaa lähetinosaa. Tästä syystä tasoristeyksissä tulee noudattaa varovaisuutta, vaikka laitteen huomiovalo ei palaisikaan.

Tasoristeyksien turvallisuutta kehitetään

Huomiolaitteiden käyttöönotolla pyritään – osana liikenne- ja viestintäministeriön tasoristeysten turvallisuutta parantavaa strategiaa – kehittämään vähäliikenteisten vartioimattomien tasoristeysten turvallisuutta. Huomiolaitteen on kehittänyt tamperelainen Jet-Tekno Oy. Kehitystyössä on Liikenneviraston lisäksi mukana myös Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja VR Yhtymä Oy.

Tienkäyttäjien uusia huomiolaitteisiin liittyviä kokemuksia ja mielipiteitä tullaan kartoittamaan myöhemmin.
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/uutiset/uutiset_2014/uutiset_11_12/101214_uudet_huomiolaitteet

[[Tunnus poistettu]]

Kohtalaisen pajon on tosi lievä ilmaus tuolla väillä jossa risteyksiä riittää ja onnettomuuden todennäköisyys suuri harvan junaliikenteen vuoksi.

[Timo Vainio]

Onnettomuuden todennäköisyys on kohtalaisen pieni, siellähän on huomiolaitteet.    

[[Tunnus poistettu]]

Kertokaapa te viisaat, missä on  joku toinen rataosuus jossa on noin tiheästi tasoristeyksiä ja kuitenkin
melko säännöllistä junaliikenettä, kuitenkin vähän epäsäännöllisin  ajoin. On todella
potentiaalinen törmäyskohde!

[Timo Vainio]

Porvoon Museorautatielle kaavaillaan vanhantyyppisiä, mutta uudella tekniikalla toteutettuja tasoristeysten varoituslaitteita neljään tasoristeykseen. Ohjaus tapahtuisi samalla tekniikalla kuin Toijala–Valkeakoski-välillä huomiolaitteissa.
http://resiinalehti.fi/artikkeli/97?utm_source=fr

Resiinalehti.fi:stä löytyi tällainen uutinen, puomilaitoksien ongelmanahan on junan nopeudesta ja pysähtymisistä riippuva odotusaika.
Jos puomilaitoksia ohjattaisiin huomiolaitteen tekniikalla, odotusaika olisi aina esimerkiksi 30 sekuntia.
Usein menee aika kauan puomien laskeutumisen jälkeen, ennen kun juna saapuu tasoristeykseen.

[Timo Vainio]

Kertokaapa te viisaat, missä on  joku toinen rataosuus jossa on noin tiheästi tasoristeyksiä ja kuitenkin
melko säännöllistä junaliikenettä, kuitenkin vähän epäsäännöllisin  ajoin. On todella
potentiaalinen törmäyskohde!

Rata 2016 seminaarissa kerrottiin eilen, että huomiolaitteen pilotointia jatketaan Lahti-Heinola rataosuudella.
Rataosalla on 34 vartioimatonta tasoristeystä, joissa on tapahtunut suhteellisen usein onnettomuuksia.

Jatkokehitys; integraatiovaroituslaitos, jossa huomiolaitteen tekniikalla ohjataan perinteisiä varoituslaitoksia vähäliikenteisten ratojen laajemmissa tasoristeyksissä, rataosuuksilla, joilla käytetään myös huomiolaitteita.
Turvallisuuslinkeistä löytyy Tomi Anttilan ja Jarmo Koistisen esityksistä lisätietoa.
http://www.liikennevirasto.fi/ajankohtaista/tapahtumat/rata2016/esitykset#.VqE-b0975qB

[Risto Lipponen]

Tuohan voisi toimia ratatyökoneessa esim: kiskopyöräkaivinkoneessa varmemmin kuin perinteinen oikosulkumalli.

[Timo Vainio]

Tasoristeysturmat halutaan kitkeä pois, Heinolan vaarallinen rata saamassa huomiovalot

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2016/04/15/Tasoristeysturmat-halutaan-kitke%C3%A4-pois-Heinolan-vaarallinen-rata-saamassa-huomiovalot

[Timo Vainio]

Digitalisointia: auringolla ja radio-ohjauksella toimiva edullinen tasoristeysten huomiovalo, pian puomeillakin.

https://twitter.com/NummelinMarkku/status/724998591484428288

[Timo Vainio]

Liikennevirasto on rakennuttamassa neljään tasoristeykseen uudentyyppiset varoituslaitteet Ollin ja Porvoon välisellä rataosalla. Toteutuksessa hyödynnetään innovatiivisella tavalla Toijala-Valkeakoski-rataosalla vuonna 2014 koekäyttöön otettujen huomiolaitteiden ja perinteisten varoituslaitosten tekniikkaa integroimalla ne toisiinsa. Avainsanana on uuden ja vanhan teknologian saumaton yhteispeli.

Olliin ja Kinnariin asennetaan puomein, soittokelloin ja valoin varoittava puolipuomilaitos. Ali-Vekkoskelle ja Hinthaaraan asennetaan valoin ja soittokelloin varoittava valo- ja äänivaroituslaitos.

Tasoristeysten varoituslaitteiden asentaminen, testaus ja käyttöönotto on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2016 loppuun mennessä.
http://www.liikennevirasto.fi/-/tasoristeysturvallisuutta-parannetaan-uudella-tavalla-olli-porvoo-rataosalla#.WCA0K_RdlFs

[Mika Hakala]

Ymmärsinköhän nyt oikein, että hälyytysjärjestelmä itsessään on perinteinen ja vaatii yhteyden sähköverkkoon. Tietoliikenne aktivoitumiseen tapahtuu normaalin akselinlaskennan sijaan GPS:s paikannuksessa, jolloin vaaditun 8.sekunnin aikaan (mikä puomien on oltava kiinni ennen junan saapumista tasoristeykseen) voidaan vaikuttaa realistisesti myös huomioimalla todellinen nopeus.

Niin, eikä aiheuta ongelmia toimivuuden suhteen vähänliikennöidyillä radoilla, kuten perinteinen akselinlaskenta. Kuten nyt vaikka siinä youtubessa olevalla lätän vierailulla Merisatamassa. Uhat sitä vastoin voivat tulla radiomaston toiminnan kautta, ellei kyseinen laite muodosta itse omaa kenttäänsä.

[Timo Vainio]

Veturiin sijoitettava GPS-yksikkö lähettää signaalin tasoristeystolppaan kun juna saapuu alueelle ja tolpassa oleva laite laskee junan saapumisajan tasoristeykseen.
Tasoristeystolpasta voidaan säätää aika, koska puomit alkavat sulkeutumaan, junan nopeudesta riippumatta.
Puomittomissa laitteissa valo alkaa vilkkumaan 30 sekuntia ennen kun juna on tasoristeyksessä, puomilaitoksissa sopiva aika voisi olla minuutti.

[Timo Vainio]

Youtubesta löytyi video Kinnarin tasoristeyksestä, jossa otettiin kuukausi sitten koekäyttöön huomiolaitteen tekniikalla ohjattava puomilaitos.

https://www.youtube.com/watch?v=xLkCOuHrUQg

https://yle.fi/uutiset/3-9902830

[Jari Välimaa]

Koska nämä kokeilut saadaan loppuun, ja tästä voidaan tuotteistaa ihan tuote jota voidaan käyttää koko Suomessa ?

[Timo Vainio]

Koska nämä kokeilut saadaan loppuun, ja tästä voidaan tuotteistaa ihan tuote jota voidaan käyttää koko Suomessa ? 

Liikenneministeriön julkaisu ilmestyi hetki sitten,
https://www.lvm.fi/documents/20181/903096/Tasoristeysturvallisuuden%20parantamisohjelma16112017_muistio.pdf/0e597ae3-f0d7-40b1-bde0-78a6aab30163
 
Tasoristeysten turvallisuuden parantamisohjelma

Uusien  teknologien  käyttöönotto  turvalaitteiden  osalta  on  pilotointivaiheessa.  Vuonna  2014  aloitettiin  Toijala  - Valkeakoski välillä, jossa uudenlaiseen huomiovalolaitteeseen yhdistetyt aurinkokennot ja paristot ovat toimineet
kolme  talvea. 

Saman  teknologian  kokeilua  on  syksyllä  2017  laajennettu  Porvoo  -  Olli  -radalle,  missä  testataan myös puomilaitoksen toimivuutta.  Ns. kevyempiin ratkaisuihin, ”huomiolaitteisiin” liittyy kuitenkin toteutustekniikan ongelmia  kuten  esimerkiksi  muistinvaraisia  toimintoja.  Esim.  veturinkuljettajan  täytyy  toistaiseksi  muistaa  ottaa
mukaansa veturiin lähetin, jonka täytyy toimia ja jonka akkujen täytyy olla ladattuja jne.

Tekninen toteutusvalmius uusilla ratkaisuilla ei vielä riitä laajamittaiseen käyttöönottoon, vaan asiaa on syytä lähestyä rataosittain tuloksia seuraten.

Liikennevirasto  suunnittelee,  valmistelee  ja  toteuttaa  valtion  rataverkolla  kevyisiin  varoituslaitteisiin  (esim. huomiovalo tai huomiovalo ja puomi) perustuvan järjestelmän uudelle rataosalle Lahti-Heinola –välillä (jatkoa Toijala-Valkeakoski  sekä  Porvoo-Olli  –kohteille)  samalla  kun  jatkaa  aiemmin  toteutettujen  kohteiden  toimivuuden ja vaikutusten arviointia.
Suunnittelu ja toteutus 2018

Lainaus päättyy.

Muistutus huomiolaitteen mukaan otosta voisi saapua veturin tablettiin automaattisesti.
En tiedä ko. järjestelmästä mitään, joten en tiedä sitäkään, kuinka sen voisi toteuttaa.

[Timo Vainio]

Kuljettajapääte toimii Windows käyttöjärjestelmällä, johon ei ole saatavilla sopivaa "location reminder" sovellusta.
Windowsin oma ohjelma on tarkoitukseen huono, eikä se toimi suomessa.

Korvessa on katvealueita, missä kuljettajapäätteen yhteys liikenteenohjaukseen katkeaa, eikä sitä kautta voi muistuttaa silloin veturilaitteen mukaan otosta.

Kuljettajapäätteeseen pitäisi lisätä päätteen GPS paikantimella toimiva, GSM verkosta riippumaton ohjelma, mikä muistuttaa veturiyksikön mukaan otosta, kun lähdetään rataosuudelle, missä käytetään huomiolaitteita.

Tarvittaessa muistutus myös muista vakioasioista onnistuisi oikeassa paikassa, vaikka yhteys liikenteenohjaukseen olisi katvealueella poikki.

[Timo Vainio]

Tuore uutinen huomiolaitteesta, linkki oli jo muuallakin, mutta kokeilen mahtuuko se tännekin.

https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/huomiolaite-varoittaa-30-sekuntia-ennen-junaa-uusi-tekniikka-yrittaa-vahentaa-tasoristeysonnettomuuksia-6722042