Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Onko Turun tunnin juna jäämässä ikuisesti asemalle?  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] 2 | Siirry alas Tulostusversio
Pietu Tuovinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 356


« : Marraskuu 08, 2019, 14:17:48 »

Ministeriön mukaan on vaikea löytää sijoittajia.
STT:n tietojen mukaan Turun tunnin junaan on vaikeampaa saada ulkopuolisia rahoittajia kuin Tampereen ja Helsingin väliseen Suomi-rataan.

https://yle.fi/uutiset/3-11058380
tallennettu

Don't panic.
Mikko Mäntymäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 509


« Vastaus #1 : Marraskuu 12, 2019, 13:38:37 »

Nythän ne kaavailee että Leppävaara-Kauklahti olisi neliraiteinen tulevaisuudessa Hki-Tku välille tarvittaisiin yksi lisäraide koko välillle. Espoo-Pasila välille tarvittaisiin rataoikaisuja et SN:n voisi nostaa 160km/h.
tallennettu
Tuomas Pätäri
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 274


« Vastaus #2 : Marraskuu 12, 2019, 20:53:03 »

Nythän ne kaavailee että Leppävaara-Kauklahti olisi neliraiteinen tulevaisuudessa Hki-Tku välille tarvittaisiin yksi lisäraide koko välillle. Espoo-Pasila välille tarvittaisiin rataoikaisuja et SN:n voisi nostaa 160km/h.

Näitähän on pyöritelty jo iät ajat. Espoon kaupunkiradan (eli Leppävaara-Kauklahti neliraiteistus) ratasuunnitelmakin on hyväksytty jo 2014.  ELSAa on suunniteltu jo ainakin 70-luvulta alkaen ja Salo-Turku-kaksoisraiteesta on tehty selvitys vuonna 2010. Etenkin ELSA on vaan niin pirun kallis, että näinköhän päädytään vain rakentamaan lisäraide vanhan vierelle.
tallennettu
Miitre Timonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 121


« Vastaus #3 : Marraskuu 12, 2019, 22:58:40 »

Kuulin yhdeltä tutulta, että Turun suunnan junat jäisivät tulevaisuudessa Pasilaan. Ei osannut nimetä lähdettä tiedolle, ja epäilin. Aika törkeää, jos koskisi nimenomaan vain Turun junia Virnistää Sehän se olisi että ensin tunnin tai tunti 20 min -junalla Pasilaan ja siitä loppumatka lähijunalla.
tallennettu

Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2909


« Vastaus #4 : Marraskuu 13, 2019, 14:22:21 »

Kuulin yhdeltä tutulta, että Turun suunnan junat jäisivät tulevaisuudessa Pasilaan. Ei osannut nimetä lähdettä tiedolle, ja epäilin. Aika törkeää, jos koskisi nimenomaan vain Turun junia Virnistää Sehän se olisi että ensin tunnin tai tunti 20 min -junalla Pasilaan ja siitä loppumatka lähijunalla.

Joskus muinoin oli pohdinnassa joidenkin junien kääntäminen Pasilassa. Nykyään sellaiselle ei ole varattu tilaa, joten ei ole toteutumassa.
tallennettu
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2122


« Vastaus #5 : Tammikuu 04, 2023, 10:54:16 »

Ja nyt Taloussanomat kertoo, että kyseessä ei ole tunnin juna, vaan matka-aika olisi helsingin ja Turun välillä nopeinmalla junalla tunti ja 18 minuuttia. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009306214.html
tallennettu
Jukka Ahtiainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 302


« Vastaus #6 : Tammikuu 04, 2023, 14:29:04 »

Jos "Stundentakt" riittäisi - tunneittain, kerran tunnissa.
https://www.laenderbahn.com/waldbahn/fahrplan/stundentakt/
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2909


« Vastaus #7 : Tammikuu 04, 2023, 16:40:08 »

Ja nyt Taloussanomat kertoo, että kyseessä ei ole tunnin juna, vaan matka-aika olisi helsingin ja Turun välillä nopeinmalla junalla tunti ja 18 minuuttia. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009306214.html

Missään vaiheessa kukaan ei ole väittänyt, että Turusta Helsinkiin pääsisi tunnissa. Kyseessä on vain hankkeen nimi - kieltämättä huonosti valittu sellainen. Ne, jotka ovat jääneet käsitykseen, että oikeasti tunnissa pääsisi, eivät ole lukeneet "otsikkoa pidemmälle".
tallennettu
Uwe Geuder
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 383


« Vastaus #8 : Tammikuu 06, 2023, 01:23:24 »


Missään vaiheessa kukaan ei ole väittänyt, että Turusta Helsinkiin pääsisi tunnissa.

Teknisesti se ei ole mikään ongelma, jopa reilusti alle 60 min. Matkaa on reilusti alle 200 km. Mutta se vaatisi suoran radan ilman väliasemia. Pariisi - Lyon näyttää, kuinka se tehdään. Mutta Turku ja myös Helsinki ovat sen verran pieniä, että se ei onnistu taloudellisesti, ilman että moottoritie Turkuun purettaisiin. Jos edes sitten, se on liian teoreettinen, että kukaan pystyisi laskemaan.
tallennettu
Mika Hakala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 405


« Vastaus #9 : Tammikuu 06, 2023, 09:22:10 »

Turku on reilusti alle 200 000 asukkaan kaupunki, vain kaksi kertaa suurempi väkiluvultaan kuin esim. Kouvola. Kehyskuntia on turha laskea, sillä Turun 78 minuutin mittaisen tunnin juna on laskettu sen varaan, että se tuottaisi teoriassa työmatkalaisia 90 minuutin yhdensuuntaisen työmatkan työvelvoitteeseen.
Haudattava hanke. Parannetaan vanhaa, kun uudet linjauksetkaan eivät ole vielä ehtineet kunnolla kypsyä "nautintoikään".
tallennettu
Jari Isolauri
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 24


« Vastaus #10 : Tammikuu 06, 2023, 16:40:07 »

Ottamatta kantaa siihen, onko tunnin juna tarpeellinen vai ei, niin juurihan perusparannus valmistui 2021, ja ymmärtääkseni tuon paremmaksi vanhaa rataa ei enää saa.
tallennettu
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 482


« Vastaus #11 : Tammikuu 06, 2023, 18:06:44 »

Ja nyt Taloussanomat kertoo, että kyseessä ei ole tunnin juna, vaan matka-aika olisi helsingin ja Turun välillä nopeinmalla junalla tunti ja 18 minuuttia. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009306214.html

Missään vaiheessa kukaan ei ole väittänyt, että Turusta Helsinkiin pääsisi tunnissa. Kyseessä on vain hankkeen nimi - kieltämättä huonosti valittu sellainen. Ne, jotka ovat jääneet käsitykseen, että oikeasti tunnissa pääsisi, eivät ole lukeneet "otsikkoa pidemmälle".

Kai se tunnin matka-aika on alun perin ollut tavoite, mutta suunnitelmat ovat tarkentuneet eikä ratalinjauskaan ole nykysuunnitelmissa enää niin viivasuora, kuin joskus on kuviteltu.

https://www.tunninjuna.fi/
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2418


« Vastaus #12 : Tammikuu 06, 2023, 20:37:36 »

Sattuuko joku vielä muistamaan, että mitä luvattiin matka-ajaksi, jos sekä
a) rakennetaan Karjaa-Salo uusiksi (tehtiin)
b) ostetaan Pendolinoja (tehtiin)

Jos lupausten ja todellisuuden suhde on nykyisin sama, niin oikea aika on ...(??)
Itse laskin (ja jossain jopa sain julkaistua) minimiajaksi 1h 15min. Nyt ihmettelen, miten sain 3 min vähemmän? Jätinkö pois Leppävaaran pysähdyksen? Mutta Lohjan ja Salon ohiajon otin kyllä huomioon.

Kyllä siitä joku milli kannattaa maksaa, että näkee nopean junan sujahtavan ohitse. (Salon ym satsauksiin viitaten)

Linkkasin Tunnin junan sivulle ja tyrmistyin heti, kun sanottiin radan sopivan myös tavaraliikenteelle. Siis mille? Koska Helsingin ja Turun välillä on viimeksi ollut säännöllisiä tavarajunia? Ja miten tavaraliikennettä kiinnostaisi joku pikkainen oikaisu? Eihän Luumäki-Hamina/Kotkakaan ole kiinnostava, kun yhtä hyvin voidaan kiertää Kouvolan kautta (tilaisuus, jossa olin mukana).
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 865


« Vastaus #13 : Tammikuu 07, 2023, 15:48:30 »

Turun tunnin junassa on muutama hyvä puoli:
+ matka-aika Turusta Helsinkiin lyhene ainakin puolella tunnilla. 1.5 tuntia on kuitenkin selvästi vähemmän kuin 2 tuntia.
+ Lohja saa nopean junayhteyden pääkaupunkiin.
+ mahdollistaa myös lähijunaliikenteen Lohja-Veikkola-Hista-Helsinki

Huonot puolet:
- läntinen Uusimaa eli Karjaa, Tammisaari ja Hanko voi menettää junayhteytensä kokonaan jos ei valtio tule apuun. Palvelutaso huonoonee  Toisaalta se on huono jo nyt koska kaukojunat eivät pysähdy enää Kirkkonummella ja Y-lähijuna Hki-Karjaa lopetettiin kanssa ja taajamajunaliikenne Karjaa-Hanko on tauolla säjhköistystöiden aikana eikä ole varmuutta palaako se.

Sitten ne vaihtoehdot:
- Nykyisen rantaradan kapasiteettia ei voi kuulemma lisätä.  Tämä on VR:n näkemys jota ein niele ja alempana todistan että ei pidä paikkansa.

- Rantaradan oikaiseminen ja kaksoisraiteen rakentaminen maksaa enemmän kuin tunnin juna -oikorata. Tähän väitteeseen sensijaan uskon. Onhan matka pidempi ja työt olisivat mittavat.

Mitä itse odotan olisi että:
- VR palauttaa 2000-luvun aikataulut rantaradalle. Silloin kaukojunia kulki yhtä paljon kuin nyt, ja ne olivat nopeammat. Löysin vuoden 2002 aikataulun jonka mukaan pendolinovuoro (4 x päivässä) kesti 1h 45 min ja IC vuoro (11 x päivässä) 1 h 56 min. Lisäksi kaikki junat paitsi pendolinot pysähtyivät Kirkkonummella! Lisäksi kulki Y-junia Helsinki-Karjaa 7 kertaa päivässä jotka pysähtyivät myös Siuntiossa ja Inkoossa.

Miksi ei voida nyt ajaa  vuoden 2002 aikatauluilla?

Aikoinaan v 2016 VR perusteli nykyisiä typistettyjä aikatauluja ja Kirkkonummen ohittamista sillä että kilpailu bussiliikenteen kanssa on niin kova että hintoja piti alentaa ja ylimääräinen pysähdys vie aikaa. Bussimatkahan maksoi 2016  n 3 euroa ja siksi junalippujen hintaa piti alentaa 5 euroon halvimmillaan.

Nyt ei pääse enää bussilla eikä junalla noin halvalla, halvimmat liput (seuraavalle päivälle ) ovat n 12 euroa.
Lisäksi Y-junan lakkauttamista perusteltiin sillä että karjaalaiset alkoivat kulkea työmatkojaan IC-junalla koska se oli halvempaa kuin Y-junalla. IC:hen maksoi lippu vain 5 euora/suunta, Y-junaan enemmän ja kukaan ei enää Y-junalla kulkenut. Nyt ei tätä hintaeroa ole enää koska halvin lippu Karjaalta Helsinkiin IC:llä on n 10 euroa joka on pikkasen enemmän kuin R-junalla Riihimäki-Hki.

Vaikka ei tunnin juna -oikorataa rakennettaisi, niin nykyiselle rantaradalle mahtuu enemmän junia kuin nyt, ja ne voisi kulkea nopeammin, ja pysähtyä Kirkkonummella.










tallennettu
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2584


« Vastaus #14 : Tammikuu 07, 2023, 17:17:21 »

läntinen Uusimaa eli Karjaa, Tammisaari ja Hanko voi menettää junayhteytensä kokonaan jos ei valtio tule apuun. Palvelutaso huonoonee  Toisaalta se on huono jo nyt koska kaukojunat eivät pysähdy enää Kirkkonummella ja Y-lähijuna Hki-Karjaa lopetettiin kanssa ja taajamajunaliikenne Karjaa-Hanko on tauolla säjhköistystöiden aikana eikä ole varmuutta palaako se.

Eikös aiemmassa Resiinassa ollut juttua sähköjunaliikenteestä Helsinki–Hanko?
tallennettu

... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
Jari Isolauri
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 24


« Vastaus #15 : Tammikuu 07, 2023, 19:50:01 »

Pendolinojen sn on rantaradalla on nykyisin 160, koska kallistusjärjestelmä on pois käytöstä eli matka-aika 1.45 ei ole enää mahdollinen
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 865


« Vastaus #16 : Tammikuu 07, 2023, 22:12:56 »

Pendolinojen sn on rantaradalla on nykyisin 160, koska kallistusjärjestelmä on pois käytöstä eli matka-aika 1.45 ei ole enää mahdollinen
No onhan ne Allegrot olemassa joissa kallistus toimii.  Virnistää
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 865


« Vastaus #17 : Tammikuu 07, 2023, 22:14:07 »

läntinen Uusimaa eli Karjaa, Tammisaari ja Hanko voi menettää junayhteytensä kokonaan jos ei valtio tule apuun. Palvelutaso huonoonee  Toisaalta se on huono jo nyt koska kaukojunat eivät pysähdy enää Kirkkonummella ja Y-lähijuna Hki-Karjaa lopetettiin kanssa ja taajamajunaliikenne Karjaa-Hanko on tauolla säjhköistystöiden aikana eikä ole varmuutta palaako se.

Eikös aiemmassa Resiinassa ollut juttua sähköjunaliikenteestä Helsinki–Hanko?

Se on vain Länsi-Uudenmaan Liiton toivomus ja toteutuu vain jos valtio osallistuu.
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1684


« Vastaus #18 : Tammikuu 07, 2023, 22:18:21 »

läntinen Uusimaa eli Karjaa, Tammisaari ja Hanko voi menettää junayhteytensä kokonaan jos ei valtio tule apuun. Palvelutaso huonoonee  Toisaalta se on huono jo nyt koska kaukojunat eivät pysähdy enää Kirkkonummella ja Y-lähijuna Hki-Karjaa lopetettiin kanssa ja taajamajunaliikenne Karjaa-Hanko on tauolla säjhköistystöiden aikana eikä ole varmuutta palaako se.

Eikös aiemmassa Resiinassa ollut juttua sähköjunaliikenteestä Helsinki–Hanko?

Se on vain Länsi-Uudenmaan Liiton toivomus ja toteutuu vain jos valtio osallistuu.

Eikö VR:llä kuitenkin ole velvollisuus pysyä sopimuksessa ja ajaa kiskobussiliikennettä Karjaalta Hankoon? Mahtaako ostosopimuksessa olla mainintaa junan käyttövoimasta?

Luulisi VR:lle olevan kokonaistaloudellista ajaa sähköjunalla Hankoon, kun kiskobussejakaan ei enää riitä.
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 865


« Vastaus #19 : Tammikuu 07, 2023, 22:37:05 »

läntinen Uusimaa eli Karjaa, Tammisaari ja Hanko voi menettää junayhteytensä kokonaan jos ei valtio tule apuun. Palvelutaso huonoonee  Toisaalta se on huono jo nyt koska kaukojunat eivät pysähdy enää Kirkkonummella ja Y-lähijuna Hki-Karjaa lopetettiin kanssa ja taajamajunaliikenne Karjaa-Hanko on tauolla säjhköistystöiden aikana eikä ole varmuutta palaako se.

Eikös aiemmassa Resiinassa ollut juttua sähköjunaliikenteestä Helsinki–Hanko?

Se on vain Länsi-Uudenmaan Liiton toivomus ja toteutuu vain jos valtio osallistuu.

Eikö VR:llä kuitenkin ole velvollisuus pysyä sopimuksessa ja ajaa kiskobussiliikennettä Karjaalta Hankoon? Mahtaako ostosopimuksessa olla mainintaa junan käyttövoimasta?

Luulisi VR:lle olevan kokonaistaloudellista ajaa sähköjunalla Hankoon, kun kiskobussejakaan ei enää riitä.

Ei sopimuksessa ole mainintaa käyttävoimasta eikä pyörien materiaalista.

Sopimus on voimassa 2030 asti. Vaikka sähköjunaliikenne tulisi mahdolliseksi voi VR aina vedota siihe että esim matkustajia ei ole tarpeeksi  kannattavan junaliikenteen hoitamiseksi ja ajaa "junat" pelkillä linja-autoilla.
tallennettu
Aapo Halminen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 78


« Vastaus #20 : Tammikuu 07, 2023, 23:10:45 »

Eikö VR:llä kuitenkin ole velvollisuus pysyä sopimuksessa ja ajaa kiskobussiliikennettä Karjaalta Hankoon? Mahtaako ostosopimuksessa olla mainintaa junan käyttövoimasta?
Sopimuksen liitteenä olevassa palvelukuvauksessa on maininta junan käyttövoimasta. Kuva tästä oń alla.Sopimukseen on kirjattu, että reittiä ajetaan Dm12-kiskobusseilla, sähköistystöiden ajan linja-autoilla ja sen jälkeen on suunnitelmana siirtyä sähköjunakaluston käyttöön.



* Screenshot 2023-01-07 230850.png (63.14 kilotavua, 538x563 - tarkasteltu 138 kertaa.)
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 865


« Vastaus #21 : Tammikuu 08, 2023, 13:18:16 »

Mitä tuolla aiemmin halusin tuoda esille oli että rantaradalla on kapasiteettia vielä, ja vaikka ei kallistuvakorisia pendolinoja saada käyttöön, pystytään ajamaan IC-junia n 1 h 55 minuutissa päästä päähän, vaikka pysähdytään Kirkkonummella, kuten vielä ennen 2016 pystyttiin, ja sen lisäksi vielä Y-junia Karjaalle.

Nythän Y-junat ovat HSL:n maksamia junia joska ajavat vain Siuntiolle asti. Valtio ei halunnut enää 2016 jälkeen ajaa taajamajunia Karjaalle, taustalla oli matkustajakato hinnoittelusotkun takia. Siuntion kunta pistettiin itse maksamaan junansa ja HSL tuli apuun liittämällä kunnan jäsenekseen.

Uudenmaan Liiton julkaisun https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2022/04/Rantaradan-ja-Hangon-suunnan-henkilojunaliikenteen-kehittaminen.pdf mukaan heidän toiveena olisi suora taajamajuna Helsingistä Hankoon, 2- 4 kertaa päivässä. Se on ihan kannatettavaa, mutta sitä en ymmärrä miksi kyseinen liitto ei ymmärrä vaatia IC-junien pysähtymistä Kirkkonummella, ikäänkuin se olisi täysin mahdotonta VR:n taholta toteuttaa?  Kaupunkiradan valmistuttua luulisi kaukojinien voivan ajaa  ne pysähdyksen vaatimat 3 minuttia nopeammin välin Helsinki-Kirkkonummi kuin nyt, kun nopeutta rajoittavia laituripolkuja ja hidastavaa samoilla raiteilla kulkevaa lähijunaliikennettä ei enää ole.







tallennettu
Petri Kiviniemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 48


« Vastaus #22 : Tammikuu 09, 2023, 14:22:51 »

Turku on reilusti alle 200 000 asukkaan kaupunki, vain kaksi kertaa suurempi väkiluvultaan kuin esim. Kouvola. Kehyskuntia on turha laskea, sillä Turun 78 minuutin mittaisen tunnin juna on laskettu sen varaan, että se tuottaisi teoriassa työmatkalaisia 90 minuutin yhdensuuntaisen työmatkan työvelvoitteeseen.
Haudattava hanke. Parannetaan vanhaa, kun uudet linjauksetkaan eivät ole vielä ehtineet kunnolla kypsyä "nautintoikään".

Kouvolaan liitettiin muutama vuosi sitten kehyskunnat, joten vertailusi ei aivan osu. Merkittävämpää olisi ehkä vertailla keskustaajaman kokoa ja asukastiheyttä. Todennäköisemmin junaa käytetään enemmän mikäli asema on lähellä ja tietysti liityntäliikenne vaikuttaa. Eikö kuntaliitoksia perustella mm. juuri tällä asukasluvun suurenemisella, mutta eihän se esim. Kouvolan tapauksessa vetovoimaa kai ole lisännyt. Samanlainen kylä Kouvola on vaikka asukasluku kasvoi kuntaliitoksessa. Maailman mittakaavassa tuppukyliä ovat molemmat.

Jos verrataan vaikka vain Ruotsiin niin kansantalous ja väkimäärä on kaksinkertainen. Edellytykset joukkoliikenteelle voisi kuvitella olevan huomattavasti paremmat. Taitaa olla vielä niin, että asukastiheys taajamissa on Ruotsissa suurempi, vai miten lienee. Ainakin väestö on pakkautunut eteläiseen osaan maasta. Aika vähäistä on junaliikenne pohjoisessa Ruotsissakin missä on vähemmän väkeä. Juurihan siellä loppui liikenne Lyckseleen ja taidettiin jo aiemmin vähentää Bodenin ja Luleån väillä liikennettä.
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1684


« Vastaus #23 : Tammikuu 09, 2023, 14:41:55 »

Turku on reilusti alle 200 000 asukkaan kaupunki, vain kaksi kertaa suurempi väkiluvultaan kuin esim. Kouvola. Kehyskuntia on turha laskea, sillä Turun 78 minuutin mittaisen tunnin juna on laskettu sen varaan, että se tuottaisi teoriassa työmatkalaisia 90 minuutin yhdensuuntaisen työmatkan työvelvoitteeseen.
Haudattava hanke. Parannetaan vanhaa, kun uudet linjauksetkaan eivät ole vielä ehtineet kunnolla kypsyä "nautintoikään".

Kouvolaan liitettiin muutama vuosi sitten kehyskunnat, joten vertailusi ei aivan osu. Merkittävämpää olisi ehkä vertailla keskustaajaman kokoa ja asukastiheyttä. Todennäköisemmin junaa käytetään enemmän mikäli asema on lähellä ja tietysti liityntäliikenne vaikuttaa.

Tuli Mikalta niin erikoinen näkemys Turun ja Kouvolan asukasmääristä, että piti ihan tarkastaa.

Jos väittää Turkua vain kaksi kertaa Kouvolaa suuremmaksi niin on ilmeisesti käynyt vain toisessa.  Pyörittää silmiään

Nykyisen Kouvolan asukaslukuun kuuluu kaikenmaailman inkeroiset ja myllykosket. Jos haluaa verrata kaupunkiseutujen asukasmääriä niin pitää jättää kuntarajat sikseen. Turun kaupunkiseutuun eli alueeseen, joka on yhtenäistä kaupunkia, kuuluu noin 280 000 asukasta (Turku, Kaarina, Raisio, Naantali ja ehkä Lieto).

Kouvolan keskustassa eli ns. vanhassa Kouvolassa on 30 000 asukasta kun Turun kaupungissa on 175 000.

Yhtä kaikki, Turun kaupunkiseudunkaan asukasmäärä ei riitä nostamaan rantaradan matkustajamääriä oikeastaan mihinkään. Siksi he aina nostavat lentokorkeutta ja merkitsevät karttaan Pietarin ja Tukholman osoittaakseen kulkureitin potentiaalia.

tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 865


« Vastaus #24 : Tammikuu 09, 2023, 15:56:59 »


Tuli Mikalta niin erikoinen näkemys Turun ja Kouvolan asukasmääristä, että piti ihan tarkastaa.

Jos väittää Turkua vain kaksi kertaa Kouvolaa suuremmaksi niin on ilmeisesti käynyt vain toisessa.  Pyörittää silmiään

Nykyisen Kouvolan asukaslukuun kuuluu kaikenmaailman inkeroiset ja myllykosket. Jos haluaa verrata kaupunkiseutujen asukasmääriä niin pitää jättää kuntarajat sikseen. Turun kaupunkiseutuun eli alueeseen, joka on yhtenäistä kaupunkia, kuuluu noin 280 000 asukasta (Turku, Kaarina, Raisio, Naantali ja ehkä Lieto).

Kouvolan keskustassa eli ns. vanhassa Kouvolassa on 30 000 asukasta kun Turun kaupungissa on 175 000.

Yhtä kaikki, Turun kaupunkiseudunkaan asukasmäärä ei riitä nostamaan rantaradan matkustajamääriä oikeastaan mihinkään. Siksi he aina nostavat lentokorkeutta ja merkitsevät karttaan Pietarin ja Tukholman osoittaakseen kulkureitin potentiaalia.


Se riippuu millaista elinkeino- ja tiede-elämää  radan varrella on, joka määrittelee junamatkustamisen tarpeen.

Turussa opiskelijoiden matkustaminen on keskeisessä roolissa. Opiskelijat tosin liikkuvat viikonloppuisin enimmäkseen eikä kukaan taida pendelöidä joka päivä pitkiä matkoja Turkuun. Junassa on melekkäämpää matkustaa pidempiä matkoja kuin autossa tai bussissa koska silloin voi opiskella ja tehdä töitä matkan aikana.

Turun yliopistoista toinen on ruotsinkielinen ja kerää opiskelijansa Turusta ja lähiseudulta, Uudeltamaalta ja Pohjanmaalta. Suomenkielinen yliopisto kerää ihan kaikkialta Suomesta.
Yhteydet Pohjanmaalle, keski- ja itäiseen Suomeen ovat OK ottaen pitkä etäisyys huomioon, Uudellemaalle voisi olla vähän parempi tai ainakin junat saisivat pysähtyä Kirkkonummella kuten ne ennen pysähtyivät.

Jos Tunnin juna -oikorata toteutuu joskus, ei saa syntyä tilannetta että Karjaalta, Tammisaaresta ja Hangosta ei pääse enää junalla Turkuun. Korvaava junayhteys pitää silloin järjestyä Lohjan kautta.

Pelkästään yliopistojen varaan ei kannata sellaisia hankkeita kuin tunnin juna rakentaa mutta muu elinkeinoelämä Varsinais-Suomessa voisi saada piristysruiskeen jos junayhteys nopeutuisi.

Lähellä Turkua ei kannata unohtaa Saloa. Aikoinaan kun Nokialla oli isoja laitoksia Salossa, oli rantaradan junien ykkösluokka ahkerassa käytössä. Onko Saloon Nokian jälkeen syntynyt sellaista liike-elämää joka vetäisi yhtä paljon matkustajia kuin Nokia?

Aikoinaan kaavailtiin myös lähijunia Turusta Saloon koska monen nokialaisen puoliso ei työllistynyt Salossa vaan perheet asuivat Turussa. Millaiinen potentiaali lähijunilla nyt olisi kun ei ole Nokiaa enää?

Pietari ei tule olemaan pitkään rantaradan matkustajien kohdekaupunki mutta Tukholma sitten? Ruotsinlaivavarustamoista toinen on jo supistanut Helsinki-Tukholma laivojen vuoroja ja panostanut Turku-Tukholma reitiiin uusilla laivoilla. Toinen taas tehnyt päinvastaisia reittimuutoksia. Lisäksi Naantalista alkaa liikenne uusilla roro matkustaja-autolautoilla Kapellskäriin jotka ottavat myös autottomia matkustajia. Eli ruotsinlaivaliikenteen painopiste siirtynee länsirannikolle. Eli helskinkiläisten ja uusmaalaisten matkustaminen Ruotsiin pitää kanssa ottaa huomioon.






tallennettu
Sivuja: [1] 2 | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Onko Turun tunnin juna jäämässä ikuisesti asemalle?  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina