Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Sm1 ja Sm2 kaluston käyttö nykyään?  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 ... 7 8 [9] 10 | Siirry alas Tulostusversio
Kari Suominen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 61


« Vastaus #200 : Tammikuu 06, 2017, 15:11:58 »

En usko, että enää voi mikään palauttaa Sm1-runkoja likenteeseen. Omasta puolestani ne voisi aivan hyvin romuttaakin, kyllä 40-45 vuotta on jo aivan riittävä elinkaari niille. Säästettäköön jotain kuitenkin museotarkoituksiin. Sm2-rungoista pitäisi selvittää tarkemmin, onko niistä vielä saneerattavissa kelpo kalustoa johonkin käyttötarkoitukseen.

Oli itse asiassa lähellä, ettei Sm2 -kalustoa saneerattu vielä toiseen kertaan uudelle kierrokselle, sillä kesäkuussa 2014 HSL selvitti kahta vaihtoehtoista mallia junakaluston hankkimiseksi.

Toisena vaihtoehtona oli hankkia 13 uutta junaa ja jatkaa edelleen liikennettä 27 peruskorjatulla Sm2-junalla vuoteen 2028 asti, ja tilata toinen erä uusia junia vasta 2020-luvun puolella. Selvityksen perusteella uusien junien hankinta isompana eränä oli kuitenkin perusteltua, koska junien hankkiminen yhdessä toimituserässä tulee halvemmaksi kuin kahteen toimituserään hajautettuna. Vaihtoehtona uusien junien täysimittaiselle hankinnalle oli VR:n vanhojen Sm2-junien peruskorjaus ja vuokraaminen HSL-liikenteeseen 10 vuodeksi. Tällöin uuden junakaluston seuraavaa lisähankintaa olisi voitu lykätä Pisara-radan käyttöönottoon saakka.

Kolme kuukautta myöhemmin eli syyskuussa 2014 HSL:n hallitus valtuutti  HSL:n esittämään junat omistavalle Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:lle 34 uuden junan tilaamista. Junakalustoyhtiö Oy:n hallitus päätti junien tilaamisesta ja junat tulevat liikenteeseen vuoden 2017 toukokuuhun mennessä. Uutta kalustoahan tarvitaan viimeistään vuonna 2018, jolloin HSL:n kilpailuttama junaliikenne aloittaa liikennöinnin.

Jounin heittämään mietteeseen "pitäisi selvittää onko niistä vielä saneerattavissa jotakin..." vastaisin omana näkemyksenäni, että ei kaluston ikä ole kynnyskysymys, Helsingissä kun ajetaan Sm2-junien kanssa saman ikäisillä metrojunilla ja raitiovaunuilla :

42 Valmet MLNRV II (NrII) matalalattiaisella väliosalla varustettua nivelvaunua (1983–1987, väliosa 2006–2011)
40 Valmet NRV I (NrI) nivelvaunua, joista osaan lisätään matalalattiainen väliosa (1973–1975, väliosa 2012–2013)

Saneerauksen laajuudesta riippuen ei maailmalla liikkuessaan aina välttämättä edes huomaa matkustavansa yli 40 vuotta vanhalla kalustolla, ellei sitten ole tietoinen kaluston valmistumisajankohdasta. Teknillinen toteutus ei siis ole mahdoton ja se onkin raha ja käytännön seikat jotka ratkaisevat, kun vaakakuppiin laitetaan uuden hankinta vastaan vanhan saneeraaminen.
 

« Viimeksi muokattu: Tammikuu 06, 2017, 15:41:16 kirjoittanut Kari Suominen » tallennettu
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 677


« Vastaus #201 : Tammikuu 06, 2017, 19:51:36 »

HSL:n halu saada JKOY:n uutta Sm5-kalustoa lisää on ihan siinä, että HSL on kyllästynyt monopolin ylihinnoiteltuun vaatimukseen liikenteenhoidosta. Resiinasta luettiin juuri, että monopolin johtaja on vetänyt omat johtopäätöksensä firman tulevaisuudesta ja eroaa ensi kuussa.
tallennettu
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1607


« Vastaus #202 : Maaliskuu 07, 2017, 17:10:56 »

HSL-liikenteessä on enää kymmenkunta Sm2-yksikköä sitoutuneena.

K-junat: 90 minuutin kierros -> tarvitaan yhdeksän junaa, joista kahdeksan on ruuhkassa tupla-Sm5 ja yksi 3xSm2. Aamuruuhkassa vain yksi kierros (7:06 Helsingistä) ja iltaruuhkassa kolme kierrosta (13:56, 15:26 ja 16:56 Helsingistä)

A-junat: 50 minuutin kierros -> tarvitaan viisi junaa, joista neljä on ruuhkassa Sm5 ja yksi 2xSm2. Aamuruuhkassa kolme kierrosta (lähdöt 6:26, 6:46 ja 7:36) ja iltaruuhkassa neljä kierrosta (lähdöt 15:26, 16:16, 17:06 ja 17:56). Aamuruuhkan 6:26-lähtö Helsingistä siirtyy palattuaan Helsinkiin E-junan lähtöön 7:20.

Rantarata: aamuruuhkassa kaksi kierrosta E-junaa (lähdöt 6:56 ja 7:20 Helsingistä). Näissä 2xSm2. Iltaruuhkassa kaksi kierrosta U-junaa (lähdöt 15:06 ja 17:03 Helsingistä 3xSm2) ja yksittäinen lähtö X-junaa ruuhkasuuntaan Helsingistä klo 15:53 (2xSm2) ja tyhjävaunusiirtona takaisin.

Aamuruuhkassa liikkuu 9xSm2 ja iltaruuhkassa 10xSm2. Todennäköisesti liikkuvat yksiköt eivät ole aamulla ja illalla täysin samat. Itselläni on nykyään harvoin tilaisuutta nähdä sekä aamu- että iltaruuhkassa liikkuvat yksiköt samana päivänä. Maanantaina 27.2. iltapäiväruuhkassa liikkuivat seuraavat yksiköt: 6086+6088 (A), 6072+6090+6078 (K), 6067+6079+6069 (U) ja 6097+6098 (X).
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 688


« Vastaus #203 : Maaliskuu 07, 2017, 19:48:53 »

Onpa noita edelleen paljon...en olisi uskonut. No, Stadlerin toimitukset parantavat matkustuksen tasoa aikaa myöten.

Tein mielenkiinnosta ekskursion Helsingin varikon luo parina iltana: ruuhkahuipun aikaan joutilaana ulkona pysäköitynä 5 kpl Sm5b:tä ja heittona parisenkymmentä Sm2:ta.

Toisena päivänä menin pariksi tunniksi heti ruuhkahuipun jälkeen, jolloin puolen tunnin - tunnin kuluessa etelän suunnasta saapui jo noin 10 Sm5:sta ja kuusi Sm2:sta yöpuulle.

Voisikohan jo kaikki K-junat edes korvata Sm5:llä? Palvelutaso paranisi samalla selvästi.

HSL-liikenteessä on enää kymmenkunta Sm2-yksikköä sitoutuneena.

K-junat: 90 minuutin kierros -> tarvitaan yhdeksän junaa, joista kahdeksan on ruuhkassa tupla-Sm5 ja yksi 3xSm2. Aamuruuhkassa vain yksi kierros (7:06 Helsingistä) ja iltaruuhkassa kolme kierrosta (13:56, 15:26 ja 16:56 Helsingistä)

A-junat: 50 minuutin kierros -> tarvitaan viisi junaa, joista neljä on ruuhkassa Sm5 ja yksi 2xSm2. Aamuruuhkassa kolme kierrosta (lähdöt 6:26, 6:46 ja 7:36) ja iltaruuhkassa neljä kierrosta (lähdöt 15:26, 16:16, 17:06 ja 17:56). Aamuruuhkan 6:26-lähtö Helsingistä siirtyy palattuaan Helsinkiin E-junan lähtöön 7:20.

Rantarata: aamuruuhkassa kaksi kierrosta E-junaa (lähdöt 6:56 ja 7:20 Helsingistä). Näissä 2xSm2. Iltaruuhkassa kaksi kierrosta U-junaa (lähdöt 15:06 ja 17:03 Helsingistä 3xSm2) ja yksittäinen lähtö X-junaa ruuhkasuuntaan Helsingistä klo 15:53 (2xSm2) ja tyhjävaunusiirtona takaisin.

Aamuruuhkassa liikkuu 9xSm2 ja iltaruuhkassa 10xSm2. Todennäköisesti liikkuvat yksiköt eivät ole aamulla ja illalla täysin samat. Itselläni on nykyään harvoin tilaisuutta nähdä sekä aamu- että iltaruuhkassa liikkuvat yksiköt samana päivänä. Maanantaina 27.2. iltapäiväruuhkassa liikkuivat seuraavat yksiköt: 6086+6088 (A), 6072+6090+6078 (K), 6067+6079+6069 (U) ja 6097+6098 (X).
tallennettu
Sakari Kestinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 121


« Vastaus #204 : Maaliskuu 07, 2017, 23:24:29 »

Missähän vaiheessa Nyssen (?)(Tampereen seudun joukkoliikenne: http://joukkoliikenne.tampere.fi/aikataulut-ja-reitit.html ) suunnitelmat Tampereen seudun kiskojen hyödyntämiseen paikallisliikenteelle mahtavat olla?
Tällä tasolla: http://www.tampereenseutu.fi/site/assets/files/4358/lahijuna_esite_valmis_031016.pdf


Luulisi että valtio voisi ilmaiseksi siirtää VR:n vanhoja Sameja paikalliselle kalustoyhtiölle koeliikenteeseen Pirkanmaalle. Nokialta Orivedelle ja Ylöjärveltä Toijalaan saattaisi olla mahdollisuuksia samantyyppiseen liikennöintiin kuin HSL:n alueella. Samalla päästäisiin Ruotsin-malliin, jossa yksi toimija ei käytännössä määrää koko raideliikenteen markkinaa. Vasta jos / kun koeliikenne alkaisi kasvaa, uusien esim. 2-osaisten FLIRT-junien hankinta voisi tulla ajnkohtaiseksi.
Niin luulisi, mutta jostain syystä Bernerin projekti VR:n osalta näyttää unohtuneen täysin.
tallennettu
Sakari Kestinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 121


« Vastaus #205 : Maaliskuu 07, 2017, 23:52:47 »

Sm2-kalustolla on tehollista käyttöikää jäljellä vielä noin 2030 asti. Mielestäni sitä kannattaisi käyttää taajamajunakokeiluihin kautta maan. Ainakin seuraavat rataosat tulevat kyseeseen:

Tampereen seudun lähiliikenne
– Nokia–Tampere–Kangasala–Orivesi (lähtö pääteasemalta :05, saapuminen pääteasemalle :55)

Varsinais-Suomen taajamajunaliikenne
– Turku–Salo(–Karjaa–Helsinki)
– Turku–Loimaa (vuorotellen Tampereen junan kanssa)

Satakunnan taajamajunaliikenne:
– Pori–Kokemäki (vuorotellen Tampereen junan kanssa niin, että yhteinen vuoroväli 1 h)
– Rauma–Kokemäki (vaihtoyhteydet Tampereen juniin)

Pohjanmaan taajamajunaliikenne:
– Seinäjoki–Vaasa (palvelemaan väliasemat, vaihtoyhteydet Seinäjoella kaukojuniin)
– Pietarsaari–Kokkola ("kaksoiskaupunki", vaihtoyhteydet Pännäisissä kaukojuniin)
– Raahe–Oulu–Kemi–Rovaniemi(–Kemijärvi) peruspalveluliikenne nopeiden junien välissä

Keski-Suomen taajamajunaliikenne:
– Jyväskylä–Äänekoski
– Jämsä–Jyväskylä–Pieksämäki

Kaakkois-Suomen taajamajunaliikenne
– Kotka–Kouvola kuten nytkin, mutta tunnin välein
– (Kouvola–)Lappeenranta–Imatra(–Parikkala)

Pohjois-Savon taajamajunaliikenne
– (Pieksämäki–)Suonenjoki–Kuopio–Siilinjärvi(–Iisalmi)

Varakalusto mukaanlukien tähän liikenteeseen sitoutuisi max 30x Sm2-yksiköitä. Tarpeen tullen vanhoja Sameja voisi pitkään kannibalisoida varaosiksi uutta kalustoa odotellessa.
tallennettu
Juhani Suntioinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 23


« Vastaus #206 : Maaliskuu 08, 2017, 08:46:13 »

Tähän Sm2 kaluston käyttöön voisi lisätä aamuvuoron Kouvola-Kuopio. Reittiä ajettiin aikaisemmin ainakin 1970-luvulla. Myöhemmin Ic-kalustolla. Nykyään pääsee aamulla Kouvolasta Vaasaan aikaisemmin kuin Mikkeliin.
tallennettu
Jonne Seppänen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 265


« Vastaus #207 : Maaliskuu 08, 2017, 12:49:26 »

Sm2:sille tulee mukavasti jatkokäyttöä kun nykyiset Eil-junat (pakettikatkojunaa lukuunottamatta) korvataan niillä kesäkuun atk-vaihdon jälkeen. Sm2 on taloudellinen kulkuväline henkilötyövoiman puolesta. Ei vaihtotöitä, jarrujentestauksia..
tallennettu
Johannes Erra
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 209


« Vastaus #208 : Maaliskuu 08, 2017, 14:06:46 »

Tästä seuraa välittömästi jatkokysymys: tuleeko Eil-kaluston käyttö vastaavasti vähenemään olennaisestikin? Jos nykyiset Eil-junat korvautuvat Sm2-kalustolla, eikä uutta Eil-liikennettä ole lähiliikennealueelle luvassa, käytännössä se tarkoittaa lähes koko Eil/Eilf-vaunuston poistumista. Ajoon jäisi toki muutama vaunu pakettikatkoja varten, muut päätyisivät sitten mätänemään jonnekin sivuraiteelle.
tallennettu
Joonas Lindholm
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 110


« Vastaus #209 : Maaliskuu 08, 2017, 14:53:51 »

Onpa noita edelleen paljon...en olisi uskonut. No, Stadlerin toimitukset parantavat matkustuksen tasoa aikaa myöten.

Tein mielenkiinnosta ekskursion Helsingin varikon luo parina iltana: ruuhkahuipun aikaan joutilaana ulkona pysäköitynä 5 kpl Sm5b:tä ja heittona parisenkymmentä Sm2:ta.

Toisena päivänä menin pariksi tunniksi heti ruuhkahuipun jälkeen, jolloin puolen tunnin - tunnin kuluessa etelän suunnasta saapui jo noin 10 Sm5:sta ja kuusi Sm2:sta yöpuulle.

Voisikohan jo kaikki K-junat edes korvata Sm5:llä? Palvelutaso paranisi samalla selvästi.

HSL-liikenteessä on enää kymmenkunta Sm2-yksikköä sitoutuneena.

K-junat: 90 minuutin kierros -> tarvitaan yhdeksän junaa, joista kahdeksan on ruuhkassa tupla-Sm5 ja yksi 3xSm2. Aamuruuhkassa vain yksi kierros (7:06 Helsingistä) ja iltaruuhkassa kolme kierrosta (13:56, 15:26 ja 16:56 Helsingistä)

A-junat: 50 minuutin kierros -> tarvitaan viisi junaa, joista neljä on ruuhkassa Sm5 ja yksi 2xSm2. Aamuruuhkassa kolme kierrosta (lähdöt 6:26, 6:46 ja 7:36) ja iltaruuhkassa neljä kierrosta (lähdöt 15:26, 16:16, 17:06 ja 17:56). Aamuruuhkan 6:26-lähtö Helsingistä siirtyy palattuaan Helsinkiin E-junan lähtöön 7:20.

Rantarata: aamuruuhkassa kaksi kierrosta E-junaa (lähdöt 6:56 ja 7:20 Helsingistä). Näissä 2xSm2. Iltaruuhkassa kaksi kierrosta U-junaa (lähdöt 15:06 ja 17:03 Helsingistä 3xSm2) ja yksittäinen lähtö X-junaa ruuhkasuuntaan Helsingistä klo 15:53 (2xSm2) ja tyhjävaunusiirtona takaisin.

Aamuruuhkassa liikkuu 9xSm2 ja iltaruuhkassa 10xSm2. Todennäköisesti liikkuvat yksiköt eivät ole aamulla ja illalla täysin samat. Itselläni on nykyään harvoin tilaisuutta nähdä sekä aamu- että iltaruuhkassa liikkuvat yksiköt samana päivänä. Maanantaina 27.2. iltapäiväruuhkassa liikkuivat seuraavat yksiköt: 6086+6088 (A), 6072+6090+6078 (K), 6067+6079+6069 (U) ja 6097+6098 (X).
Toisessa aamun E-junassa on 3×Sm2, joten Sm2:a on aamullakin 10 kpl.
Millä perusteella palvelutaso paranisi, jos viimeinenkin K-juna korvattaisiin Sm5:llä. Itse en sen jälkeen K-junaa aio käyttää säännöllisesti, sillä en jaksa kuunnella Sm5:n moottorin vinkunaa, puhinaa ja ovien piippausta, kun taas Sm2:n äänimaailma on miellyttävä. Istun tälläkin hetkellä K-junassa menossa Keravalta Helsinkiin vain siksi, että se on Sm2; muuten valitsisin R-junan. Jos ei pidä Sm2:lla matkustamisesta, voi käyttää niitä muita kahdeksaa K-junaa.
Aiotaanko muka Kouvolan Z-junatkin korvata Sm2:lla. Niiden ajama matka on kuitenkin melkein yhtä pitkä kuin Turun ja Tampereen IC-junilla, samantien nekin voitaisiin korvata. Ainakin 10:een Eil-vaunuun on vaihdettu uudet matkakortinlukijatkin, tuskin niitä huvikseen vaihdettiin. Sen sijaan D-junien ajaminen Sm2:lla kuulostaa järkevältä, sillä niiden kulkema matka on lyhyt.
tallennettu
Joonas Lindholm
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 110


« Vastaus #210 : Maaliskuu 08, 2017, 15:46:05 »

Niin ja toivottavasti D-junat korvataan viidellä Sm2-yksiköllä eikä neljällä, jotta istumapaikkojen määrä ei vähene. Yhdeksässä Eil-vaunussa, joista yksi on Eilf on 997 istumapaikkaa, ja viidessä Sm2:ssa on 1000 istumapaikkaa, mutta neljässä vain 800, mikä olisi merkittävä heikennys. Ei sielläkään seisomaan joutuisi, mutta olisi ainakin ahtaampaa. D-junien Sm2:lla ajamisen hyötynä olisi parempi kiihtyvyys, ja omasta mielestä myös paremmat äänet ja ovet.
tallennettu
Sakari Kestinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 121


« Vastaus #211 : Maaliskuu 08, 2017, 16:55:29 »

Tähän Sm2 kaluston käyttöön voisi lisätä aamuvuoron Kouvola-Kuopio. Reittiä ajettiin aikaisemmin ainakin 1970-luvulla. Myöhemmin Ic-kalustolla. Nykyään pääsee aamulla Kouvolasta Vaasaan aikaisemmin kuin Mikkeliin.
Olihan tämä liikenne voimissaan vielä vuoteen 2002 asti. Savon radan Sähkölättä. Valitettava totuus vain on, että lukuunottamatta Hillosensalmen ja Haukivuoren asemia lakkautetuilla asemilla ei ole enää henkilöliikenteen vaatimaa infrastruktuuria, matkustajalaituria jäljellä (tai jos on, niin korjatkaa alle).

Kouvola-Pieksämäki on myös (hieman yllättäen) yksi Suomen harvimmin asutuista alueista ja paikallisjunalle ei siellä ole montaakaan potentiaalista pysähdyspaikkaa, nykyisten asemien ja yllämainittujen lisäksi ehkä Otava.

Pieksämäeltä pohjoiseen sitten onkin jo enempi asutuskeskuksia ja Kuopion kaupunkialueella on useampikin paikka, jossa junapysähdys olisi perusteltu (Matkus, Kolmisoppi, Savilahti)

Ennemminkin rummuttaisin sitä, että Hillosensalmelle pääsisi "IC:llä" ainakin matkailusesonkina, pari junaparia päivässä riittäisi jo. Asema palvelisi koko Repoveden kansallispuistoa, ainakin jos paikalliset matkailuyrittäjät ottaisivat tilanteesta vaarin ja järjestäisivät asemalta kuljetuspalveluita ympäri aluetta.
tallennettu
Johannes Erra
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 209


« Vastaus #212 : Maaliskuu 08, 2017, 18:49:21 »

Aiotaanko muka Kouvolan Z-junatkin korvata Sm2:lla. Niiden ajama matka on kuitenkin melkein yhtä pitkä kuin Turun ja Tampereen IC-junilla, samantien nekin voitaisiin korvata. Ainakin 10:een Eil-vaunuun on vaihdettu uudet matkakortinlukijatkin, tuskin niitä huvikseen vaihdettiin. Sen sijaan D-junien ajaminen Sm2:lla kuulostaa järkevältä, sillä niiden kulkema matka on lyhyt.
Kaiken järjen mukaan, jos Eil-vaunuista aivan haluttaisiin eroon, Kouvolan Z-kierto saisi Sm4-junia, joita sitten korvattaisiin pääradalla Sm2:lla. En tiedä, olisiko siinä vähäisintäkään järkeä. Toisaalta, veturivetoisen (ja vieläpä ohjausvaunuttoman) operoinnin puutteista huolimatta Eil-vaunut eivät muutenkaan olisi poistumassa, jos minä tekisin päätökset.
tallennettu
Oskari Kvist
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 582


« Vastaus #213 : Maaliskuu 08, 2017, 20:39:21 »

Pieksämäeltä pohjoiseen sitten onkin jo enempi asutuskeskuksia ja Kuopion kaupunkialueella on useampikin paikka, jossa junapysähdys olisi perusteltu (Matkus, Kolmisoppi, Savilahti)

Ja Kurkimäki. Kuopion pohjoispuolella taas Männistö, Päiväranta, Sorsasalo, Vuorela.
tallennettu
Milo Hilve
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 76


« Vastaus #214 : Maaliskuu 08, 2017, 22:08:16 »

Aiotaanko muka Kouvolan Z-junatkin korvata Sm2:lla. Niiden ajama matka on kuitenkin melkein yhtä pitkä kuin Turun ja Tampereen IC-junilla, samantien nekin voitaisiin korvata. Ainakin 10:een Eil-vaunuun on vaihdettu uudet matkakortinlukijatkin, tuskin niitä huvikseen vaihdettiin. Sen sijaan D-junien ajaminen Sm2:lla kuulostaa järkevältä, sillä niiden kulkema matka on lyhyt.
Kaiken järjen mukaan, jos Eil-vaunuista aivan haluttaisiin eroon, Kouvolan Z-kierto saisi Sm4-junia, joita sitten korvattaisiin pääradalla Sm2:lla. En tiedä, olisiko siinä vähäisintäkään järkeä. Toisaalta, veturivetoisen (ja vieläpä ohjausvaunuttoman) operoinnin puutteista huolimatta Eil-vaunut eivät muutenkaan olisi poistumassa, jos minä tekisin päätökset.
Jos Eilit nyt pitäisi korvata, niin mahdollinen tuleva Sm7 voisi korvata.
tallennettu
Joonas Lindholm
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 110


« Vastaus #215 : Maaliskuu 09, 2017, 06:35:51 »

Aiotaanko muka Kouvolan Z-junatkin korvata Sm2:lla. Niiden ajama matka on kuitenkin melkein yhtä pitkä kuin Turun ja Tampereen IC-junilla, samantien nekin voitaisiin korvata. Ainakin 10:een Eil-vaunuun on vaihdettu uudet matkakortinlukijatkin, tuskin niitä huvikseen vaihdettiin. Sen sijaan D-junien ajaminen Sm2:lla kuulostaa järkevältä, sillä niiden kulkema matka on lyhyt.
Kaiken järjen mukaan, jos Eil-vaunuista aivan haluttaisiin eroon, Kouvolan Z-kierto saisi Sm4-junia, joita sitten korvattaisiin pääradalla Sm2:lla. En tiedä, olisiko siinä vähäisintäkään järkeä. Toisaalta, veturivetoisen (ja vieläpä ohjausvaunuttoman) operoinnin puutteista huolimatta Eil-vaunut eivät muutenkaan olisi poistumassa, jos minä tekisin päätökset.
Jos Eilit nyt pitäisi korvata, niin mahdollinen tuleva Sm7 voisi korvata.
Kun Sm2:lla on vielä runsaasti käyttöikää jäljellä, tuskin uuden kaluston hankintaan on mitään tarvetta. Sm5:a hankittiin iso erä siksi, että kaikki HSL:n liikenteessä käytettävät piti hankkia ennen FLIRTin valmistamisen päättymistä. 2020-luvun lopulla hankitut uudet junat eivät olisi olleet yhteisajokelpoisia vanhojen kanssa, ja niiden hintakin olisi ollut paljon korkeampi uutten turvamääräysten vuoksi.
tallennettu
Antti Havukainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 144


« Vastaus #216 : Maaliskuu 10, 2017, 13:59:37 »

Uudet aikataulut on taas julkaistu ja kuten odotettavissa olikin, K-junien viimeiset harvalukuiset Sm2-vuorot tulevat katoamaan kahden viikon päästä. Rantaradan osalta kalustotilanne pysyy ilmeisesti ennallaan ainakin vielä pari kuukautta, mutta joka tapauksessa sielläkin suunnalla alkaa pian olla viimeiset hetket kyseisen kalustotyypin kuvaamiseen.

https://www.vr.fi/cs/vr/fi/lahiliikenne-aikataulut
tallennettu
Joonas Lindholm
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 110


« Vastaus #217 : Maaliskuu 10, 2017, 17:25:51 »

Uudet aikataulut on taas julkaistu ja kuten odotettavissa olikin, K-junien viimeiset harvalukuiset Sm2-vuorot tulevat katoamaan kahden viikon päästä. Rantaradan osalta kalustotilanne pysyy ilmeisesti ennallaan ainakin vielä pari kuukautta, mutta joka tapauksessa sielläkin suunnalla alkaa pian olla viimeiset hetket kyseisen kalustotyypin kuvaamiseen.

https://www.vr.fi/cs/vr/fi/lahiliikenne-aikataulut
Vielä vuosi sitten kaikki K-junan ruuhkavuorot taidettiin ajaa Sm2:lla, mutta ranradalla ei tällaista tilannetta ollut, joten niiden poistaminen K-junista tuntuu oudolta. Luulisi, että niitä käytettäisiin tasaisesti eri linjoilla, mutta näköjään sitten ei. Olisi kannattanut poistaa ensin rantaradalta joku Sm2 vuoro K-junan sijaan. Joka tapauksessa rantaradan tilanne ei tule pysymään ennallaan paria kuukautta, vaikka jotkut vuorot ajettaneen Sm2:lla vielä kesäkuussa. Vielä muutama viikko sittenhän ajettiin kolmannes K-junan ruuhkavuoroista Sm2:lla, mutta nyt vain yhdeksäsosa, joten joku vuoro poistunee rantaradalta jo huhtikuussa. Ja K-junan viimeisetkin vuorot saattavat kadota jo ennen aikataulun muutosta, kuten suurin osa edellisen aikataulun K-junan Sm2-vuoroista onkin jo kadonnut.
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 688


« Vastaus #218 : Maaliskuu 10, 2017, 22:18:39 »

Ehkäpä pääradan matkustajat ovat halunneet hanakammin parempitasoista matkustamista kuin muiden suuntien ja K-junat ovat sen takia ensin vuorossa? Vai onko tähän jokin liikenteellinen syy esim. pärempi kiihtyvyys kuormitetulla radalla? Tai vain kalustokierrollinen logiikka?

Uudet aikataulut on taas julkaistu ja kuten odotettavissa olikin, K-junien viimeiset harvalukuiset Sm2-vuorot tulevat katoamaan kahden viikon päästä. Rantaradan osalta kalustotilanne pysyy ilmeisesti ennallaan ainakin vielä pari kuukautta, mutta joka tapauksessa sielläkin suunnalla alkaa pian olla viimeiset hetket kyseisen kalustotyypin kuvaamiseen.

https://www.vr.fi/cs/vr/fi/lahiliikenne-aikataulut
Vielä vuosi sitten kaikki K-junan ruuhkavuorot taidettiin ajaa Sm2:lla, mutta ranradalla ei tällaista tilannetta ollut, joten niiden poistaminen K-junista tuntuu oudolta. Luulisi, että niitä käytettäisiin tasaisesti eri linjoilla, mutta näköjään sitten ei. Olisi kannattanut poistaa ensin rantaradalta joku Sm2 vuoro K-junan sijaan. Joka tapauksessa rantaradan tilanne ei tule pysymään ennallaan paria kuukautta, vaikka jotkut vuorot ajettaneen Sm2:lla vielä kesäkuussa. Vielä muutama viikko sittenhän ajettiin kolmannes K-junan ruuhkavuoroista Sm2:lla, mutta nyt vain yhdeksäsosa, joten joku vuoro poistunee rantaradalta jo huhtikuussa. Ja K-junan viimeisetkin vuorot saattavat kadota jo ennen aikataulun muutosta, kuten suurin osa edellisen aikataulun K-junan Sm2-vuoroista onkin jo kadonnut.
tallennettu
Joonas Lindholm
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 110


« Vastaus #219 : Maaliskuu 11, 2017, 07:01:50 »

Ehkäpä pääradan matkustajat ovat halunneet hanakammin parempitasoista matkustamista kuin muiden suuntien ja K-junat ovat sen takia ensin vuorossa? Vai onko tähän jokin liikenteellinen syy esim. pärempi kiihtyvyys kuormitetulla radalla? Tai vain kalustokierrollinen logiikka?
Muistaakseni nimenomaan rantaradalla on haluttu Sm2:a eroon. Onko se nyt sitten parempitasoista, mutta ainahan ihmiset kuvittelevat uuden olevan parempaa. Sm5:n hajoamisesta johtuvia perumisia ja myöhästymisiä on ainakin ollut enemmän suhteessa kalustolla ajetuttujen vuorojen määrään kuin Sm2:lla. Parempi kiihtyvyys saattaa olla syy, koska Sm2-kalustoisella K-junalla on hieman vaikeuksia pysyä aikataulussa. Asemilla seisomisaikaa olisi voinut kyllä hieman lyhentää, niin ongelma olisi poistunut, sillä nykyään usein pysähdys kestää turhan kauan.
Kalustokierrollinen logiikka on myös järkevä syy. Tällä hetkellä ilmalasta ajetaan Helsinkiin rantarataa varten neljän ja viiden Sm2:n junat sekä K-junaa varten 3xSm2. Neljän pätkä jaetaan kahtia, joista puolet tekee vain yhden kierroksen aamuruuhkan aluksi, ja siirtyy sitten ilmalaan. Loput rantaradan Sm2:t siirtyvät aamuruuhkan jälkeen seisomaan aseman ratapihalle, mutta K-juna viedään Ilmalaan ja tuodaan takaisin iltaruuhkaa varten, kun taas rantaradan junan ovat jo valmiiksi laiturin lähellä. Iltaruuhkan jälkeen kaikki Sm2:t ajetaan ilmalaan, joten loppujen lopuksi K-junan Sm2 on ajanut pisimmän matkan tyhjänä, joten sen korvaaminen Sm5:llä oli tältä kannalta järkevintä. Mm. iltaruuhkaan tuodaan tällä hetkellä 3xSm2 raiteelle 5 ja 2xSm5 raiteelle 6, kun uusissa aikatauluissa riittää tuoda 4xSm5, jolla pystytään hoitamaan molemmat junat.
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 688


« Vastaus #220 : Maaliskuu 11, 2017, 10:23:34 »

Mielenkiintoista tutkailua, kiitos Joonas!

Ehkäpä pääradan matkustajat ovat halunneet hanakammin parempitasoista matkustamista kuin muiden suuntien ja K-junat ovat sen takia ensin vuorossa? Vai onko tähän jokin liikenteellinen syy esim. pärempi kiihtyvyys kuormitetulla radalla? Tai vain kalustokierrollinen logiikka?
Muistaakseni nimenomaan rantaradalla on haluttu Sm2:a eroon. Onko se nyt sitten parempitasoista, mutta ainahan ihmiset kuvittelevat uuden olevan parempaa. Sm5:n hajoamisesta johtuvia perumisia ja myöhästymisiä on ainakin ollut enemmän suhteessa kalustolla ajetuttujen vuorojen määrään kuin Sm2:lla. Parempi kiihtyvyys saattaa olla syy, koska Sm2-kalustoisella K-junalla on hieman vaikeuksia pysyä aikataulussa. Asemilla seisomisaikaa olisi voinut kyllä hieman lyhentää, niin ongelma olisi poistunut, sillä nykyään usein pysähdys kestää turhan kauan.
Kalustokierrollinen logiikka on myös järkevä syy. Tällä hetkellä ilmalasta ajetaan Helsinkiin rantarataa varten neljän ja viiden Sm2:n junat sekä K-junaa varten 3xSm2. Neljän pätkä jaetaan kahtia, joista puolet tekee vain yhden kierroksen aamuruuhkan aluksi, ja siirtyy sitten ilmalaan. Loput rantaradan Sm2:t siirtyvät aamuruuhkan jälkeen seisomaan aseman ratapihalle, mutta K-juna viedään Ilmalaan ja tuodaan takaisin iltaruuhkaa varten, kun taas rantaradan junan ovat jo valmiiksi laiturin lähellä. Iltaruuhkan jälkeen kaikki Sm2:t ajetaan ilmalaan, joten loppujen lopuksi K-junan Sm2 on ajanut pisimmän matkan tyhjänä, joten sen korvaaminen Sm5:llä oli tältä kannalta järkevintä. Mm. iltaruuhkaan tuodaan tällä hetkellä 3xSm2 raiteelle 5 ja 2xSm5 raiteelle 6, kun uusissa aikatauluissa riittää tuoda 4xSm5, jolla pystytään hoitamaan molemmat junat.
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 285


« Vastaus #221 : Maaliskuu 11, 2017, 12:58:43 »

Parempi kiihtyvyys saattaa olla syy, koska Sm2-kalustoisella K-junalla on hieman vaikeuksia pysyä aikataulussa. Asemilla seisomisaikaa olisi voinut kyllä hieman lyhentää, niin ongelma olisi poistunut, sillä nykyään usein pysähdys kestää turhan kauan.
Kyllä Sm2:lla on rantaradan E ja U vuoroissakin vaikea pysyä aikataulussa ruuhka-aikaan, koska portaiden takia matkustajien kyytiin nousu ja poistuminen on hitaampaa kuin matalalattiajunassa.

Mitä ääni- ja muuhun nautintomaailmaan tulee niin Sm2:n kompressoreiden pauhaaminen etummaisissa kahdessa osastossa, ilmastoinnin puute sekä liian kuumaksi säädetty lämmitys pilaavat matkantekokokemuksen.

Eil junien korvaaminen Sm2:lla en ymmärrä ollenkaan. Eil-vaunuista koottujen junien nopeus on veturista riippuen 140-160 km/h kun Sm2:lla vain 120. Pitäisi ennemmin koota Eil vaunuista heilurijuna joissa on veturi kummassakin päässä (jos onnistuu)

t. Rainer
tallennettu
Johannes Erra
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 209


« Vastaus #222 : Maaliskuu 11, 2017, 13:17:24 »

Suurin sallittu nopeus on totta kai ollut keskeinen syy sillekin, että Eil-vaunuja on saneerattu, ja sille, että niiden on oletettu vielä pitkään pysyvän ajossa. Ainoa peruste korvata vaunuja muulla kalustolla nopeasti on nähdäkseni oletus näin alenevista kustannuksista. Veturijunan kustannustasoa nostavat tietysti monet tekijät verrattuna moottorijuniin, pitkä kääntöaika jo itsessään on tässä merkityksellinen, ja lisätyövoiman tarve vain korostaa tätä. Vastaavat rungot Suomen ulkopuolella liikkuvatkin oikeastaan poikkeuksetta ohjausvaunujen kanssa.

Tätä taustaa vasten on myös ymmärrettävää, että korvaajina kyseeseen eivät tässä vaiheessa voi tulla uudishankinnat. Varsinaiset liikennöintikustannukset kylläkin alenisivat, mutta uuden kaluston hankintakustannusten kuolettaminen veisi projektin silti miinukselle. Sm2-junien kanssa tätä ongelmaa ei tietenkään ole.

Jos Sm2-kalustoa tulevaisuudessa tarvitaan vain verrattain pieni määrä, D-juniin Eilejä korvaamaan ja toisaalta epäilemättä Riihimäki-Lahti-Kouvola-Kotka-käytävän juniin, ja toisaalta Eil-runkoja niinikään käytetään vain Kouvolaan saakka ulottuvassa Z-liikenteessä ja jännitekatkojunissa, molempien kalustokokonaisuuksien ylläpitokustannukset saataneen entisestään alemmas, kun varastoitavia junia samalla voi käyttää lähestulkoon maksuttomina varaosavarastoina.
tallennettu
Joonas Lindholm
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 110


« Vastaus #223 : Maaliskuu 11, 2017, 13:53:28 »

Parempi kiihtyvyys saattaa olla syy, koska Sm2-kalustoisella K-junalla on hieman vaikeuksia pysyä aikataulussa. Asemilla seisomisaikaa olisi voinut kyllä hieman lyhentää, niin ongelma olisi poistunut, sillä nykyään usein pysähdys kestää turhan kauan.
Kyllä Sm2:lla on rantaradan E ja U vuoroissakin vaikea pysyä aikataulussa ruuhka-aikaan, koska portaiden takia matkustajien kyytiin nousu ja poistuminen on hitaampaa kuin matalalattiajunassa.

Mitä ääni- ja muuhun nautintomaailmaan tulee niin Sm2:n kompressoreiden pauhaaminen etummaisissa kahdessa osastossa, ilmastoinnin puute sekä liian kuumaksi säädetty lämmitys pilaavat matkantekokokemuksen.

Eil junien korvaaminen Sm2:lla en ymmärrä ollenkaan. Eil-vaunuista koottujen junien nopeus on veturista riippuen 140-160 km/h kun Sm2:lla vain 120. Pitäisi ennemmin koota Eil vaunuista heilurijuna joissa on veturi kummassakin päässä (jos onnistuu)

t. Rainer

Niin, varmaan rantaradallakin on vaikeuksia pysyä aikataulussa, mutta ainakin pääradalla se vaikuttaa enemmän johtuvan huonommassa kiihtyvyydestä kuin portaista. Joskushan matkustajat nousevat Sm5:n yksi kerrallaan keskeltä ovea, jolloin se voi olla jopa hitaampaa kuin Sm2:een.
Muistaakseni kompressori ääni on voimakkain junan keskellä, mutta istun nykyään aina etummaisessa osastossa moottorivaunussa kauimpana Helsingin päästä eikä siellä ainakaan kompressori kuulu häiritsevän voimakkaasti. Vai tarkoititko moottorittoman pään etummaisia osastoja; niistä en tiedä, kun en niitä ole käyttänyt.
Ilmastoinnin puute on toki häiritsevä asia kuumalla säällä varsinkin, kun päätyosaston päätyikkuna ei pysy auki kovassa vauhdissa ellei sinne tunge verhoja väliin. Sitten vielä kerran erityisen kuumalla säällä verhot puuttuivat kokonaan, joten jouduin sitten pitämään käsin ikkunan auki. Kuumia säitä ei kuitenkaan ole kovin paljon. Eil-junissa ei ole tarvetta molemmissa päissä oleville vetureille, sillä ne ajavat kerrallaan vain yhden vuoron, jonka jälkeen on pitkä tauko.
tallennettu
Joona Kärkkäinen
Käyttäjä
Paikalla

Viestejä: 497


« Vastaus #224 : Maaliskuu 11, 2017, 14:57:21 »

Aikatauluista: K-junalla Sm2:lla pysyy aivan loistavasti aikataulussa normaalitilanteessa, myöhästymisen syy on useimmiten edellä junnaava I- tai P-juna, joka kun kulkee vähänkin myöhässä, joutuu K-juna hiljentämään vauhtiaan. Rantaradalla U- ja E voivat olla ruuhka-aikaan tiukkoja, mutta eivät kuitenkaan mahdottomia, minä olen siellä kokenut ongelmaksi liian lyhyet junat, esim. kahdella Sm2:lla E-juna kahdeksan pintaan aamulla on todella hidas vaihtamaan matkustajiaan. Eil-junilla käytännössä ajetaan 140 km/h koska Sr1, ja se yhdisetelmä, vaikkakin korkeammalla sn:llä on merkittävästi huonompi kiihtymään ja jarruttamaan kuin Sm2. Ainakaan D-junissa korkeammasta nopeudesta ei ole isoa hyötyä, oikoradalla sen sijaan on pitkiäkin matkoja pysähtymättä, kuten Mlä-Lh.
tallennettu
Sivuja: 1 ... 7 8 [9] 10 | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Sm1 ja Sm2 kaluston käyttö nykyään?  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2019 Resiina