Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Nokia Oy:n veturit  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 [2] 3 | Siirry alas Tulostusversio
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #25 : Huhtikuu 23, 2016, 17:26:07 »

Karhulan Deutz-kuvan linkissä (kiitos,Mika!) veturit muistuttavat linkin konetta. Näin kuvan Porissa 1975, enkä silloisella suurenuslasilla saanut varmaa selvää numerosta. Etenkin nykyisin, kun näkö ei ole yhtä tarkka, saa digitaalisin menetelmin paremmin selvää hankalista teksteistä. Oheinen osasuurennos Seikun sahan veturin valmistajanlaatasta ei oikeastaan vaatinut mitään: 1600 dpi skannaus, ja hiukan kirkkauden yms.  säätöä. Raseuler on siis Rosenlew, kuten oli helppo arvata. Raideleveyskin vaikuttaa listan mukaiselta.
Karhulan kuvan linkki   http://vaunut.org/kuva/82605?t=deutz&tag0=19%7C%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen
Osasuurennos laatasta
Kulkematon postikortti , painettu teksti takana: Kotka. Tapulikatu Hietasten sahan lautatarhassa. (F.Jonasson).  J.E.Rosbergin sarja III. 18. 8.  WSOY
Raideleveys 900 - 1064? Ajojohdin?


* osas.jpg (61.63 kilotavua, 577x600 - tarkasteltu 395 kertaa.)

* Hietanen-pk.jpg (257.18 kilotavua, 655x1000 - tarkasteltu 472 kertaa.)
tallennettu
Pekka Porkkakoski
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 144


« Vastaus #26 : Huhtikuu 23, 2016, 21:12:04 »

Hassua, sama kuva Hietasista on meren yli Enso Gutzeit:n sahalta: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19690123_497
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #27 : Huhtikuu 25, 2016, 20:04:12 »

Huokaus. Raiteisto näyttää aivan samanlaiselta kuin Norjan sahan lautatarhalla. Paitsi tuo ajojohto puuttuu jo 30-luvun kuvista. Vaikka kortin teksti on oikein painettu, on jotain mennyt sekaisin. Hietasten sahan perusti Paul Wahl & Co, joten siellä voisi olla eri raideleveys. Kotkassa siis toimi tämä:  http://vaunut.org/kuva/91459?t=h%25C3%25B6yrys%25C3%25A4ili%25C3%25B6veturi&tag0=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen   , ja raideleveys oli 1067mm. Sähköllä toimiva nosturi?
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #28 : Huhtikuu 27, 2016, 19:22:35 »

Vaikka tämä ei suorastaan liity Nokian Deutz-veturiin, niin edellisiin kuitenkin. Liitteenä ote Rosenlewin henkilökuntalehdestä vuodelta 1981. Siinä nähdään Seikun sahalla  "Planet"-veturi, sekä keskustelun varhainen Deutz. Kävin paikalla 1975, jolloin näin kuvia, mutta vain samasta Deutzista. Metsässä romulaanilla olivat "Planetit". Mielestäni niiden koneet olivat samanlaiset, ja arvelisin niiden olevan lähes samaa tyyppiä. Otin onneksi useita kuvia. Ehkä ulkomuodon erot osittain johtuvat leventämisestä 900 mm raiteelle. Veturit olivat numerot 43 , ja 44. Ilmeisesti Deutz oli toinen pienemmistä, mutta entä se puuttuva?
Samalla retkellä kävin Reposaaren sahalla (kolmas mahtisaha aikanaan Kokemäenjoen Uittoyhdistyksen takana, ja toisen Pispalan tukkikiramon rakentaja silloisessa Pohjois-Pirkkalassa). Reposaareen suunniteltiin jopa Sahateollisuusmuseota, mutta rakennukset paloivat. Laajat raiteistot oli jo purettu, ja tyhjällä pihalla seisoi purkutyössä apuna ollut Vanaja 6x6.


* seikku12-81.jpg (304.14 kilotavua, 1335x750 - tarkasteltu 500 kertaa.)

* seikku-le.jpg (352.96 kilotavua, 912x1000 - tarkasteltu 589 kertaa.)

* seikku-44-43-a.jpg (322.58 kilotavua, 1065x810 - tarkasteltu 571 kertaa.)
tallennettu
Heikki Itävuo
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 66


« Vastaus #29 : Huhtikuu 27, 2016, 22:13:23 »

Tässäpä nuo alimmaisen kuvan veturit http://vaunut.org/kuva/46852?a=1.
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #30 : Huhtikuu 28, 2016, 17:25:17 »

Kiitos, Heikki linkin mukaan tuomisesta! Saan myös hyvän tilaisuuden lisätä kuvia, pääasiassa siitä veturista, jonka identiteettiä epäillään. Kovin vähän tunnen koneita, mutta etenkin vaihteisto vaikuttaa samannaköiseltä. Edelleen arvelen, että muuttunut ulkonäkö johtunee leventämisestä/kaventamisesta. Leveämmät ja raskaammat lisäpainot tuovat mieleen, että veturi on kavennettu.


* rosea.jpg (238.9 kilotavua, 885x800 - tarkasteltu 492 kertaa.)

* roseb.jpg (246.49 kilotavua, 893x900 - tarkasteltu 434 kertaa.)

* rosec.jpg (283.12 kilotavua, 976x1000 - tarkasteltu 474 kertaa.)

* rosed.jpg (228.26 kilotavua, 976x750 - tarkasteltu 467 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #31 : Toukokuu 08, 2016, 23:41:53 »

Deutz - veturien maahantuojan, Grönblom Oy:n arkistotietoja kävi läpi v. 1978 AK: "Kerätty pääasiassa myyntiluetteloista". Nämä luettelot ovat käsin kirjoitettuja, sisältäen varaosista lähtien kaikkea muutakin. Siksi tämäkään lista ei ole täydellinen, kommenteiltaan kyllä harkittu.
Oliko Kymi/Halla ensimmäinen? Moottoriteho 16/18 on outo, C XI pitäisi olla 16/20 vuoden 1910 taulukon mukaan (Jahrbuch für Eisenbahngesichte 8 , Deutsche Gesellschaft für Eisenbanhgesichte E.V. 1975). Vanhempi malli? Toimiko se samalla radalla kuin Hallan sähköveturi v. 1896? Lähteestä, jota en ole merkinnyt muistiin, tämä sähköveturi oli ASEA, raideleveys 914 mm.


* DGrö-a.jpg (214.26 kilotavua, 870x1200 - tarkasteltu 471 kertaa.)

* DGrö-b.jpg (171.79 kilotavua, 880x1200 - tarkasteltu 410 kertaa.)

* DGrö-c.jpg (168.91 kilotavua, 944x1200 - tarkasteltu 449 kertaa.)

* DGrö-d.jpg (119.31 kilotavua, 860x1200 - tarkasteltu 425 kertaa.)
tallennettu
Pekka Porkkakoski
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 144


« Vastaus #32 : Toukokuu 09, 2016, 08:21:16 »

Lähteenä voisi olla tämä http://industribanor.se/dokument/loklistor/summary/2-loklistor/19-allm%C3%A4nna-svenska-elektriska-ab-v%C3%A4ster%C3%A5s-asea
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #33 : Toukokuu 27, 2016, 21:48:28 »

Seikku, vihreät veturit. Muistiinpano 28.12.1975:
Uudenniityn romualue, veturit  42 – 43 – 44.  42 vain peltiosia jäljellä. Selvästi erottuu vanhempi numerointi ”2”. Siis ainoastaan hytti jäljellä.
”43”:sen moottori:  FLL 712 no:  261569/95    24/2800
”44”:sen moottorin laatta englanninkielinen, no:  399212R6 21hp/2100rpm
hytin pituus x leveys (44)  128x90 cm , raideväli 93 cm ja raideleveys 90 cm
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #34 : Marraskuu 14, 2016, 23:24:26 »

P&K:n veturien "kantakorteissa" on säilynyt joitakin liimattuja leikkeitä Deutzin alkuperäisistä mainoslehtisistä. ohessa veturityypin PME117 kuvia pahaisina valokopioina. Kortissa mainitaan moottorin olleen 1 sylinterien "nafta-moottori". 8 hv ja 400 rpm. Ostopäiväksi mainitaan 11.8.1928 . Olisipa edes näitä muistakin malleista!


* FP117a.jpg (201.84 kilotavua, 917x400 - tarkasteltu 426 kertaa.)

* FP117b.jpg (163.51 kilotavua, 1016x400 - tarkasteltu 432 kertaa.)

* FP117c.jpg (264.34 kilotavua, 1116x450 - tarkasteltu 439 kertaa.)
tallennettu
Ilkka Hovi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 347


« Vastaus #35 : Marraskuu 19, 2016, 22:52:04 »

Vapriikin Siiri-tiedostossa on hakusanalaa kapearaiteinen kuva Nokia nro 1 veturista. Musta möhkö eikä numeroa näy mutta selvä Krauss ja 0-4-0
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #36 : Marraskuu 20, 2016, 21:31:41 »

Toinen kuva vanhasta ykkösestä:    haku 1349 1623 . Päinvastainen kuin musta möhkö, niin utuinen ,ettei nopeassa selauksessa edes huomaa!
tallennettu
Ilkka Hovi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 347


« Vastaus #37 : Marraskuu 20, 2016, 21:35:56 »

Sama vehe.  Pyörittää silmiään
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #38 : Joulukuu 16, 2016, 18:48:16 »

Muutama päivä sitten Ted Karlsson vihjaisi pienestä viitteestä. Tarkistin asian hyllyssäni olevasta kirjasta. Tuttu juttu, ajattelin.  Kaivoin esiin kaiken mahdollisen,  ja esitän tärkeimmät kohdat liitteinä. Jokunen kuukausi sitten Ilkka kommentoi  Nokialla asennetun uuden kattilan tekijää :  Henschel.  En ollut pitänyt asiaa kovin tärkeänä 50 vuotta sitten, tämän yhden veturin suhteen.  Mutta.  Se pieni viite on toisellakin rivillä!
Liitekuva on ”Hanomag Nachrichten”- lehdestä.  Mielestäni hyvännäköinen veturi on kuvattu myös sivuilla:   http://vaunut.org/kuva/93052?u=3399&kv=1920&kv2=1938


* RLR-toinen-viitonen.jpg (430.69 kilotavua, 1501x1000 - tarkasteltu 593 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #39 : Joulukuu 16, 2016, 18:53:13 »

Kattilakirjan kuvan allekirjoitus sanoo selvästi : Kattilan teki Henschel. Isompi dokumentti kertoo saman koko veturista! Kirjan tiedot toimivat lähdetietona seuraavaan.


* Hano-a.jpg (307.93 kilotavua, 1282x851 - tarkasteltu 432 kertaa.)

* Beschreibung-10267.jpg (277.02 kilotavua, 794x1144 - tarkasteltu 404 kertaa.)

* Lähdekirjan-tiedot.jpg (204.42 kilotavua, 1700x631 - tarkasteltu 420 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #40 : Joulukuu 16, 2016, 18:56:50 »

Kirjan tiedot näkyvät liitteessä edellisessä vastauksessa.  Se pieni viite on liitteen taulukossa. Mitä se merkitsee?  Tavanomainen tarina:  Veturi alihankitaan toisesta tehtaasta, kun itse ei ehditäkään rakentaa. Mikään löytämäni lähde ei  mainitse määrää.


* Tafel-7.jpg (906.55 kilotavua, 1774x1200 - tarkasteltu 483 kertaa.)
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2418


« Vastaus #41 : Joulukuu 16, 2016, 21:03:58 »

Ketjussa vähän aikaa sitten oli esillä Hallan Deutz, tyyppi C XI. Se oli valmistusnumero 522 vuodelta 1907. Raideleveys tehtaan luettelossa 917 mm, toimituspäivä 27.11.1907 ja ostaja AB Industria/Halla AB, Kotka.

Henschelin valmistama Hanomag on sikäli mielenkiintoinen, että valmistusnumero on Hanomagin ja kyseistä veturia ei löydy Henschelin luettelosta. Monasti tällaisissa tapauksissa todellinen valmistaja ilmoittaa (--- xxx varten). Ehkä se on sopimuskysymys tai sitten Henschel piti toimitusta liian vähäpätöisenä merkittäväksi omaan listaan tai sitten joku muu syy.
tallennettu
Ilkka Hovi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 347


« Vastaus #42 : Joulukuu 16, 2016, 23:09:08 »

1920-luvun lopun ja 1930-luvun alun lama-ajan takia saksalaiset veturitehtaat tekivät järjestelyjä joiden takia esim Hanomag joutui lopettamaan veturituotannon. Siksi olen ajatellut että koskeen pulahtamisen jälkeen Nokian Hanomag sai uuden kattilan, varsinkin kun tulipesän kuumat kuparilevyt eivät välttämättä pidä äkillisestä vesikylvystä. Mielestäni siksi siis Henschell olisi jatkanut Hanomagin "varaosa" toimituksia.
Lisäksi Reinon Tafel 7:ssä oleva viite 1)Hanomag viittaa Vr1 veturiin ainakin sylinterin halkaisijan että iskupituuden
mukaan.
Jokatapauksessa minulla ei ole lähteitä saksalaisen veturiteollisuuden järjestelyistä ja siitä mikä tehdas sai minkä tehtaan markkinat itselleen. Varmaan tietoa löytyy kirjasta missä on kerrottu yleensä saksalaisista veturitehtaista, sellainen on olemassa. Hanomagista tiedän tehtaan valmistaneen puolitelaketju miehistönkuljetusvaunuja (SdKfz 251) versioineen ja myöhemmin 1950-luvulla Suomessakin oli Hanomag kuorma-autoja sekä trakstoreita.
Olen enempi pultti ja mutteri linjalla, joten jätän tehdas tarinat muille.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 17, 2016, 23:13:09 kirjoittanut Ilkka Hovi » tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2418


« Vastaus #43 : Joulukuu 17, 2016, 00:18:14 »

Minä olen lukutoukka, vaan en pultti ja mutteri tietoinen, joten tässä vähän vanhojen saksalaisten höyryveturifirmojen yhdistymistä 1930-luvun lamassa:
- Borsig sai AEG:n höyrytuotannon ja Vulcan (Stettin) tuotannon kokonaan.
- Hanomag ja Hagans menettivät veturituotannon Henschelille. (Ilkalta tuli muutoin paras ehdotus miksi Nokian veturin kattilan valmistaja on Henschel).
- Linke-Hofmann-Busch höyryveturituotanto jaettiin Henschelin ja Kruppin kesken
- BMAG (ent. Schwartzkopff) sai Hartmanin tuotannon
- Krupp sai myös Hohenzollernin ja Humboldtin tuotannot
- Union ja Karlsruhe saivat sulkea porttinsa
- Maffei siirtyi Kraussille ja muodostui Krauss-Maffei (myös kuorma- ja linja-autopuolella)
- Esslingen, Schichau ja Orenstein & Koppel jatkoivat sellaisinaan
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #44 : Joulukuu 17, 2016, 12:45:24 »

Olennaisesti kyseessä on vain mainos. Tafel 7 on peräisin vv. 1925 ja 1936 katalogeista.  Arvasin, ettei valmistajannumeroita ole, ne olisivat tietenkin todiste. Syystä tai toisesta Henschel halusi kuitenkin esittää moista. Pieni viitehän on tosiaan kahdella rivillä. Ilkan vastaus vuoden 1938 uuteen kattilaan on nähdäkseni  ainoa mahdollinen.
RLR pettyi ensimmäiseen viitoseen. Se oli varta vasten tilattu turvepolttoisena. Se oli kuitenkin niin heikko, ettei selvinnyt tehtävistään (turvepolttoisena), ja  onnistuttiin myymään Kaukaan tehtaalle. (missä pääraide nousi tehtaalle 1:25).  Uusi veturi piti siis tehdä yllättäen – tämä on näkökulma Henschelin esityksen puolesta.  Uusikin veturi herätti ärtymystä , se oli isompi kuin tallin ovi. Tämä mitoitus oli unohtunut siinä välissä (haastattelut  Lindberg,Salonen,Markio).  Viitosten mittoja ,  ensimmäinen   :  190/300/600 arina 0,36 tulipinta 18,0, ja  uudempi :  220/280/600   0,5  20,1.  Maallikko odottaisi edes isompaa arinaa, jos käytetään huonompaa polttoainetta.  Silmään pistävästi vain pa-tila on isompi.
Kanaa mitoiltaan vastaava veturi kyllä ällistyttää!  Ainoa mielenkiinnon kohde on polttoaine :  Puu tai turve. Taitaa tämä viite pysyä kummajaisena. 

Liitteenä  ens. viitosen kuva


* RLR-ens.-viitonen.jpg (351.19 kilotavua, 1502x1100 - tarkasteltu 564 kertaa.)
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2418


« Vastaus #45 : Joulukuu 17, 2016, 12:57:02 »

Nyt yht'äkkiä palautui mieleen: Ei ollut lainkaan tavatonta, että veturitehtaat esittivät omana tuotantonaan vetureita, jotka olivat siihen liitetyn tehtaan tai joltain toiselta tehtaalta ostetun goodwillin seurauksena "tavallaan" omaa tuotantoa. Tämä ei koske ainoastaan saksalaisia tehtaita, vaan se oli yleismaailmallinen ilmiö. Se on havaittavissa myös muiden kulkuneuvojen kohdalla. Täten "Kanan" esiintyminen ei Henschelin listalla ei ole outoa ja ettei Hanomagin K3/Tv1 olisi myös esiintynyt jossain Henschelin dokumentissa.
tallennettu
Ilkka Hovi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 347


« Vastaus #46 : Joulukuu 17, 2016, 23:29:29 »

Tafel 7 enpä huomannut että siinä on myös Nokian 5. Muita huomioita, Kennziffer H 34001 (H = Hanomag ?) samoin kuin juoksevalla numerolla (Liefende Nr) 306 oleva L1 (Vr1).
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #47 : Joulukuu 21, 2016, 22:22:09 »

Tiukin kaarre Nokian tehdasradalla oli siinä, missä tehtaan sillalta  tuleva raide liittyi etelärannan linjaan. Kaarresäteen sanottiin olevan 15 metriä.  Olen eri kartoista koettanut mitata sitä, ja kyllä se lähelle vetää. Ehkä jollakin sivupistolla saattoi olla tiukempikin, mutta tällä kohdalla oli melkoinen liikenne.  Raideleveys on 60 cm, ja kiskot jo VR:n käytettyä 22:sta.   http://vaunut.org/kuva/93053?u=3399&lk=6&lv=2014

Uskomaton juttu, mutta esim. Henschel  mainoksissaan väittää sen käyvän. Se on heilläkin alaraja. Pienemmät veturit kulkivat tästä vaivatta, mutta 1936 tuli RLR:ltä isompi. Liitekuvassa vanhempi veturinkuljettaja seuraa sivusta silmä  kovana , mitä tapahtuu. Junamies ajaa varovasti sillalle päin. Lämmittäjiä ei ollut. Etuakseli murtaa ulkokaarteeseen, laipaton keskiakseli on vain puoliksi kiskolla, samoin käyttöakseli.  Siitä näkee raiteen levennyksen.

Keskimmäinen putosi  usein. Junamies oppi olemaan halon kanssa valmiina sisäkaarteen puolella.  Jos  pyörä putosi, niin halko vain alle, eikä edes tarvinnut pysähtyä! Hankalampi juttu oli laahusakselin putoaminen. Sekin tapahtui melko usein.    Ketjuvarmistusta kiristettiin, niin ettei ihan maahan putoaminen ollut mahdollista.  

Jälkiviisaus opetti  liiallisen kiristyksen vaarat:   Nopeassa ajossa takaperin  veturi suistui kiskoilta ja upposi koskeen vasen (ovi-) puoli edellä. Kolme nuorta miestä kuoli.  Tarvittiin uusi kattila, ja korjauksessa keskimmäinen akseli poistettiin.   http://vaunut.org/kuva/93055?u=3399&lk=6&lv=2014 

Onnettomuus koettiin paikkakunnalla järkyttävänä. Se tapahtui 18.2.1938. Hautajaistilaisuudessa esitettiin runo, tekijänä  Fanny Lehtimäki. Runoa sai aikanaan Otto Andersin Oy:n kirjakaupasta, Isolinnankatu 22, Pori.  Kuulin sen sattumalta ”Tämän runon haluaisin kuulla”-ohjelmassa 1972.


* Viitonen-kaarteessa.jpg (646.98 kilotavua, 1877x1191 - tarkasteltu 531 kertaa.)
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 23, 2016, 00:40:38 kirjoittanut Reino Kalliomäki » tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #48 : Helmikuu 22, 2018, 22:57:05 »

Hassua, sama kuva Hietasista on meren yli Enso Gutzeit:n sahalta: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19690123_497
Hietasen sahalla oli sähköveturi, "Mummo Ankan" auton mallinen. Sopisi olemaan AEG 1911. Kuvan julkaisuoikeutta ei ole. Raideleveys periytynee Paul Wahl & Co - yhtiön ajoilta. Postikortti taitaa olla oikeassa. Norjan sahan lautatarhalta on kuvia , ja jopa kaitafilmi (V. Venho) höyrysäiliöveturista. Ei ajojohtimia, ja raideleveys 1067mm. Sähköveturin 960 mm. Hallan - Tiutisen sähköveturi oli samanlainen kuin Kymiyhtiön  - laatikko + virroitin, ilman hyttiä. Tyyppi K.
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #49 : Helmikuu 28, 2018, 00:58:10 »

Vastauksessa no 12 mainitun myynti-ilmoituksen mukaan  ”Ronkkelin”  tekniset tiedot vastaavat Taalintehtaan/Paraisten Kalkki Oy:n  veturia. Liitän siis taas kuvan, joka esittää kenttäratamallia (F).  Paraisilta peräisin olevaan kuvaan etuakselin kohdalle on kirjoitettu ”holkkiakseli”. Eli  kyseessä on prikaativetureistakin tuttu ”Klien – Lindner” – akseli. Tällaisia vetureita tehtiin ainakin Saksan ja Itävalta-Unkarin joukoille.  Veturi on ehkä tullut ”ylijäämävarastosta”, ja koska tuo ei ole ehtinyt Nokialle, saattaa olla toinenkin.
Seurusteltuani erään kenkälaatikon kanssa öisin (muistui mieleen:  Eugen Malmstenilta kysyttiin, miten etunimi tulee lausua; vastaus kuului: ”Olen Öisin Malmsten”), huomasin, etten 50 vuotta sitten oikein tiennyt, (tai välittänyt) mikä ”öljyveturi” on. En osannut edes kuvitella parikymmentälitraista yksisylinteristä, makaavaa vauhtipyöräkonetta.  Niiden taloudellisuutta ja luotettavuutta on kehuttu, mutta ensin se piti saada käymään. Hidaskin se  oli, mutta se ei olisi Nokian asemalle nousevassa mäessä ollut haitta. Kuitenkin vanhoissa ”lapppusissa” juuri mäen  (33‰) mainitaan olleen ongelma.  Nyt ajattelisin alamäen!  Liitän mukaan varaosaluettelon kuvia vaihteistosta ja kytkimistä, toivon tekniikan väen ottavan kantaa. Voiko moisella mekanismillä moottorijarruttaa?
Yksi muistelu oli, että se vietiin Lielahteen. Siellä eräs viimeisistä pässikuskeista sanoi, että lopuksi töissä olivat prikaativeturi ja öljyveturi. Vaan ei ole kuvia.  Lisää vihjeitä löytyy Grönblomin vuosimyyntiraporteista: Mm. 1939 on hehkupaperirullia toimitettu Leteensuolle (A. Skogster, myöh. Kuusterä), ja Länsi-Suomen Voima Oy:lle, jonka osakas Nokia Oy oli. Mätäsvaaralaisen käynnistys tapahtui hehkupatruunalla.    http://vaunut.org/kuva/93554?t=deutz
Åminneforsissa otetussa kuvassa näkyvät jälkikäteen hitsatut tapit. Pyörän kääntäminen vaati siis voimaa, vai pitikö kääntää koko ajan. Kummallekin vaihteelle on oma kytkin.
liitteiden numerot ja kirjaimet
1   Gasmotoren – Fabrik          93363  Deutz          Deutz no     2996
2   Brennstoffbehälter
3   Ingangsetzung          vor- und rückwärts          Bremse
4   utan flänsar (+saks.)
5   holckaxel (?)
6   vikt    8800 kg
7   5 – 10 km. hastighet          köpt f. Dalsbruk år 1924
AC    kytkinakseli  saa voimansa  kampi/vauhtipyöräakselilta
AD  -  AE     suunnanvaihto
AF  voima pyörille


* Deutz--Taalint-Parais-AA.jpg (97.96 kilotavua, 1861x950 - tarkasteltu 424 kertaa.)

* Deutz-MLH-kytkin-a.jpg (121.38 kilotavua, 1422x900 - tarkasteltu 322 kertaa.)

* Deutz-MLH-Kytkk-b.jpg (90.11 kilotavua, 1208x986 - tarkasteltu 313 kertaa.)

* Deutz-MLH-vaiht-c.jpg (189.47 kilotavua, 1890x1280 - tarkasteltu 307 kertaa.)

* Deutz-MLH-vaihk-d.jpg (172.62 kilotavua, 1245x900 - tarkasteltu 321 kertaa.)

* Deutz-MLH-ky-e.jpg (39.97 kilotavua, 1150x700 - tarkasteltu 289 kertaa.)

* Deutz-MLH-Åminnefors.jpg (286.92 kilotavua, 1449x1398 - tarkasteltu 335 kertaa.)
tallennettu
Sivuja: 1 [2] 3 | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Nokia Oy:n veturit  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina