Tuoreimmat viestit  | 
Sivuja: [1] 2 3 ... 10
 1 
 : Tänään kello 20:34:52 
Aloittaja Teppo Vuori - Uusimman viestin kirjoitti Erkki Nuutio
Voit hylätä epäilyt poliittisesta viivyttelystä tai haittaamisesta Jyväskylä - Pieksamäki -radan suunnittelu- tai rakennusvaiheessa. Vaikka maailmansotaa edeltävinä vuosina elettiin toista sortokautta ja esiintyi joissain asioissa passiivista (ei aktiivista) vastustusta, ei vastustusta esiintynyt lainkaan näissä asioissa.  Maailmansodan alettua oli pääasiassa Venäjän ja sen liittolaisten kannalla ja Saksaa vastaan.  Lisäksi mm. santarmit ja täällä olevat venäläisjoukot valvoivat asioita.
Ratahankkeet lähtivät oleellisesti maan omista tarpeista.  Niiden suunnittelua hidasti lähinnä paikallispolitikointi, kuten viedäänkö rata järven itä- vai länsipuolelta tai mikä kaavailluista radoista saa armon ennen toisia.

Venäjä oli määräävä Hiitola-Raasuli, Tornio-Karunki ja Terijoki-Koivisto -ratojen osalta, ja ne olivatkin näille strategisia ratoja. Näitäkään suomalaiset eivät mitenkään hidastaneet ja vielä vähemmän haitanneet, mutta selvitettiin tietysti laskun maksaja.
Poikittain valtiopäivät asettui Pietariin tehdyn yhdysradan osittaisen maksamisen suhteen, lähinnä siksi että se ei ollut Suomen alueella.
Suomi ei itse rataa suunnitellut eikä tehnyt eikä olisi liikennöinyt.
Ratahankkeiden hyväksyminen ja toteutus oli siis näiden aikojen alue- ja työllisyyspolitiikkaa.
Mm. SVR 1862-1912 I+II ja VR 1912-1937 I+II kuvaa aihetta laajasti.
 
Ratahankkeiden suhdetta Venäjän sotilaallisiin ja poliittisiin tavoitteisiin ja suunnitelmiin kuvaa Tuomo Polvisen klassikkotutkimus Die finnischen Eisenbahnen in den militärischen und politischen Plänen Russlands vor dem ersten Weltkrieg (Studia Historica 4, Hki 1962, 295 s.).  Se käsittelee myös Jyväskylä-Pieksamäki -radan syntymistä poikittaisyhteyden luomisen kannalta. Venäläiset ajoittain puuttuivat asioihin, ajoittain unohtivat ne. Yleensä kiire tuli kun kiire oli jo mennyt.

Ainoita tuhotöitä olivat muutaman jääkärien komennuskunnan tekemiset 1917. Ne kohdistuvat lähinnä sotatarvikevarastoihin Lapin suunnalla. Niiden merkitys oli hyvin vähäinen.

 2 
 : Tänään kello 00:30:56 
Aloittaja Jouni Halinen - Uusimman viestin kirjoitti Johannes Erra
Merkittävä investointi. Viittaa vahvasti siihen, että ÖBB on vakavissaan makuujunien tulevaisuuden suhteen. Joulukuussa 2018 on tarkoitus avata ÖBB:n komennossa uudet makuujunayhteydet Berliinistä Wieniin ja Budapestiin. Aiempi Tshekin, Slovakian ja Unkarin rautateiden yhteistyönä operoitu juna lakkautettiin joulukuussa 2017.

 3 
 : Eilen kello 23:16:26 
Aloittaja Pave Saarinen - Uusimman viestin kirjoitti Jouni Halinen
Lisäsin nämä jutut kääntöpöydän puolelle kuukausi sitten, löysin sieltä vielä 5 muutakin tarinaa jotka liippaavat aseman seutua.
http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,11108.0.html + pari muutakin R-tarinaa kaivoin näistä Pitsku tarinoista..

 4 
 : Eilen kello 22:10:39 
Aloittaja Pave Saarinen - Uusimman viestin kirjoitti Pave Saarinen
Satuin löytämään netistä Pitäjänmäkiseuran muisteluita. Sivusto sivuaa myös kivasti rautateitä ja elämää Pitäjämäen asemalla. Linkit lopussa.

Pitäjänmäkiseura muistelee
Rautatiemuseo meni Hyvinkäälle
Jo vuonna 1939 suunniteltiin rautateiden ulkomuseoalueen perustamista Pitäjänmäen ratapihan länsipäähän. Sota kuitenkin romutti suunnitelmat. Uudelleen asia nousi esille pari vuosikymmentä myöhemmin: vuonna 1960 vaikutti melko varmalta, että Pitäjänmäelle avataan täydellinen rautatiemuseo maaliskuussa 1962 VR:n täyttäessä 100 vuotta. Museota ja sinne sijoitettavaa kalustoa varten oli tarkat suunnitelmat ja jopa sivuraiteita oli jo rakennettu valmiiksi, ja kaavailtu museoalue olisi sama kuin mitä jo vuonna 1939 oli kaavailtu. Uutta museota ei saatu VR:n 100-vuotisjuhliin, vaan ratkaisu venyi. Vahvimmin museon sijoituspaikasta kilpailivat pitkään Pitäjänmäki ja Hyvinkää. Rautatiehallitus päätyi vuonna 1971 Hyvinkään kannalle, koska Hanko-Hyvinkää-radan vanha asema- ja varikkoalue oli jo tuolloin päätetty joka tapauksessa säilyttää, myös museon laajentamismahdollisuudet olivat siellä hyvät. Hyvinkäällä museo avattiin vuonna 1974.
http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki/tarinat/pitajanmaen_asemaseutu.html
http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki/tarinat/rautatieasema_1950-luku.htm
http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki/tarinat/junankayttajat.htm


 5 
 : Eilen kello 22:08:49 
Aloittaja Petri Tuovinen - Uusimman viestin kirjoitti Petri Tuovinen
Tässä on tyyliä  Hymyilee leveästi

https://www.youtube.com/watch?v=zVixGA4Fwsg

 6 
 : Eilen kello 17:14:29 
Aloittaja Taina Haapala - Uusimman viestin kirjoitti Taina Haapala
Mitä maksaa käytetty kolmipyöräresiina tänä päivänä?

 7 
 : Eilen kello 15:10:05 
Aloittaja Tommi Koskinen - Uusimman viestin kirjoitti Antti Johannes
Julian mukaan IC 946:n kalustona oli Sr1+Ed+Edb+Rx+Ex+Ex+Ex+Expt (204 m)
https://julia.dy.fi/timetables?s=946&d=18.8.2018

 8 
 : Eilen kello 11:16:20 
Aloittaja Jouni Halinen - Uusimman viestin kirjoitti Jukka Ahtiainen
ÖBB:lle uusia makuuvaunuja
https://wien.orf.at/m/news/stories/2930694/

 9 
 : Eilen kello 00:27:48 
Aloittaja Reino Kalliomäki - Uusimman viestin kirjoitti Reino Kalliomäki
Vuonna 1969 nähtiin Schoema-dieselveturin huoltojen aikaan tehdasradalla erikoinen veturi: Yhtiön Hough-kauhakuormaaja, järeä peli. Toinen dieselveturi oli tilattava, vaikka tiedettiin radan lopettamisen olevan edessä. Höyryveturi nelosen kattila oli päässyt jäätymään.
Viimeisen höyryveturin romutus tuntui mahdottomalta, joten lähdin kuljetuspäällikön puheille tarjoutuen ostamaan veturin, saaden vastauksen: ” Älä poika parka rahojasi tähän laita”. Lohdutukseksi hän näytti hienon paperin, joka foliokokoisena oli hankala kopioida. En sittemmin ole löytänyt sitä, joten julkaisen kopion. Kyseessä on Senaatin vastaus ruukinpatruuna Idestamin anomukseen saada rakentaa kapearaiteisen radan ja yleisen maantien tasoristeys.
Tekstissä mainitaan käytettävän halpaa vetovoimaa, esim. hevosia. Tieksi mainitaan Tampere – Pori, vaikka usein käytettiin nimeä ”Turun tie”.  Päivämäärä 19.10.1893 sopii . Vastaavia päätöksiä lienee tehty muillakin radoilla. Vain yleiselle liikenteelle avattavat radat tarvitsivat myönnytyksen (koncession).

 10 
 : Elokuu 17, 2018, 23:26:27 
Aloittaja Tauno-Juhani Lappi - Uusimman viestin kirjoitti Eero Karttunen
Höpö höpö puhetta, etteivät uusmaalaiset muka tarvitsisi Panda-radan aikatauluja, koska muka kukaan ei matkusta Uudeltamalta Alavus-Juupajoki akselille. Itsekin yritän kesällä saada tuota Panda-aikataulua Tikkurilasta ja Helsingistä, mutta ei onnistunut. Olisi helpottanut matkan suunnittelua. Kuitenkin menin junalla Tikkurila-Seinäjoki-Ähtäri Zoo matkan menomatkalla ja Tuuri-Haapamäki-Tikkurila matkan tullessa. Ja ainakin menomatkalla tuntui Panda-junaan tulevan Seinäjoella useita Tikkurilan asemalta kanssani samalla junalla lähteneitä. Tunnen myös tuttaviani, jotka kulkevat säännöllisesti junalla pääkaupunkiseudulta Juupajoelle ja Vilppulaan.

VR:n kannattasi ehdottomasti edes järjestää kyseisiä aikatauluja matkustavan yleisön saataville, jos haluaa Panda-juniin enemmän matkustajia.

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2018 Resiina