Palauttelin brittimuistojani netin avustamana. 6.76-6.77 kuljin viikonvahteissa Bedfordin ja London St.Pancras -väliä kaikesta päätellen Bed-Pan (= Bedford - Pancras) moottorivaunujunilla (DMU = Diesel Multiple Unit), tarkemmin Class 127 Compartment type ( https://www.railcar.co.uk/images/25837 ).  Joka pikkupaikassa tällä sateisella saviseudulla pysähdyttiin ja kiihdyttiin hitaasti. Mielikuvakseni jäi Leyland 0.600 -mahurimoottori ja Wilson-tyyppinen puoliautomaatti, mutta nettiteksteissä lukee Rolls-Royce ( https://igg.org.uk/rail/00-app3-4/ap3-dmu.htm ,  huom: lista on pitkä).
Bedfordin keskustan ja Cranfieldin kampuksen välillä kuljetti kaksikerrosbussi Bristol Lodekka, jossa oli kai 105 hepan moottori, eli ylämäkiä kuljettiin maltillista kävelyvauhtia hitaammin.

London Transportissa kävimme 1975 SISUn esimieheni kanssa tapaamassa Mr Colin Curtista muistaakseni Alderhamin varikolla. Curtis oli ollut Routemaster -bussin kehitystyössä ja on kirjoittanut hyvän historiikin The Routemaster Bus (Midas, 1981, 94 s. A4). Routemaster on monessa suhteessa teknisesti ainutlaatuinen bussi ja tunnetusti oli asianmukaisesti huollettuna lähes ikuinen.
Annoimme Curtisille Riihimäen Lasin tekemän Helena Tynellin koristelautasen, johon oli tyylikkäästi hapotettu Sisu-Panther -linjuri sekä M-maantie- ja A45-maastokuorma-auto

Miksi nelosta pitäisi käyttää jos liikennetilanne ei sitä vaadi?

Video on käsittääkseni tehty kokonaan tekoälyn avulla pelkästään staattisista valokuvista, eli tekoäly on kehittänyt kaiken liikkeen. Höyryveturin kankikoneisto ei videolla toimi, kuten sen pitäisi toimia, koska tekoälylle ei ole annettu riittävästi dataa höyryveturin kankikoneiston toiminnasta. Omituisuus on siis tekoälyn tulkinta aiheesta.

Tekoälyä ohjannut ihminenkään ei ole tiennyt, miten höyryveturi toimii, koska muuten hän olisi voinut pyytää tekoälyä korjaamaan virheen. Jos tekoälylle olisi annettu kaikki se data, mitä Airaksen höyryveturioppikirjassa on, niin lopputulos olisi ollut ehkä toinen. Kyse on siis viime kädessä aina siitä, kuinka hyvää dataa tekoälylle on tarjolla.

Tietämättä syitä päätöksentekijän pään sisällä, on kolmosen käyttö nelosen sijaan seuraavien seikkojen valossa perusteltua:

- Ei tarvitse kulkea 35:n vaihteiden kautta
- Selkeämpää että lähtöraide on aina sama, mitä sitä turhaan huvikseen vaihdella jos ei ole mitään syytä
- Tietämättä junan tarkkaa pysähtymiskohtaa, kolmonen ainakin antaa mahdollisuuden sille että matkustajien kävelymatkat ovat keskimäärin lyhyempiä. Kolmosella juna voidaan pysäyttää portaiden ja hissin kohdalle, kun taas nelosella niiden kohdalla ei ole laituria.

Analyysi: Länsiradan ensimmäinen kohtalon hetki koittaa – Espoo ja Turku ovat todennäköisesti sanomassa hankkeelle kyllä

"Espoon ja Turun kaupunginvaltuustot äänestävät ensimmäisinä kuntina länsiradan osakassopimuksista eli käytännössä kaupunkiensa maksuosuuksista.

Loput radanvarren kunnat eli Vihti, Lohja, Kirkkonummi ja Salo päättävät asiasta viimeistään joulukuun alkuun mennessä.

Länsiradan toteutuminen ei ole edelleenkään läpihuutojuttu, mikäli uskomme radanvarren valtuutettuja."

https://yle.fi/a/74-20193722

ei taida olla mitään virallisia avajaisia. Miksihän kaikki junat  lähtevät 3:lta kun raide4 on myös käytössä ?

https://yle.fi/a/74-20194236

Tänään selviää, tuleeko Vantaasta Suomen neljäs ratikkakaupunki – päätöksen läpimeno näyttää etukäteen selvältä

"Vantaan kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaina kello 13 päättämään kaupungin historian suurimmasta investoinnista.

Helsingin Mellunmäestä Vantaan Aviapolikseen johtavan pikaraitiotien odotetaan tuovan kaupunkiin hallittua kasvua vuosikymmenten ajaksi.

Kaupunki on laskenut, että raiteiden vanavedessä kaupunkiin saadaan 60 000 uutta asukasta ja 30 000 työpaikkaa. Raiteiden varrelle suunnitellaan kokonaan uusia kaupunginosia, ja lisäksi olemassa olevia kehitetään.

Hankkeen toivotaan poikivan myös yksityisiä investointeja ja tuovan ympäristö- ja imagohyötyjä kaupungille."

https://yle.fi/a/74-20193998

Väylän ilmoittamasta päivästä huolimatta perjantaina 14.11 osa lähijunista käytti jo tuota kolmosta mikä tuli kyllä itsellekin yllätyksenä. Ehkä tuo ilmoitus avauksesta oli enää pelkkä muodollisuus. Tosin tänä aamuna kuulutukset oli ihan pihalla ja näytöissä oli lähijunien lähtöraiteena viiva.

Mielenkiintoisilla uusilla tekniikoilla istutetaan elementtejä filmiin jotka ei oikeasti sinne kuulu,näinollen tämä on manipulaatiota !Pääasiassa filmi on ihan kiinnostava!

Eräässä kohdassa huomasin että London Transportilla oli käytössä lippuautomaatteja jovuonna 1947! AI kertoo Lontoossa olleen lippukoneita maanalaisen asemilla  jo 20-luvun puolivälissä!