Pääkirjoitus: Miljardeille löytyy Suomessa parempaakin käyttöä kuin raideleveyden kaventaminen
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/5e12b632-6a64-4044-a5b8-508ac9ce069c?ref=newsletter%3A87ce&utm_source=Postiviidakko&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Aamukirje
Juttu tilaajille, mutta lyhyesti:
Viron infrahankkeet, [kuten Rail Baltica] ovat suuria ja kunnianhimoisia. Samalla ne tuovat konkreettista hyötyä tavallisten ihmisten elämään, kun matkustaminen muuttuu nopeammaksi ja turvallisemmaksi. Myös elinkeinoelämä hyötyy, kun tavara liikkuu entistä paremmin.
Samaan aikaan Suomessa käydään keskustelua siitä, pitäisikö Venäjän keisarikunnan ajalta periytyvää raideleveyttä kaventaa 89 millimetrillä vastaamaan eurooppalaista standardia.
Hintalappu raideleveyden muuttamiselle pelkästään Pohjois-Suomessa olisi yli kolme miljardia euroa. Koko maan mittaluokassa puhutaan kymmenistä miljardeista. Sen päälle junakalustoakin pitäisi uusia.
Raideleveyden kaventaminen itsessään ei lisää matkustusturvallisuutta tai nopeuta matkantekoa Suomen sisällä, mutta ymmärrettävästi Euroopan ja Pohjoismaiden tasolla yhtenäisestä raideleveydestä olisi hyötyjä – varsinkin kriisitilanteessa.
Jos Suomessa ryhdytään joskus rakentamaan EU:n haluamia eurooppalaisen standardileveyden rautateitä, tulisi niiden tuoda merkittäviä hyötyjä suomalaisille ihmisille ja yrityksille. Rahoituskin pitäisi tulla pääosin EU:lta. Rail Baltican osalta arvioidaan, että EU kattaisi jopa 85 prosenttia kustannuksista. Muussa tapauksessa kymmenille miljardeille löytyy Suomesta parempiakin käyttökohteita.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/5e12b632-6a64-4044-a5b8-508ac9ce069c?ref=newsletter%3A87ce&utm_source=Postiviidakko&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Aamukirje
Juttu tilaajille, mutta lyhyesti:
Viron infrahankkeet, [kuten Rail Baltica] ovat suuria ja kunnianhimoisia. Samalla ne tuovat konkreettista hyötyä tavallisten ihmisten elämään, kun matkustaminen muuttuu nopeammaksi ja turvallisemmaksi. Myös elinkeinoelämä hyötyy, kun tavara liikkuu entistä paremmin.
Samaan aikaan Suomessa käydään keskustelua siitä, pitäisikö Venäjän keisarikunnan ajalta periytyvää raideleveyttä kaventaa 89 millimetrillä vastaamaan eurooppalaista standardia.
Hintalappu raideleveyden muuttamiselle pelkästään Pohjois-Suomessa olisi yli kolme miljardia euroa. Koko maan mittaluokassa puhutaan kymmenistä miljardeista. Sen päälle junakalustoakin pitäisi uusia.
Raideleveyden kaventaminen itsessään ei lisää matkustusturvallisuutta tai nopeuta matkantekoa Suomen sisällä, mutta ymmärrettävästi Euroopan ja Pohjoismaiden tasolla yhtenäisestä raideleveydestä olisi hyötyjä – varsinkin kriisitilanteessa.
Jos Suomessa ryhdytään joskus rakentamaan EU:n haluamia eurooppalaisen standardileveyden rautateitä, tulisi niiden tuoda merkittäviä hyötyjä suomalaisille ihmisille ja yrityksille. Rahoituskin pitäisi tulla pääosin EU:lta. Rail Baltican osalta arvioidaan, että EU kattaisi jopa 85 prosenttia kustannuksista. Muussa tapauksessa kymmenille miljardeille löytyy Suomesta parempiakin käyttökohteita.
Koko Suomen raidemuutossuunnitelma on viimeksi tehty LVM:llä 2023 ja hinnaksi saatiin arviolta 3,5 miljardia koko Suomen rataverkon muuttamiseen. Ja tästä 30 % CEF tukea eu:lta. Ja kolmen vuoden projekti aikana pitäisi maksaa siis 800 miljoonaa per vuosi.
Tähän ei tietysti kuulu yksityiset ratapihat eikä kalustomuutokset.
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/697c1f25-332b-40ed-9d61-ce3e801e051c/073c1b82-40a1-45df-93d6-3301a88b778e/RAPORTTI_20230412070136.PDF