Tuoreimmat viestit  | 
Sivuja: [1] 2 3 ... 10
 1 
 : Tänään kello 11:32:55 
Aloittaja Kurt Ristniemi - Uusimman viestin kirjoitti Kurt Ristniemi
Esimerkiksi hienoimmillaan Baldwin maalasi koristeraidat kultamaalilla. Halvemmalla päästiin, jos käytettiin vain kultamaalia imitoivaa oranssin keltaista.

Olen lukenut sellaistakin, että 'kultanumerot' saatettiin äärivaihtoehtoina tehdä lehtikullasta tai maalata sinapinkeltaisella.

Kun A4:n maalauksen (?) osalta on todettu sekä "wine color" että "neat", niin tuon jälkimmäisen sisältö on vielä selvittämättä.

On tosiaan epäselvää, mihin tuo luokitus 'plain/neat/good/best' oikeastaan viittaa; 'Finishiin' vai 'Paintingiin'. Vaiko johonkin kokonaan muuhun.  Se kun esiintyy eri vetureilla joko 'Painting'- tai 'General finish'-kohdassa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että selaamallani alueella se olisi ollut siirtymässä 'Finish'-puolelle ja vähitellen korvautumassa viittauksilla 'Finish bookiin'.

Wine color -malliin perustuvista vetureista on olemassa sen verran monia väripiirroksia, että ne antavat hyvän kuvan A4:n värityksestä. Rautatiemuseon 1910-luvulla rakennettu pienoismallikin on wine color -kaavion mukainen.

Ei liene syytä pitää 'Painting': 'wine color' -määritystä maalausmalli-, maalauskaavio-  tai maalaustyyli-määrityksenä. Lienee turvallisempaa ainakin toistaiseksi pitää sitä vain värin määrityksenä. Vrt. esim. tuo Virginia & Truckeen veturi Nro 21 'J. W. Bowker', jolle oli määritetty sekä väri 'wine color' että maalaustyyli '1'.  Väri ja maalaustyyli ovat siis ainakin sen kohdalla eri asioita. Tyylin ja värin erillisyyttä kuvastaa myös erään veturin määritys: 'Passenger style, Light wine color'.

Toistaiseksi arvelen, että Hanko-Hyvinkää-rautatien vetureiden 1-9 spesifioinnin aikaan ei Baldwinilla vielä ollut käytössä nimettyjä maalaustyylejä (tai niitä ei ainakaan näihin vetureihin sovellettu).  Olettaisin, että veturit maalattiin Baldwinin senhetkisellä tavalla ('kaaviolla'), mutta käyttäen nimenomaan 'wine'-väriä. Tai ehkäpä tuo 'neat' määrittikin, kuinka eleganttia kaaviota käytettiin?

 2 
 : Tänään kello 10:32:32 
Aloittaja Pietu Tuovinen - Uusimman viestin kirjoitti Pietu Tuovinen
Helsingin Vuosaaren ja Kiinan Hefein väliset konttijunat ovat olleet viime viikkoina loppuunmyytyjä, kun Kiinassa on alettu purkaa tilausruuhkia. Ruuhkaa kertyi kiinalaisen uuden vuoden sekä koronaepidemian aiheuttaman tehtaiden sulun takia. Tehtaat olivat suljettuina usean viikon ajan.

– Ruuhka on näkynyt selkeästi junan varauksissa. Junat on varattu viikkoja aikaisemmin täyteen, kertoo liiketoimintapäällikkö Marjut Linnajärvi Kiinan konttijunaliikenteestä vastaavasta Nurminen Logistics -yhtiöstä.

Ruuhkaa on yritetty helpottaa pidentämällä junia, mutta ratapihoille mahtuvat enintään kilometrin pituiset konttijunat. Kuljetuksia siirtyy nyt rautateille, sillä normaali lentorahti Kiinasta on keskeytynyt kokonaan ja merikuljetuksistakin suuri osa.

Kouvolan terminaalissa hiljaista
Helsingin Vuosaaren lisäksi Kiinan konttijunaliikennettä on käynnistelty Kouvolasta Kiinan Xi'aniin. Tänä vuonna Kouvolasta ei kuitenkaan ole lähtenyt yhtään junaa Kiinaan, vaikka kyselyitä on tullut useita.

– Me myymme kokonaisia tilausjunia Kouvolan ja Kiinan välille, mutta toistaiseksi sellaiselle ei ole ollut kysyntää, sanoo toimitusjohtaja Jussi Toikka Kouvola Cargo Handling Oy:stä

Koko juttu: https://yle.fi/uutiset/3-11294355

 3 
 : Tänään kello 09:57:24 
Aloittaja Jani Keskinen - Uusimman viestin kirjoitti Ari-Pekka Lanne
Rauman ratapihalla juuri nyt viitisentoista Occ-y-vaunua levylastissa yhden tyhjän hakasen kera.

Viime aikoina Rauman rauttiäl on tosiaan näkynyt solkenaan Occ-y- ja Rmm-vaunuja laivateräskuormissa. Mää tilasin pari paattia Rauma-Repolan telakalta.

 4 
 : Tänään kello 09:56:19 
Aloittaja Jani Keskinen - Uusimman viestin kirjoitti Ari-Pekka Lanne
T 3716:ssa tänään Sr2.

Se oli Sr2 3211. Veti T 3432:n Jämsästä ja vei mennessään mäkijuna T 3716:n. Kakkonen Rauman rauttiäl ‒ ennen arkipäivää, tänään kuriositeetti. Rautatiefriikki radiopersoona Hannu Taanila – journalistiikan kruunaamaton guru – totesi sunnuntai-illalla 12/3-2000 kulttuuritalo Posellissa, entisessä rukoushuoneessa, Rauman puhallinorkesterin konserttia juontaessaan, puhallinsoitinten taksonomiasta, musiikin historiasta ja muistakin asianmukaisista aiheista luennoidessaan paitsi sen, että Sr2 on Sr1:tä yleisempi näky Rauman rautatiellä (vuonna 2000), myös jossain sivulauseessaan, että nuorten tulisi pitää itsensä sivistyksen ja järjen tiellä: »Opiskelkaa sivistystä, älkää antautuko koulutuksen vietäväksi. Tai ruvetkaa veturinkuljettajiksi!»

 5 
 : Tänään kello 09:27:55 
Aloittaja Kurt Ristniemi - Uusimman viestin kirjoitti Petri Sallinen
Sellaisen käsityksen taannoin sain, että viimeistelyaste tarkoittaa ennen kaikkea käytettyjä materiaaleja. Esimerkiksi hienoimmillaan Baldwin maalasi koristeraidat kultamaalilla. Halvemmalla päästiin, jos käytettiin vain kultamaalia imitoivaa oranssin keltaista. Pintamaalauksessa taas voitiin säästää työaikaa sillä, montako maalikerrosta vedettiin — tai jätettiin vetämättä.

Kun A4:n maalauksen (?) osalta on todettu sekä "wine color" että "neat", niin tuon jälkimmäisen sisältö on vielä selvittämättä. Wine color -malliin perustuvista vetureista on olemassa sen verran monia väripiirroksia, että ne antavat hyvän kuvan A4:n värityksestä. Rautatiemuseon 1910-luvulla rakennettu pienoismallikin on wine color -kaavion mukainen.



Englannin Shildonissa on maalaukseen käytetyn työajan (tai pikemmin maalin kuivumiseen kuluvan ajan) merkityksestä hyvä esimerkki. Maalausta varten on rakennettu jo 1800-luvulla vaunupaja, jossa on roomalaisten ideaan perustuva lattialämmitys. Voimakkaan lattialämmityksen avulla vaunupajassa maalattujen vaunujen maalipinta kuivui huomattavan nopeasti ja vaunut saatin nopeasti ulos pajasta seuraavia maalausta tarvitsevia vaunuja varten. Paja on yhä nähtävissä museon alueella.

 6 
 : Tänään kello 08:02:45 
Aloittaja Kurt Ristniemi - Uusimman viestin kirjoitti Kurt Ristniemi
Tuntuu ehkä oudolta, että Hanko-Hyvinkää-rautatien veturit, joiden General  finish -taso oli vain 'neat', olivat niin perin koreasti koristeltuja.

Onkohan tuossa General finishissä kyse samasta kuin hotellien tähtiluokituksessa? Monethan luulevat, etä tähdet kuvaavat hotellin laatutasoa, ja haukkuvat viiden tähden hotellin kurjaksi murjuksi, kun pettyvät sen loistokkuuden puutteeseen. Tähtiluokitus ei kuitenkaan todellisuudessa kuvaa hotellin laatua, vaan sen varustelu- ja palvelutasoa. Kuvastaako General finishkin pikemminkin veturien varustelutasoa?

The Finish Schedules -standardin kuvauksen mukaan finish näyttääkin tarkoittavan esim. käytettyjä materiaaleja.

Hanko-Hyvinkää-rautatien vetureiden kattilan vuorausmateriaali (jacket) oli Russian iron, kattilan vanteet (jacket bands) olivat messinkiä, höyrykupujen kuori messinkiä, hiekkakupu maalattua rautaa ja numerolevyt messinkiä. Erikseen on sitten todettu maalaus, josta on ainoastaan kerrottu värin olevan 'wine'.

Ulkonäkövertailuun sopinee Virginia & Truckeen veturi Nro 21 'J. W. Bowker'. Sen väriksi on merkitty wine, maalaustyyliksi 1 ja General finishiksi K4.

Tuo Russia iron (tai Russian iron) ansainnee oman kuvauksensa:
1870-luvulla ei vielä ollut kuumuutta kestäviä maaleja. Siksi veturinkattilat piti jättää maalaamatta. Hyvä kattilan vuorausmateriaali oli Russian iron, joka oli kuumuutta kestävää ja ruostumista vastustavaa kovapintaista kiiltävää rautalevyä. Sen kovuus perustui karbonoimalla ja kuumana takomalla synnytettyyn emalimaiseen, taivutusta kestävään oksidoituun pintakerrokseen. Paras laatu käytettiin veturien kattiloiden vuoraamiseen ja huonommat kattopelleiksi ja esim. kamiinoihin. Väriltään paras laatu oli metallinharmaata, mahdollisesti hieman vihertävään, ruskehtavaan, punertavaan tai sinertävään vivahtavaa, tuotantopaikasta riippuen. Huonommat laadut olivat tummempia. Väri ei kuitenkaan ollut tasainen, maalatunkaltainen, vaan valaistusoloista ja ympäristöstä riippuen ikäänkuin läikehtivä ja ympäristöään heijasteleva. Ei tiettävästi  kuitenkaan sinistetyn metallin kaltainen. Pinta vaati hyvänä pysyäkseen öljyisellä rätillä pyyhkimistä.

Russian iron oli pitkän venäläisen tuotantoperinteen tulos. Amerikkalaiset jäljittelivät sitä 1870-luvulta alkaen valssaamalla. Tuonti venäjältä päättyi ensimmäiseen maailmansotaan.  

Russia ironista löytyy netistä hyvin tietoa. Kokosin ylle vain varsin karkean yleistetyn yhteenvedon.    

 

 7 
 : Tänään kello 07:10:55 
Aloittaja Oula Ahlholm - Uusimman viestin kirjoitti Oula Ahlholm
Haluaisin, että HDM-junat menisi Kemi-Kolari linjaa.
Otetaan vaikka Hangosta eräs yksilö, tai sieltä missä niitä vapaita Vankkoja on.
Voisiko joku viedä ehdotukseni VR:lle? Kannattaako muut tuota ideaa?

 8 
 : Eilen kello 22:32:09 
Aloittaja Jonne Seppänen - Uusimman viestin kirjoitti Jyrki Talvi
86300 kiittää ja kuittaa lehden saapuneeksi.

 9 
 : Eilen kello 19:23:59 
Aloittaja Petri Koivu - Uusimman viestin kirjoitti Petri Koivu
On mystisesti kadonnut minulta ko. laite Lahden ratapihalta. Joskus 20 v sitten piirtelin ja aloittelin mallia ko. nosturista ja nyt ne sitten ovat kateissa.. Molemmat  Virnistää   
Löytyisikö keneltäkään kuvia/piirustuksia nostolaitteesta, olsin erittäin kiitollinen niistä.

t. P

 10 
 : Eilen kello 17:25:09 
Aloittaja Kurt Ristniemi - Uusimman viestin kirjoitti Petri Sallinen
Taannoin kyselin amerikkalaisilta harrastajilta tietoja veturin värityksestä A4-pienoismallin väritystä varten, jolloin sain myös heiltä aikaisemmin viittamani linkin. Linkin takaa löytyvät Baldwinin värityksiä koskevat artikkelit näyttäisivät perustuvan vanhaan tyylikirjaan. Siellä todetaan mm. seuraavaa: "The decoration used by Baldwin in the 1870s became the basis for the first styles documented in the 'Book of Styles' in 1874." Jos aihe kiinnostaa syvällisemmin, niin veikkaisin että sivuston kautta löytyy hyödyllisiä yhteystietoja jatkokeskusteluja varten.

The Book of Styles -kirjaa em. artikkelissa kuvataan seuraavasti: "The Baldwin paint book which provided the numbered system for decorating locomotives to the Baldwin standards. In effect a Card system for decoration styles. The book was in colour and provided the governing rules upon which major locomotive components would be lined and decorated."

Mikäli näihin tietoihin on uskomista, niin Baldwinin tyylit alkoivat hahmottua samoihin aikoihin tai vähän sen jälkeen, kun A4-veturit valmistuivat. Tehtaan spesifikaatioista selviää kuitenkin sen verran, että värimalli oli "wine color" ja viimeistelyaste oli "neat" — tosin tarkempi määrittely vaatisi lisätietoja ainakin viimeistelyasteen kuvauksen osalta.

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2020 Resiina