"Take A Chance" The Cruisers 1967 Gamble Records säv. Kenneth Gamble/Leon Huff.

Lauluntekijät  Kenneth Gamble Ja Leon Huff valittiin 1995 lauluntekijöiden " Songwriters Hall of Fameen" ja 2008 "Rock and Roll Hall Of Fameen".

"They Took The Show On The Road" The Fantastic Four  1976 Westbound Records säv. A.Hamilton.

"Just One Look" Faith Hope & Charity 1975 RCA Records säv. Gregory Carroll/Doris Payne.

"What" Judy Street 1968 Strider Rec. säv. H.B.Barnum.

"This Is The House(Where Love Died)" First Class 1972 Scepter Rec. säv. Baker/Harris/Felder.

"You Can Be" Music Makers Band 1979 Edit Master Rec.

 
Kovaa turvallisuutta rakentamassa

17.6.2026

"Euroopan nopeasti muuttunut turvallisuusympäristö on nostanut liikennejärjestelmän merkityksen kansallisen puolustuksen keskiöön. Liikennepolitiikka ei ole enää pelkkää arjen sujuvuutta tai elinkeinoelämän kilpailukykyä. Se on huoltovarmuutta, turvallisuutta, puolustusta, sotilaallista suorituskykyä ja kriisinkestävyyttä. Se on kovan turvallisuuden varmistamista ja rakentamista.

Suomessa muutos näkyy konkreettisesti. Itärajan sulkeutuminen ja geopoliittinen epävarmuus korostavat yhteyksiä länteen ja vaativat nopeita tekoja. Pohjoisten yhteyksien kriittisyys korostuu ja ne ovat strategisesti tärkeitä paitsi Suomelle myös muille pohjoismaille, EU:lle ja Natolle. Itämeren merireittien toimivuus kaikissa oloissa on meille elintärkeää nyt ja tulevaisuudessa.

Maaliskuussa julkaistu pohjoismainen varautumisen liikennejärjestelmästrategia korostaa resilienttiä liikennejärjestelmää, joka toimii yli rajojen. Tavoitteena on liikennejärjestelmä, joka turvaa siviililiikenteen, huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kaikissa olosuhteissa.

Länsi-itä-suuntaiset yhteydet Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä ovat keskeisiä. Yhteys Göteborgista Haaparannan ja Tornion kautta Ouluun ja Rovaniemelle sekä edelleen Narvikiin on yksi pohjoismaisen yhteistyön painopisteistä. Pohjoisen liikennekäytävät eivät ole enää vain alueellisia yhteyksiä, vaan osa Euroopan ja Naton turvallisuuden ja logistiikan perustaa. Ne muodostavat koko Euroopan ja Naton logistisen selkärangan.

Pohjoisten yhteyksien merkitys näkyy käynnissä olevissa hankkeissa. Suomessa suunnitellaan eurooppalaista raideleveyttä Ruotsista Haaparanta-Tornion rajanylityspaikalta Kemiin. Eurooppalaisen raideleveyden ulottaminen Ouluun ja Rovaniemelle olisi seuraava tärkeä askel.

Hanketta kutsutaan Rail Nordicaksi ja kyse on siis Pohjois-Suomeen keskittyvästä 1,5 miljardin euron sotilaallisen liikkuvuuden kriittisimmästä hankkeesta. Se on strateginen investointi Suomen saavutettavuuteen, huoltovarmuuteen ja sotilaalliseen liikkuvuuteen. Se vahvistaa yhteyksiä länteen ja luo vaihtoehtoisia kuljetusreittejä.

Pohjoisessa korostuvat vaativat arktiset olosuhteet. Toimiva talvikunnossapito, riittävä jäänmurtokapasiteetti ja kestävät tie- ja rataverkot ovat välttämättömiä, jotta liikenne toimii ympäri vuoden. Lisäksi on varmistettava, että satamat ja lentokentät vastaavat sotilaallisen liikkuvuuden vaatimuksiin.
 "

https://lvm.fi/-/kovaa-turvallisuutta-rakentamassa

 
Lajinsa ensimmäisen pitkän Ratikan testiajot alkavat rataverkolla sunnuntaina

17.6.2026

"Tampereen lajinsa ensimmäisen pitkän Ratikan tyyppikokeet aloitetaan rataverkolla sunnuntai-iltana 21. kesäkuuta. Pitkää Valma-vaunua testataan sunnuntain ja maanantain sekä maanantain ja tiistain välisinä öinä noin klo 22–04 varikon ja Turtolan pysäkin välillä. Valma ajaa molemmat Ratikkalinjat läpi ensimmäistä kertaa keskiviikon ja torstain 24.–25. kesäkuuta välisenä yönä noin klo 22–04.

Tampereen liikenteessä nähdään 21. kesäkuuta lähtien testikäytössä lajinsa ensimmäinen pidennetty Tampereen Ratikka. Valma-vaunua on pidennetty 10 metrin mittaisella lisämoduulilla 47-metriseksi, mikä on tehnyt siitä Pohjoismaiden pisimmän raitiovaunun. Ennen kuin Valma voidaan ottaa matkustajakäyttöön, sille suoritetaan mittavat tyyppikokeet. Testeillä todennetaan vaunun yhteensopivuus raitiotiejärjestelmän kanssa. Lisäksi kaikki kuljettajat koulutetaan ajamaan pidennetyllä Ratikalla. Tavoitteena on aloittaa matkustajaliikenne pidennetyllä vaunulla vuoden lopulla.

Valma liikkuu ensimmäistä kertaa testiajoissa varikon porttien ulkopuolella sunnuntain ja maanantain 21.–22. kesäkuuta välisenä yönä noin klo 22–04. Tällöin testialueena on varikon ja Turtolan pysäkin välinen osuus, jossa vaunulla tehdään suurimman liikennöintinopeuden eli 80 km/h mukaisia jarrutustestejä. Samat testit toistetaan myös seuraavana yönä. Molemmat Ratikkalinjat ajetaan ensimmäistä kertaa kertaalleen läpi keskiviikon ja torstain 24.–25. kesäkuuta välisenä yönä noin klo 22–04. Tämän jälkeen intensiivisin testausvaihe jatkuu arviolta elokuun loppuun, minkä jälkeen alkavat kuljettajien koulutusajot."

https://www.tampereenratikka.fi/lajinsa-ensimmaisen-pitkan-ratikan-testiajot-alkavat-rataverkolla-sunnuntaina/

 
Lentorata kytkee Suomen tiiviimmin Euroopan liikenneverkkoon

16.6.2026

"Euroopan unionin liikennepolitiikassa painotetaan nyt rajat ylittäviä yhteyksiä, puhdasta siirtymää, sotilaallista liikkuvuutta sekä lentoasemien ja kaupunkiseutujen saavutettavuutta. Helsinki EU Officen johtaja Janne Leinon mukaan Lentoradan kaltaisissa hankkeissa on olennaista nähdä Suomi osana eurooppalaista kokonaisuutta – ei syrjäisenä saarena, vaan pohjoisen Euroopan risteyskohtana.

EU ei ensisijaisesti rahoita paikallisia tai puhtaasti kansallisia liikennehankkeita, vaan hankkeita, jotka tuottavat laajempaa eurooppalaista lisäarvoa. Suomen ratahankkeiden kannalta se tarkoittaa erityisesti kytkentää rajat ylittäviin yhteyksiin, TEN-T-verkon kehittämiseen, päästöjen vähentämiseen, liikenteen digitalisaatioon ja yhä vahvemmin myös sotilaalliseen liikkuvuuteen.

”Suomessa suunniteltavat hankkeet pitäisi miettiä osaksi kansainvälisiä hankkeita. EU:n CEF-asetusehdotus lähtee siitä, että kansainvälistä liikennettä halutaan tukea”, Leino avaa.

Suomen paras mahdollisuus on siksi tavoitella kilpailtua eurooppalaista liikennerahoitusta.

”Jos hanke nähdään vain kansallisena, EU-rahoitusta pitäisi hakea niin sanotusta kansallisesta kirjekuoresta. Silloin liikenne kilpailisi muiden kotimaan kohteiden, kuten maatalouden ja alue- ja kaupunkikehitysrahoituksen kanssa”, hän toteaa.

Lentorata vastaa TEN-T-verkon tavoitteisiin

Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T tähtää ihmisten ja tavaroiden saumattomaan, turvalliseen ja kestävään liikkumiseen EU:ssa. TEN-T-asetus ohjaa verkon kehittämistä myös lentoasemien, kaukojunien ja rajat ylittävien yhteyksien osalta.

”Nykyisessä TEN-T-asetuksessa lukee, että jäsenmaiden tulisi saada Euroopan keskisuuret ja suuret lentokentät kaukojunaverkkoon vuoteen 2040 mennessä. Tämä puhuu Lentoradan puolesta”, Leino sanoo.

Suomen kasvukolmion eli Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan yhteisessä muutosesityksessä Euroopan komission Verkkojen Eurooppa-asetusehdotukseen (CEF) esitetään, että lentoasemien takamaayhteydet, kuten pitkän matkan ja nopeat junayhteydet, huomioidaan erityisesti CEF:n rahoituskohteina. Lentorata kytkisi Suomen ainoan TEN-T-määritelmän mukaisen suuren lentoaseman suoraan kaukojunaverkkoon ja vahvistaisi samalla koko maan yhteyttä eurooppalaiseen liikenneverkkoon.

EU:n neuvoston CEF-asetusehdotusta koskeva osittainen yleisnäkemys on Suomen kannalta merkittävä. Leinon mukaan sen rahoitusta ohjaavaan liitteeseen, jossa listataan prioriteetteja hankkeille, on vaikuttamistyön myötä saatu mukaan Suomelle keskeiset Tallinna–Helsinki–Tampere- ja Tukholma–Turku–Helsinki-yhteydet. Yhdessä TEN-T-verkon lentoasemakirjauksen kanssa tämä vahvistaa Lentoradan eurooppalaista perustelua ja parantaa lähtökohtia kilpailtua EU-rahoitusta varten."

https://lentorata.fi/lentorata-kytkee-suomen-tiiviimmin-euroopan-liikenneverkkoon/

Juuri noin, T27 alkaa tämän vuoden joulukuussa.