Tuoreimmat viestit  | 
Sivuja: [1] 2 3 ... 10
 1 
 : Eilen kello 23:18:34 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"In The Long Run" Curtis Blandon 1972 Wand Records säv. C.Blandon/R.Blandon.

 2 
 : Eilen kello 23:08:42 
Aloittaja Markku Nummelin - Uusimman viestin kirjoitti Simo Virtanen
Tätä lukiessa pälkähti mieleen, että hämärästi muistan nähneeni jäsenlaskun gmailissa, mutta jäänyt unhoon.

Hieman huoletti, että onko pahasti myöhässä ja saanko lehteä lainkaan. Mutta kas! Eräpäivä olikin tänään ja maksua toivottiin eräpäivänä. Hilkuille meni, mutta asia hoidettu.

Sähköpostilaskut ovat kyllä yksi paha, mutta ymmärrän kyllä lähettäjän näkökannan. Jos tuosta jäsenmaksusta vielä maksaisi kymmenykset postille niin ei tulisi mitään.

 3 
 : Eilen kello 22:26:37 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Rainer Silfverberg

Olettamus lähtee varmaan siitä, että harva kappaletavarakuljetus kulkee rekoillakaan kantavuuskuormana vaan tavara on enempi ja vähempi kevyempää. Silloin tulee vastaan kuljetusyksikön tilavuus ja lavametrit joita sinne saa kuormattua.

Sen ymmärrän että kappaletavara menee aina autolla mutta kuulutan perään sellaista tavaraa joka ei ole bulkkia tyyliin sellu tai malmi mutta ei kappaletavaraa, jota voisi kuljettaa junalla Suomen ja ulkomaiden välillä, erilaisia koneita ja laitteita tai kemikaleja.

Millä ruotsalaiset tehtaat kuljettavat kuulalaakerinsa ja pesukoneensa Eurooppaan? Autollako kaikki?

Mitä muuta kuulalaakerit ja pesukoneet ovat kuin kappaletavaraa? Vieläkö Ruotsissa pesukoneita valmistetaan?

Ruotsistahan on monta autolauttayhteyttä Puolaan, Saksaan ja Tanskaan. Rekkalauttoja ne käytännössä ovat ja kuljetusmatkat ovat keskimäärin varsin lyhyitä satamista eteenpäin tai ainakin kuljetusvirrat hajaantuvat kaikkialle.

Tästä syystä meiltäkin viedään laivoilla irtoperiä Saksaan ja siellä sitten sikäläiset (=puolalaiset?) kuorma-autot niitä kiskovat määräosoitteisiinsa. Ei kontteja vaan pressukapellisia peräkärryjä, jotka ovat paljon kevyempiä ja joustavampia kuin kontit.

Ruotsinliikenne taasen on pääasiassa sitä, jossa suomalainen rekka ajaa laivaan ja heittää Ruotsiin keikan palaten paluukuorman kanssa kenties jo seuraavalla laivalla takaisin. Jönköpingissä käy päivittäin kymmeniä suomalaisrekkoja ottamassa kuorman kotimaata kohti. Puheet kontteihin kuormaamisesta, konttien vetämisestä junilla satamiin ja edelleen Suomessa jonnekin keravan logistiikkakeskuksiin on kyllä aikalailla raskas vaihtoehto. Ei tule tapahtumaan.
Tarkoitin "kuulalaakereilla" nyt yleensä korkealle jalostettuja metallituotteita joita Ruotsi vie. Ja kai niitä kodinkoneitakin vielä valmistetaan? Tai esim Volvon moottoreita ja autonosia Ruotsin tehtaalta Belgian tehtaalle tai kokonaisia autoja.

Ruotsilla on ollut 20 vuotta kiinteä rautatie- ja maantieyhteys Eurooppaan, ja ennen sitä oli tietenkin tiheitä auto- ja junalauttayhteyksiä, mutta ne ovat vähentyneet  tuntuvasti. Kuljettajaako Ruotsi kaikki vientituotteensa irtoperällä  lautalla Travemünden satamaan josta puolalaiset nupit vetävät ne Saksaan tai kauemmas keski-Eurooppaan, vai meneekö jotain peräti junalla?

Ja jos lähettäjä on kauempana Suomessa kuin pk-seudulla niin minkä takia konttien pitäisi kulkea Keravalle? Se on tietenkin Suomen itseaiheutettu  ongelma että uusimpiin logistiikkakeskuksiin ei mene raiteita mutta ainakin Kouvolassa ja Tampereella käsittääkseni on, ja kai isoilla tehtailla on vielä raiteita, myös muilla kuin metsä?

 4 
 : Eilen kello 22:25:03 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"Lonely For You Baby" Sam Dees 1968 SSS international Rec. s. Sam Dees.

 5 
 : Eilen kello 22:00:42 
Aloittaja Pietu Tuovinen - Uusimman viestin kirjoitti Esa J. Rintamäki
Eikö olisi parempi ostaa sakilla Märklinin peruspakkaus pääministeri Orpolle lahjaksi saatteella: - tässä teille juna koottavaksi ympyräratana kotinne lattialle

Tässä se teidän tunnin junanne on, kun ajelette sitä tunnin ajan ympäri, "yht kiäppi vaan!".

 6 
 : Eilen kello 21:55:01 
Aloittaja Arto Papunen - Uusimman viestin kirjoitti Esa J. Rintamäki
Rataosan kannattavuus ei ole muuttunut 14 vuodessa eikä liikennemäärät anna. aihetta perusparannukselle.


Sekin vielä, että Mierontie rakennettiin työllistämistöinä.

Vasta sen jälkeen ilmeni hurskaita toiveita sen "suosiosta" mm. liikenteellisessä mielessä. Toinen samanlainen oli Suolahden - Haapajärven rata. Taivalkosken rata myös "hyvänä" esimerkkinä.

Tiedä sitten, olisiko työllisyyspolitiikan tulos ollut parempi sillä, että työttömät olisi pistetty kantamaan äyskärit käsissä vettä Keravanjoesta Vantaanjokeen ja katsoa että nouseeko vedenpinta jälkimmäisessä ollenkaan...?

 7 
 : Eilen kello 21:45:18 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"I Never Had It So Good(And Felt So Bad) " The Chi-Lites 1973 Brunswick Rec. s. Eugene Record.

 8 
 : Eilen kello 21:24:27 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Simo Virtanen

Olettamus lähtee varmaan siitä, että harva kappaletavarakuljetus kulkee rekoillakaan kantavuuskuormana vaan tavara on enempi ja vähempi kevyempää. Silloin tulee vastaan kuljetusyksikön tilavuus ja lavametrit joita sinne saa kuormattua.

Sen ymmärrän että kappaletavara menee aina autolla mutta kuulutan perään sellaista tavaraa joka ei ole bulkkia tyyliin sellu tai malmi mutta ei kappaletavaraa, jota voisi kuljettaa junalla Suomen ja ulkomaiden välillä, erilaisia koneita ja laitteita tai kemikaleja.

Millä ruotsalaiset tehtaat kuljettavat kuulalaakerinsa ja pesukoneensa Eurooppaan? Autollako kaikki?

Mitä muuta kuulalaakerit ja pesukoneet ovat kuin kappaletavaraa? Vieläkö Ruotsissa pesukoneita valmistetaan?

Ruotsistahan on monta autolauttayhteyttä Puolaan, Saksaan ja Tanskaan. Rekkalauttoja ne käytännössä ovat ja kuljetusmatkat ovat keskimäärin varsin lyhyitä satamista eteenpäin tai ainakin kuljetusvirrat hajaantuvat kaikkialle.

Tästä syystä meiltäkin viedään laivoilla irtoperiä Saksaan ja siellä sitten sikäläiset (=puolalaiset?) kuorma-autot niitä kiskovat määräosoitteisiinsa. Ei kontteja vaan pressukapellisia peräkärryjä, jotka ovat paljon kevyempiä ja joustavampia kuin kontit.

Ruotsinliikenne taasen on pääasiassa sitä, jossa suomalainen rekka ajaa laivaan ja heittää Ruotsiin keikan palaten paluukuorman kanssa kenties jo seuraavalla laivalla takaisin. Jönköpingissä käy päivittäin kymmeniä suomalaisrekkoja ottamassa kuorman kotimaata kohti. Puheet kontteihin kuormaamisesta, konttien vetämisestä junilla satamiin ja edelleen Suomessa jonnekin keravan logistiikkakeskuksiin on kyllä aikalailla raskas vaihtoehto. Ei tule tapahtumaan.

 9 
 : Eilen kello 20:40:22 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Daniel Preiss
Rail Baltica saattaa viivästyä kymmenellä vuodella: https://yle.fi/a/74-20215759

Tää on taas sellaista projekti mihin ne olivat täys epärealistisia.

Olisi ollut alusta asti parempi investoida se rahaa ensiks siheen että nykysella rataverkolla voi ajaa 160km/h ja se on täysin sähkösitettu. Tällä hetkellä mennään vielä todella paljon dieselilla Baltiassa. Ja vasta sen jälkeen ois tää Rail Baltika seurava juttu mihin vois investoida.

 10 
 : Eilen kello 20:34:57 
Aloittaja Arto Papunen - Uusimman viestin kirjoitti Jyrki Talvi
Rataosan kannattavuus ei ole muuttunut 14 vuodessa eikä liikennemäärät anna. aihetta perusparannukselle.

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2026 Resiina