|
1
: Eilen kello 23:02:11
|
||
| Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth | ||
|
"I'm Still Waiting" Diana Ross 1970 Motown Records säv. Deke Richards.
|
||
|
2
: Eilen kello 22:02:22
|
||
| Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth | ||
|
"98,6" Keith 1966 UMG Records säv. Cat Stevens.
|
||
|
3
: Eilen kello 21:28:07
|
||
| Aloittaja Mitro Huurinainen - Uusimman viestin kirjoitti Hannu Pöytäkangas | ||
|
Jos Pieksämäen ja Joensuun väli nyt sähköistettäisiin, niin voisihan siellä liikennöidä sähköveturilla ja muutamalla eil vaunulla (mikäli niitä vielä on), kuten nyt Iisalmen ja Ylivieskan välillä ajetaan. Tosin itse ihmettelen miksi sähköistys on niin välttämätön joka ikisen asian edistämiseksi, eikös dieselveturillakin voisi vetää muutamaa vaunua, kuten tuolloin vuonna 2015? Tällöinhän vuoroja voitaisiin lisätä nopeastikkin, eikä tarvitsisi alkaa heti investoimaan satoja miljoonia sähköistykseen, ainakaan vielä nykyisen taloustilanteen aikana.
|
||
|
4
: Eilen kello 21:24:22
|
||
| Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth | ||
|
"The Love I Lost" Harold Melvin & The Blue Notes 1973 PIR/Sony Rec. säv. Kennetgh Gamble/Leon Huff.
|
||
|
5
: Eilen kello 20:27:46
|
||
| Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Simo Virtanen | ||
|
Norrbotten teki ennätyksen Göteborgin junakuljetuksissa 23.3.2026 Google konekäännös "Norrlandin ja Göteborgin sataman välinen tavarajunaliikenne kasvoi jyrkästi vuonna 2025 ja saavutti tähän mennessä korkeimman tasonsa. Kehityksen taustalla on pääasiassa kaksi Norrbottenin terminaalia, jotka yhdessä vauhdittavat volyymien kasvua. Konttikuljetukset kasvoivat merkittävästi vuoden aikana, mikä vahvistaa alueen kasvavaa roolia Ruotsin vientilogistiikassa ja vahvistaa rautateiden merkitystä kuljetusratkaisuna. Norrbotten on kasvun veturi Pohjois-Ruotsin kehitys osoittaa selvästi Norrbottenin olevan vahvin kasvun moottori. Haaparannan ja Piitimen terminaalit käsittelivät yhteensä 13 412 TEU:ta (kaksikymmentä jalan konttia) vuonna 2025, mikä vastaa 16 prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvun ansiosta vuodesta tuli tähän mennessä vahvin konttiliikenteessä Norrlandin ja Göteborgin välillä. - Tämä on kehitys, jota kukaan ei uskaltanut toivoa vielä muutama vuosi sitten. Pelkästään viimeisten viiden vuoden aikana olemme nähneet Norrlandin konttien määrän kaksinkertaistuneen. Tämä on selvä osoitus Norrlandin jatkuvasti kasvavasta merkityksestä Ruotsin vientiteollisuuden keskuksena. Erityisesti Norrbotten erottuu edukseen, sanoo Johan Ehn, Göteborgin sataman vanhempi markkinakehityspäällikkö. Laajennettu rahtivirta Piitimestä Piitimeen rakennettu terminaali perustettiin käsittelemään Stenvalls Trän kuljetustarpeita, sillä siellä suurin osa rahdista koostuu edelleen yrityksen sahoilta peräisin olevasta puusta. Ajan myötä useammat toimijat ovat alkaneet käyttää terminaalia, mikä on johtanut monipuolisempaan rahtiprofiiliin ja kasvaneisiin volyymeihin." https://www.jarnvagsnyheter.se/20260323/18470/norrbotten-driver-rekord-taggods-till-goteborg EU-puoliperä on kilpailukykyinen kuljetusvaihtoehto vain, jos se vedetään perille asti (=Suomeen) Itä-Euroopan halvemmilla työvoimakustannuksilla. Nuo rekkakuskit tienaavat alimmillaan n. 600 euroa/kk, kun taas Suomalaiselle rekkakuskille pitäisi maksaa vastaavasta työsuorituksesta palkkaa yli 3000 euroa. Oliko tuosta Norrlannin konttiliikenteestä enemmän tietoa? Haen sitä, että tokkopa niitä kontteja keskieuroopan liikenteessä käytetään. Valtamerten taakse ulottuvassa rahdissa kyllä. Usko tai älä, merkittävä osa irtoperistä kulkee laivoilla suoraan Saksaan. Ei tarvitse maksaa edes puolalaisen rekkakuskin palkkaa ja ostaa laivasta tilaa sille vetoautolle. Suomi ei edelleenkään rahasta ulkomaisia rekkoja tiemaksuilla, ym. muilla vastaavilla, toisin kuin lähes kaikki muut Euroopan maat tekevät. Miksi näin? Oisko siksi, että verottaisimme itse itseämme? Meillä ei ole läpikulkuliikennettä ja jokainen lisävero jää suomalaisten maksettavaksi. Olemme tarpeeksi haastavassa logistisessa asemassa ilman omaan jalkaan ampumistakin. |
||
|
6
: Eilen kello 20:26:41
|
||
| Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth | ||
|
"Can't Let Go" Parris 1980 Brunswick Rec. s. Michael Watson.
|
||
|
7
: Eilen kello 19:07:09
|
||
| Aloittaja Mitro Huurinainen - Uusimman viestin kirjoitti Mitro Huurinainen | ||
|
Kaluston uudistus olisi varmasti hieno juttu.
Jos tulisikin sähköistetty rata, mitähän kalustoa käyttäisivät? Eil vaunuja (jos riittää), sm1 tai voisiko jossakin piilossa olla vielä ex sarjan vaunuja joita voisi käyttää? Muistelin että silloin kun ex vaunut jäivät pois ic junista, jotain pohdintaa taisi olla voisiko niitä käyttää sinisten vaunujen tilalla jotka vielä silloin liikennöivät. ⚠️En ole varma tosiaankaan tästä muistikuvasta.⚠️ Artikkelista poimittua:⤵️ Kiskobussit eivät tuoreen selvityksen mukaan ”kerta kaikkiaan kuulu” kaukoliikenteen reitille. Pieksämäen kaupunginjohtaja Emilia Savolainen korostaa, että kiskobussit ovat tulleet tiensä päähän. Joensuun ja Pieksämäen välille tarvittaisiin lisää junavuoroja, jotka mahdollistaisivat matkustajamäärän kasvattamisen. Selvityksen mukaan junavuoroja tulisi olla Pieksämäki-Joensuu -välillä neljä päivässä, nykyisen kahden sijaan. Näin palattaisiin vuoden 2015 tasolle. Rataosuuden sähköistäminen on ainoa vaihtoehto. Sähköistäminen tulee sisällyttää tulevaan hallitusohjelmaan. Tämä on äärimmäisen tärkeää Itä-Suomelle, kaupunginjohtaja Emilia Savolainen toteaa. https://yle.fi/a/74-20220445?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp&fbclid=Iwb21leARLMfhjbGNrBEsxrWV4dG4DYWVtAjExAHNydGMGYXBwX2lkDDM1MDY4NTUzMTcyOAABHh9cT4rBWgX96aokMdxWAKtwkB1uTmjyw7RmWA-NOdjVXG4j-Us4Ln0N7GTY_aem_lk3B4POzdUe7ydbOK8AB7A |
||
|
8
: Eilen kello 19:01:48
|
||
| Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth | ||
|
"Pieces" The Stylistics 1972 AVCO Records säv. Linda Creed/Thom Bell.
|
||
|
9
: Eilen kello 18:13:34
|
||
| Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth | ||
|
"You've Been My Inspiration " The Main Ingredient 1972 RCA Rec.säv. Simmons/Silvester/McPherson.
|
||
|
10
: Eilen kello 18:10:59
|
||
| Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Juha Toivonen | ||
|
Norrbotten teki ennätyksen Göteborgin junakuljetuksissa 23.3.2026 Google konekäännös "Norrlandin ja Göteborgin sataman välinen tavarajunaliikenne kasvoi jyrkästi vuonna 2025 ja saavutti tähän mennessä korkeimman tasonsa. Kehityksen taustalla on pääasiassa kaksi Norrbottenin terminaalia, jotka yhdessä vauhdittavat volyymien kasvua. Konttikuljetukset kasvoivat merkittävästi vuoden aikana, mikä vahvistaa alueen kasvavaa roolia Ruotsin vientilogistiikassa ja vahvistaa rautateiden merkitystä kuljetusratkaisuna. Norrbotten on kasvun veturi Pohjois-Ruotsin kehitys osoittaa selvästi Norrbottenin olevan vahvin kasvun moottori. Haaparannan ja Piitimen terminaalit käsittelivät yhteensä 13 412 TEU:ta (kaksikymmentä jalan konttia) vuonna 2025, mikä vastaa 16 prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvun ansiosta vuodesta tuli tähän mennessä vahvin konttiliikenteessä Norrlandin ja Göteborgin välillä. - Tämä on kehitys, jota kukaan ei uskaltanut toivoa vielä muutama vuosi sitten. Pelkästään viimeisten viiden vuoden aikana olemme nähneet Norrlandin konttien määrän kaksinkertaistuneen. Tämä on selvä osoitus Norrlandin jatkuvasti kasvavasta merkityksestä Ruotsin vientiteollisuuden keskuksena. Erityisesti Norrbotten erottuu edukseen, sanoo Johan Ehn, Göteborgin sataman vanhempi markkinakehityspäällikkö. Laajennettu rahtivirta Piitimestä Piitimeen rakennettu terminaali perustettiin käsittelemään Stenvalls Trän kuljetustarpeita, sillä siellä suurin osa rahdista koostuu edelleen yrityksen sahoilta peräisin olevasta puusta. Ajan myötä useammat toimijat ovat alkaneet käyttää terminaalia, mikä on johtanut monipuolisempaan rahtiprofiiliin ja kasvaneisiin volyymeihin." https://www.jarnvagsnyheter.se/20260323/18470/norrbotten-driver-rekord-taggods-till-goteborg EU-puoliperä on kilpailukykyinen kuljetusvaihtoehto vain, jos se vedetään perille asti (=Suomeen) Itä-Euroopan halvemmilla työvoimakustannuksilla. Nuo rekkakuskit tienaavat alimmillaan n. 600 euroa/kk, kun taas Suomalaiselle rekkakuskille pitäisi maksaa vastaavasta työsuorituksesta palkkaa yli 3000 euroa. Suomi ei edelleenkään rahasta ulkomaisia rekkoja tiemaksuilla, ym. muilla vastaavilla, toisin kuin lähes kaikki muut Euroopan maat tekevät. Miksi näin? |
||