Useammin kuin kerran tapasin junamatkalla sattumalta mielenkiintoista matkaseuraa. Raapustin muistiinpanot allakkaan. Tässä pikatietoa Lappeenrannasta. Toki valmistajannumerot olen täydentänyt myöhemmin. Matkaseurani ei kertonut nimeään, ainakaan suoraan:
Vetureita myyty:     Konnunsuolle vaunuja, ja höyryveturi numero ”5”, Hanomag.
                                   Juankoskelle höyryveturi numero ”2”, noin 1952 (molemmat)
Vuonna 1927 kaikkiaan 42 km rataa, ja noin 50 vaihdetta.
Vuonna 1948 60 veturipuolen miestä (yhteensä eri raideleveyksillä).  112 miestä ratapuolella.
Linja kaupunkiin purettu 1935.
Leveäraideveturi ”Pikkurusko” no 159. Kapealla puolella oli kaksi matkustajavaunua. II luokan vaunu oli ”inspehtöörivaunu”.
Toisella henkilövaunulla (III lk?) liikennöitiin vanhalle hautausmaalle (lähellä vanhaa asemaa).  Ruumis kulki hiekkavaunussa.
Liikenne 1940-luvulla:   3 veturia kolmessa vuorossa. Rata jatkui aikanaan Lauritsalan sahalle (nyk. telakka).  Sinne hakkeet tuotiin ilmaradalla. Telakalta rautateitse tehtaalle.1920-luvulla ilmarata jatkettiin telakalta tehtaalle. Tavaravaunuista 5 kpl oli umpitavaravaunuja.
Kaksi tietäjää:  Lauri (Lasse) Alander,   Reunakatu
                           Vilho  Pesälä,    Koulunkulma
Matkustajavaunu on museoituna Lappeenrannan museossa.  Mutteritalossa, ex kartanon.
Lisää: Vilho Hiller, Vilho Pulli,  Ilmari Martikainen, kuljetuspäällikkö. Sisäinen puhelin 422 ja 424.
(käsitin niin, että hautausmaaliikenne oli kapearaiteista)
Kapearaiteiset veturit:
1      0-4-0WT     Krauss          3406 / 1896          600  mm                                                                                    a)
2     0-4-0WT      Krauss           4283 / 1900          myyty  Juankoskelle 1952?                                                   b)
3     0-6-2T          Tampella           97 / 1905          Tampellan ensimmäinen kapearaiteinen veturi               c)
4     0-6-2T          Tampella          129 / 1908           (kattila telakalla)                                                                   d)
5     0-4-2T           Hanomag        9730 / 1921         Tullut RLR:tä, myyty Konnunsuolle 1952?                        e)
6     2-6-0F           Henschel        20804 / 1927         höyrysäiliöveturi                                                                   f)
7     2-6-0F            Lokomo             187 / 1935          höyrysäiliöveturi                                                                   g)
Kaukas – yhtiön radan  nousu satamasta harjulle oli 40 promillea! Höyrysäiliöveturit painoivat yli 25 tonnia, eikä niiden aina uskottu olevan kapearaiteisia. Joissakin 1960-luvun listoissa ne on arvattu leveäraiteisiksi.   Huomautukset ovat kattilarekisteristä ym.

a)   veturin alkuperäinen kattila (tulipinta 15,45 m²) romutettiin 1935
b)    katsastettaessa Juankoskella kattila  Lokomo  103/1929,  tarkastettu 1958
c)    tarkastettaessa 1941  kattila oli  Lokomo  26/1925
d)   tarkastettaessa  1941    kattila oli 22,5 m² Lokomo  101/1929   varastoitu 1971
e)   pieni-turvepoltto ”5”:nen Riihimäeltä.  Alkuperäinen pikku pannu romutettiin 1929,
ja korvattiin isommalla:  Tampellan 1919 tekemällä 23,5 neliöisellä.
f)   katsastettiin 1947. Poistettiin varastosta 1969. (jälleenmyyntiäkö varten varastoitiin?)
g)   katsastettiin 1947. Poistettiin varastosta  1971.
Näyttää siltä, että pienet kattilat korvattiin isommilla.  Muutenkin varakattiloiden käyttö on ollut tavanomaista vilkkaampaa. Kattiloiden numeroita ei tule sekoittaa veturien vastaaviin.  Matka päättyi, enkä tullut kysyneeksi, milloin kapearaidetoiminta loppui. Kattilatiedoista päätellen se ainakin tuntuvasti väheni 1950-luvun alussa. Kuvia sivuilla:
http://vaunut.org/kuva/82624?t=Kauka&tag0=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen
http://vaunut.org/kuva/13568?t=Kauka&tag0=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen
http://vaunut.org/kuva/52381?t=Kauka&tag0=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen
Iso kattila tekee pienestä Kraussista menninkäisen näköisen.  Tampellan (silloin vielä ”Tampereen Pellava-, ja Rautateollisuus oy”) tekemät ”3” ja ”4” olivat erityistapaus. voimaan panostettiin. 230 mm sylinterin halkaisijana on paremminkin 750 mm:sellä raiteella kulkevien vetureiden tyyliä.  Vetopyörän halkaisija on 650 mm, jotta 300 mm iskunpituus sopisi. Kattilan tulipinta on 25,6 m².  Näitä arvoja ei Tampella
myöhemmässäkään 600 -millisessä kalustossa ylittänyt.  0-6-2T – tyypistä tuli Tampellan suosima malli, kaikkiaan Tampella teki noin 55 kpl kapearaiteisia höyryveturia, ja noin kolmasosa oli 0.6.2T-tyyppiä. Oliko syynä kevyt kiskotus? Toisaalta mallin kulkuominaisuuksia tavallisesti kehuttiin.  Kaukaalla kiskojen on pitänyt olla raskaita.
Liitteenä kartta. Tehdasalueen ja asema-alueen raiteita ei ole merkitty. Monet kohteet (kuten tehdas), on merkitty vain symbolilla, piirtämättä rakennuksiakaan.

Lappeenrannan vanhan aseman raidekaaviossa (1923) ei näy tehtaan makasiinien raiteita (Jyrki Längman:    http://vaunut.org/kuva/42709?t=Lappeenranta&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio   ).   Tekstiä asiasta löytyy.  Mm. sanotaan monikossa  ”makasiinit”, eli niitä oli vähintään kaksi. Lähtökaarteen säde oli 30 m. Harjun rata ylitti noin 30 m Saimaan pintaa ylempänä. Rata laskeutui rantaan, jossa oli saha, ja rullatehdas (tehtiin hirveitä määriä lankarullia Englantiin). Ylempänä oli sellutehdas, ja puutavaravarasto.  Jyrkintä nousua (40‰) rannasta varastolle oli 515 m. Vuonna 1897.
Liitteenä on ote topografisesta kartasta, 1920 (mittaus 1918-19),  1:25 000 (sic). Sen informaatiosisältö on pitäjänkarttaa parempi. Ei tonttimerkintöjä, mm. tornit merkitty pienellä ympyrällä (kirkoissakin), kaivot, korkeuskäyrät, rakennukset, jne.  Tässä kartassa rata makasiineille näkyy. Topografisia karttoja sanotaan puolisotilaallisiksi (niitä on kai tehty vain Karjalassa), pitäjänkartat keskittyvät hallintoon, ja talouteen. Kaikkia merkkejä ei edes ole kartan sivussa.  (kirkon puistossa on pieni ympyrä, sen päällä risti, ja ympyrässä pieni  ”c”selällään?). Harmi, ettei seuraavaa lehteä ole. Toisena liitteenä on yritelmä paikallistaa rataa. Tulos ei varmaan ole odotetun kaltainen. Kaupungin pää on melko tarkasti kohdallaan, toinen pää ei tahtonut istua.  Rantoja on täytetty, ruopattu, kartat on piirretty eri tavoin. Photomerge voi vääristää... Suurin syy on minun.  Pohjakartta on opaskartta vuodelta 1970. Muut ovat MMH:n tekemiä. [ Lähde kellotapulilla? 30-luvun topografisia karttoja on hyllyssäni mm. Helsingin ja Hämeenlinnan seuduilta, värillisinä. Ed.]

Oheisena kartta Kaukaan tehtaan kapearaideverkostosta vuonna 1945. Huomatkaa alhaalla varasto (10), jonne tulee Lauritsalan asemalta (oikealla) leveä raide. Sillä ei ole yhteyttä tehtaan rataverkkoon. Vuosina 1947-48 tehtaan kapearaideverkosto korvattiin leveällä radalla. Tätä varten tehtiin paljon maansiirtotöitä ja teiden siirtoja. Kapeaa rataa jäi vielä pätkä tehtaan sisäiseen puunkuljetukseen sellutehtaalle ja voimalaan. Tämä viimeinen osuus korvattiin vuosien 1951-53 remontissa 600 m pitkällä kuljettimella, jolla vietiin hake sellutehtaalle. Lähde: Jarl Enckell. Oy Kaukas Ab 1945-1971 : teknistaloudellinen tutkielma. Kaukas on julkaissut vastaavanlaisen teoksen ajalta ennen 1945: Johan Standertskjöld. Kaukas 1873-1944 jossa on enemmän karttoja kapearaiteisen ajalta, mutta sitä minulla ei ole.

Kiitos vinkistä, Pauli! Olen jo testannut.