Useammin kuin kerran tapasin junamatkalla sattumalta mielenkiintoista matkaseuraa. Raapustin muistiinpanot allakkaan. Tässä pikatietoa Lappeenrannasta. Toki valmistajannumerot olen täydentänyt myöhemmin. Matkaseurani ei kertonut nimeään, ainakaan suoraan:
Vetureita myyty: Konnunsuolle vaunuja, ja höyryveturi numero ”5”, Hanomag.
Juankoskelle höyryveturi numero ”2”, noin 1952 (molemmat)
Vuonna 1927 kaikkiaan 42 km rataa, ja noin 50 vaihdetta.
Vuonna 1948 60 veturipuolen miestä (yhteensä eri raideleveyksillä). 112 miestä ratapuolella.
Linja kaupunkiin purettu 1935.
Leveäraideveturi ”Pikkurusko” no 159. Kapealla puolella oli kaksi matkustajavaunua. II luokan vaunu oli ”inspehtöörivaunu”.
Toisella henkilövaunulla (III lk?) liikennöitiin vanhalle hautausmaalle (lähellä vanhaa asemaa). Ruumis kulki hiekkavaunussa.
Liikenne 1940-luvulla: 3 veturia kolmessa vuorossa. Rata jatkui aikanaan Lauritsalan sahalle (nyk. telakka). Sinne hakkeet tuotiin ilmaradalla. Telakalta rautateitse tehtaalle.1920-luvulla ilmarata jatkettiin telakalta tehtaalle. Tavaravaunuista 5 kpl oli umpitavaravaunuja.
Kaksi tietäjää: Lauri (Lasse) Alander, Reunakatu
Vilho Pesälä, Koulunkulma
Matkustajavaunu on museoituna Lappeenrannan museossa. Mutteritalossa, ex kartanon.
Lisää: Vilho Hiller, Vilho Pulli, Ilmari Martikainen, kuljetuspäällikkö. Sisäinen puhelin 422 ja 424.
(käsitin niin, että hautausmaaliikenne oli kapearaiteista)
Kapearaiteiset veturit:
1 0-4-0WT Krauss 3406 / 1896 600 mm a)
2 0-4-0WT Krauss 4283 / 1900 myyty Juankoskelle 1952? b)
3 0-6-2T Tampella 97 / 1905 Tampellan ensimmäinen kapearaiteinen veturi c)
4 0-6-2T Tampella 129 / 1908 (kattila telakalla) d)
5 0-4-2T Hanomag 9730 / 1921 Tullut RLR:tä, myyty Konnunsuolle 1952? e)
6 2-6-0F Henschel 20804 / 1927 höyrysäiliöveturi f)
7 2-6-0F Lokomo 187 / 1935 höyrysäiliöveturi g)
Kaukas – yhtiön radan nousu satamasta harjulle oli 40 promillea! Höyrysäiliöveturit painoivat yli 25 tonnia, eikä niiden aina uskottu olevan kapearaiteisia. Joissakin 1960-luvun listoissa ne on arvattu leveäraiteisiksi. Huomautukset ovat kattilarekisteristä ym.
a) veturin alkuperäinen kattila (tulipinta 15,45 m²) romutettiin 1935
b) katsastettaessa Juankoskella kattila Lokomo 103/1929, tarkastettu 1958
c) tarkastettaessa 1941 kattila oli Lokomo 26/1925
d) tarkastettaessa 1941 kattila oli 22,5 m² Lokomo 101/1929 varastoitu 1971
e) pieni-turvepoltto ”5”:nen Riihimäeltä. Alkuperäinen pikku pannu romutettiin 1929,
ja korvattiin isommalla: Tampellan 1919 tekemällä 23,5 neliöisellä.
f) katsastettiin 1947. Poistettiin varastosta 1969. (jälleenmyyntiäkö varten varastoitiin?)
g) katsastettiin 1947. Poistettiin varastosta 1971.
Näyttää siltä, että pienet kattilat korvattiin isommilla. Muutenkin varakattiloiden käyttö on ollut tavanomaista vilkkaampaa. Kattiloiden numeroita ei tule sekoittaa veturien vastaaviin. Matka päättyi, enkä tullut kysyneeksi, milloin kapearaidetoiminta loppui. Kattilatiedoista päätellen se ainakin tuntuvasti väheni 1950-luvun alussa. Kuvia sivuilla:
http://vaunut.org/kuva/82624?t=Kauka&tag0=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinenhttp://vaunut.org/kuva/13568?t=Kauka&tag0=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinenhttp://vaunut.org/kuva/52381?t=Kauka&tag0=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinenIso kattila tekee pienestä Kraussista menninkäisen näköisen. Tampellan (silloin vielä ”Tampereen Pellava-, ja Rautateollisuus oy”) tekemät ”3” ja ”4” olivat erityistapaus. voimaan panostettiin. 230 mm sylinterin halkaisijana on paremminkin 750 mm:sellä raiteella kulkevien vetureiden tyyliä. Vetopyörän halkaisija on 650 mm, jotta 300 mm iskunpituus sopisi. Kattilan tulipinta on 25,6 m². Näitä arvoja ei Tampella
myöhemmässäkään 600 -millisessä kalustossa ylittänyt. 0-6-2T – tyypistä tuli Tampellan suosima malli, kaikkiaan Tampella teki noin 55 kpl kapearaiteisia höyryveturia, ja noin kolmasosa oli 0.6.2T-tyyppiä. Oliko syynä kevyt kiskotus? Toisaalta mallin kulkuominaisuuksia tavallisesti kehuttiin. Kaukaalla kiskojen on pitänyt olla raskaita.
Liitteenä kartta. Tehdasalueen ja asema-alueen raiteita ei ole merkitty. Monet kohteet (kuten tehdas), on merkitty vain symbolilla, piirtämättä rakennuksiakaan.