Resiina  |  Resiina-lehti  |  Aihe: Resiina 4/2018  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Juha Puusaari
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 113


« : Joulukuu 27, 2018, 19:40:39 »

Kiitoksia uutukaisesta Resiina 4/2018 kolahti 06100 lootaan tänään (hyvin mahtu)
tallennettu
Pasi Utriainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 288


« Vastaus #1 : Joulukuu 28, 2018, 17:54:44 »

Tänään lukupaketti kilahti postinumeroon 71800. Vyörytyslaitteista kertova artikkeli ja erityisesti valokuvat Iisalmesta ovat todella mielenkiintoisia.
tallennettu
Ville Vehmaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 8


« Vastaus #2 : Joulukuu 28, 2018, 20:57:30 »

Eilen tuli jälleen paksu lukupaketti. Ehdin vasta lukea artikkelin Baltian maiden matkustajaliikenteen nykytilasta. Alkoi tuntua siltä, että artikkelin nykytila on joltain muulta vuodelta kuin 2018.

Latvian osalta historiallista tietoa on kansainvälisissä junissa. Kirjoituksen mukaan vaunut Pietariin ajetaan ensin Minskin junassa Väinänlinnaan, jossa ne siirretään Vilnasta tulevaan junaan. Mutta ei kai Vilnasta enää Pietariin ajeta junaa? Riika-Pietari-junan vaunut kulkevat Moskovan junassa (Venäjän Novosokolnikiin saakka?), eivät Minskin junassa.

Liettuan osalta kerrotaan, ettei sähköistystä ole laajennettu, mutta samalla sähköistetyksi kerrotaan lentokenttärata. Lentokenttärataa ei ole sähköistetty. Sähköradoista jätetään mainitsematta osuus Lentvaris-Trakai. Sähköistystä on laajennettu, ja osuus Naujoji-Vilniasta Valko-Venäjän rajalle on sähköistetty. Artikkelissa kerrottiin, että joulukuusta 2017 on Vilnan ja Minskin välillä ajettu moottorijunin, mutta pitäisikö tuota tarkentaa sähkömoottorijuniksi?

Artikkelin mukaan Šeštokaissa olisi vaihtoyhteys leveäraiteisista junista normaaliraiteisiin. Näin ei enää ole. Leveäraiteisia ratoja ei ole purettu, mutta normaaliraiteista rataa on jatkettu Šeštokaista Kaunasiin. Tällä hetkellä Šeštokaihin ei ajeta leveäraiteisia junia, joten vaihtoyhteyttä ei ole. Ainoa tapa matkustaa raiteitse Šeštokaihin on kulkea Kaunas-Bialystok-moottorijunalla.

Lisäksi varsin hämäävästi on mainittu, että Vilnasta pääsee länteen Kaunasin ja Klaipėdan lisäksi Lentvarisiin. Lentvaris on rataosuudella Vilna-Kaišiadorys, joten kaikki Kaunasin ja Klaipėdan junat kulkevat sen kautta ja taitavat siellä myös pysähtyä.
tallennettu
Antti Tapani Häkkinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 439


« Vastaus #3 : Joulukuu 28, 2018, 23:16:43 »

Tänään tuli postilaatikosta haettua komea lukupaketti.
tallennettu

Nyt on kyllä pakko käydä Radanvarressa -  https://radanvarsi.wordpress.com/
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1239


« Vastaus #4 : Joulukuu 29, 2018, 22:27:18 »

33250 ilmoittaa vastaanottaneensa lehden tänään joulureissusta palattuani. Ei tietoa milloin lienee laatikkoon tullut.

Ihan ok lehti, vaikkakaan ei herättänyt suurta paloa. Se Naantalin/Ukin rataa käsittelevä kirjaesittely oli hyvä. Menee ehdottomasti hankintaan kun Naantalissa ja sittemmin Turussa asuessani tuli paljon seurattua radan liikennettä ja monet kerrat pyöräiltyä rataa myötäillen ainakin Raisioon ja joskus Maskuun asti.
tallennettu
Jyrki Talvi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 832


« Vastaus #5 : Joulukuu 29, 2018, 23:25:09 »

86300 kiittää ja kuittaa uusimman Resiinan saapuneeksi.
tallennettu

Junia Oulaisten asemalla.
Ari-Pekka Lanne
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 351


« Vastaus #6 : Joulukuu 31, 2018, 13:52:13 »

Kat ny! Siält se Must ja Mirri leht viimen dul. Kyll met stää niin gauvan dääl Raumal varrotti.


* Musti & Mirri ale.JPG (182.18 kilotavua, 1200x800 - tarkasteltu 228 kertaa.)
tallennettu

Meitä on joka kelille – muuten junat jäisi ajamatta.
Juhana Nordlund
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 248


« Vastaus #7 : Joulukuu 31, 2018, 20:16:48 »

Kat ny! Siält se Must ja Mirri leht viimen dul. Kyll met stää niin gauvan dääl Raumal varrotti.
Onko noista jompikumpi tai molemmat niitä kuuluisia junan kissoja?
tallennettu
Ari Palin
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 884


« Vastaus #8 : Joulukuu 31, 2018, 20:49:04 »

Eilen tuli jälleen paksu lukupaketti. Ehdin vasta lukea artikkelin Baltian maiden matkustajaliikenteen nykytilasta. Alkoi tuntua siltä, että artikkelin nykytila on joltain muulta vuodelta kuin 2018.

Latvian osalta historiallista tietoa on kansainvälisissä junissa. Kirjoituksen mukaan vaunut Pietariin ajetaan ensin Minskin junassa Väinänlinnaan, jossa ne siirretään Vilnasta tulevaan junaan. Mutta ei kai Vilnasta enää Pietariin ajeta junaa? Riika-Pietari-junan vaunut kulkevat Moskovan junassa (Venäjän Novosokolnikiin saakka?), eivät Minskin junassa.

Liettuan osalta kerrotaan, ettei sähköistystä ole laajennettu, mutta samalla sähköistetyksi kerrotaan lentokenttärata. Lentokenttärataa ei ole sähköistetty. Sähköradoista jätetään mainitsematta osuus Lentvaris-Trakai. Sähköistystä on laajennettu, ja osuus Naujoji-Vilniasta Valko-Venäjän rajalle on sähköistetty. Artikkelissa kerrottiin, että joulukuusta 2017 on Vilnan ja Minskin välillä ajettu moottorijunin, mutta pitäisikö tuota tarkentaa sähkömoottorijuniksi?

Artikkelin mukaan Šeštokaissa olisi vaihtoyhteys leveäraiteisista junista normaaliraiteisiin. Näin ei enää ole. Leveäraiteisia ratoja ei ole purettu, mutta normaaliraiteista rataa on jatkettu Šeštokaista Kaunasiin. Tällä hetkellä Šeštokaihin ei ajeta leveäraiteisia junia, joten vaihtoyhteyttä ei ole. Ainoa tapa matkustaa raiteitse Šeštokaihin on kulkea Kaunas-Bialystok-moottorijunalla.

Lisäksi varsin hämäävästi on mainittu, että Vilnasta pääsee länteen Kaunasin ja Klaipėdan lisäksi Lentvarisiin. Lentvaris on rataosuudella Vilna-Kaišiadorys, joten kaikki Kaunasin ja Klaipėdan junat kulkevat sen kautta ja taitavat siellä myös pysähtyä.

Kiitos Ville näistä huomioista ja tarkkaavaisuudestasi. Olet oikeilla jäljillä.

Riian ja Pietarin välisen yhteyden kohdalla kirjoittajan ajatuksena oli laittaa mukaan lisäys, että kyseessä on havainto vuodelta 2014 eikä nykytilanne ole varmuudella selvillä, mutta valitettavasti se unohtui kuitenkin lisätä. Hieman samalla tavalla kävi Šeštokain kanssa, eli unohdin lopulta kiireessä tarkistaa viimeisen tilanteen. Sen liikennetilanne on muuttunut äskettäin löytämieni tietojeni mukaan kesäkuussa 2016.

Vilnan lentokenttäradan tapauksessa olin puolestaan katsonut karttaa hieman väärin ja tulkinnut virheellisesti Trakain radan lentokenttäradaksi. Sähköistys Naujoji-Vilniasta rajalle on valmistunut joulukuussa 2017 eikä lähdetietoni vielä tuntenut sitä. Moottorijunaliikenne on nimenomaan sähkömoottorijunaliikennettä.

Vilnasta alkavien yhteyksien tiimoilta luettelin eri pääteasemia, joista Lentvaris on tietojeni mukaan yksi. Olet oikeassa, että se on artikkelissa hieman hämäävästi kuvattu, sillä erikseen ensin mainitsemani isot paikkakunnat Klaipėda ja Kaunas ovat samalla suunnalla kuin myöhemmin mainitsemani Lentvaris eli lännessä. Olisi pitänyt muotoilla tuo paremmin.

Lisäksi huomasin nyt itse, että suora yhteys Kaliningradista Berliiniin on aiemmasta tiedostani poiketen lopetettu jo vuonna 2013.

Korjaukset tulevat Resiinan 1/2019 Postiosastolle. Pahoittelen, että valitettavan paljon vanhentunutta tietoa kansainvälisten yhteyksien osalta on päätynyt tuohon artikkeliin.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 2019, 02:32:45 kirjoittanut Ari Palin » tallennettu
Ari-Pekka Lanne
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 351


« Vastaus #9 : Tammikuu 01, 2019, 00:51:33 »

Kat ny! Siält se Must ja Mirri leht viimen dul. Kyll met stää niin gauvan dääl Raumal varrotti.
Onko noista jompikumpi tai molemmat niitä kuuluisia junan kissoja?

Mustavalkoinen Väinö on muutaman ruudun vaunusomekuuluisuus; »KÄYMÄLÄÄ K YTTÄÄ VÄ JUNAN KI SSA».
tallennettu

Meitä on joka kelille – muuten junat jäisi ajamatta.
Timo Varshukov
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 179


« Vastaus #10 : Tammikuu 07, 2019, 22:48:16 »

Itsekin luin Kaliningradista kertovan osion erityisellä mielenkiinnolla ja tarkkuudella. Olisi ollut mukavaa itsekin kokea Baltian- sekä Kaliningradin rautateiden tila 15 vuotta sitten.

Ville korjasikin tietoja Baltian maiden rautateiden nykytilasta, minä puolestaan kannan korteni kekoon eritoten Kaliningradin rautateiden nykytilasta;

Sivulla 23 kerrotaan, että neuvostoaikana Virossa, Latviassa ja Liettuassa liikennöi Lokakuun rautatiet. Tosiasiassa kaikkien Baltian maiden sekä Kaliningradin junaliikennöinnistä vastasi Baltian rautatiet (Прибалтийская железная дорога) vuodesta 1963 alkaen, tätä ennen joka maassa oli "omat" rautatiensä.

Sivu 29 kertoo, että veturina Kaliningradin alueella olisi useimmiten valko-venäläinen tai liettualainen TEP70(BS). Oikeasti venäläiset ajavat omilla TEP70BS-vetureillaan Valko-Venäjän rajalle Kybartaihin, missä keulille laitetaan useimmiten valko-venäläinen TEP70BS, mutta välillä liettualainen TEP70BS tai jopa M62.

Samalla sivulla kerrotaan Kaliningradissa ajettavan edelleen pääosin neuvostoaikaisella kalustolla, mikä ei pidä paikkaansa. Suurta osaa paikallisjunavuoroista ajavat ennen jalkapallon MM-kilpailuja alueelle tuodut ES2G "Lastotska"- junat ja joitain hajavuoroja 2000-luvulla rakennetut ET2-junat. Sähköistämättömillä rataosilla ajetaan 2000-luvun puolivälin RA1/2- kiskobusseilla.  
tallennettu

Ari Palin
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 884


« Vastaus #11 : Tammikuu 10, 2019, 20:39:35 »

Itsekin luin Kaliningradista kertovan osion erityisellä mielenkiinnolla ja tarkkuudella. Olisi ollut mukavaa itsekin kokea Baltian- sekä Kaliningradin rautateiden tila 15 vuotta sitten.

Ville korjasikin tietoja Baltian maiden rautateiden nykytilasta, minä puolestaan kannan korteni kekoon eritoten Kaliningradin rautateiden nykytilasta;

Sivulla 23 kerrotaan, että neuvostoaikana Virossa, Latviassa ja Liettuassa liikennöi Lokakuun rautatiet. Tosiasiassa kaikkien Baltian maiden sekä Kaliningradin junaliikennöinnistä vastasi Baltian rautatiet (Прибалтийская железная дорога) vuodesta 1963 alkaen, tätä ennen joka maassa oli "omat" rautatiensä.

Sivu 29 kertoo, että veturina Kaliningradin alueella olisi useimmiten valko-venäläinen tai liettualainen TEP70(BS). Oikeasti venäläiset ajavat omilla TEP70BS-vetureillaan Valko-Venäjän rajalle Kybartaihin, missä keulille laitetaan useimmiten valko-venäläinen TEP70BS, mutta välillä liettualainen TEP70BS tai jopa M62.

Samalla sivulla kerrotaan Kaliningradissa ajettavan edelleen pääosin neuvostoaikaisella kalustolla, mikä ei pidä paikkaansa. Suurta osaa paikallisjunavuoroista ajavat ennen jalkapallon MM-kilpailuja alueelle tuodut ES2G "Lastotska"- junat ja joitain hajavuoroja 2000-luvulla rakennetut ET2-junat. Sähköistämättömillä rataosilla ajetaan 2000-luvun puolivälin RA1/2- kiskobusseilla.


Kiitos myös Timolle näistä tiedoista!
tallennettu
Ari Palin
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 884


« Vastaus #12 : Tammikuu 19, 2019, 21:43:05 »

Oikaistaan vielä nämä myös tässä (Resiinan 1/2019 Postiosaston lisäksi):

Sivu 28, kuvateksti:
Kuvan päivämäärän pitäisi olla 7.5.2005, ei 7.5.2018.

Sivu 28, oikea palsta, Latvia-osuuden ensimmäinen kappale:
Latviassa leveäraiteista maan sisäistä henkilöliikennettä hoitava valtionyhtiö PV (Pasažieru Vilciens) ei ole enää LDz:n (Latvijas Dzelzceļš) alaisuudessa, vaan on ollut vuodesta 2008 lähtien oma erillinen yhtiönsä.

Sivu 28, oikea palsta, Latvia-osuuden ensimmäinen kappale:
Kapearaiteista rataa Gulbenes - Alūksne liikennöi yksityinen yhtiö nimeltä Gulbenes - Alūksnes bānītis, ei LDz.

Sivu 28, oikea palsta, Latvia-osuuden toinen kappale:
Latvian tavaraliikenne hoidetaan kokonaan neuvostoajan vetokalustolla, ei vain osittain. Osa vetureista on saneerattu lähes täysin eivätkä ne siksi enää välttämättä näytä neuvostoaikaisilta (esim. https://trainpix.org/photo/204988/), mutta alusta on kuitenkin neuvostoalkuperää.
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Resiina  |  Resiina-lehti  |  Aihe: Resiina 4/2018  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2019 Resiina