Säiliö tyhjentämättä

[Pave Saarinen]

Kolarissa asuva Tiina Walin-Jatkola on muutaman kuukauden sisään joutunut todistamaan kahdesti, kuinka junan wc:n likavesisäiliö on vuotanut invahyttiin, jossa hän on matkustanut.

Ensimmäinen kerta tapahtui marraskuisella junamatkalla Rovaniemeltä Tampereelle. Walin-Jatkola oli nukkumassa invahytissä, kun hän havahtui voimistuvaan, kuvottavaan hajuun.

Säiliö tyhjentämättä
Hytissä oli SOS-painike, mutta siihen turvautuminen arvelutti kuvottavan herätyksen saanut matkustaja. Hän lähti etsimään junan konduktöörejä vaunujen käytäviltä.

– He totesivat vessan säiliön jääneen tyhjentämättä. Liejua oli vuotanut hyttiin katon kautta.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8f9035df-8104-4ad8-a9fd-c062948f53d1

Eihän tämä uusi asia ole. Itse olen kerran vuosia sitten Rovaniemeltä Hesaan lähtiessäni todennut, kun olin päässyt ainoana matkustajana viimeiseen makuuvaunuun, että wc-pönttö oli laitojaan myöten täynnä sitä. Siinä se lainehti.  Fysiikan ymmärrykseni ei käsitä lehtijutun selitystä siitä, että katolla ollut säiliö oli jäänyt tyhjentämättä ja tulvi nyt lattialle.

[Simo Virtanen]

Fysiikan ymmärrykseni ei käsitä lehtijutun selitystä siitä, että katolla ollut säiliö oli jäänyt tyhjentämättä ja tulvi nyt lattialle.

Eikö se ole fysiikan peruslakeja, että p***a valuu alaspäin?

Jos olisi päinvastoin tapahtunut niin hämmentäisi enemmän.

[Pave Saarinen]

Niin mutta, eikö sen ensin pidäkin mennä ylöspäin, jotta voisi tulla alaspäin?

[Mikko Herpman]

Siivoton juttu... Mahtaakohan yläkerran hyteillä olla joku välitankki/säiliö yläkerrassa.. mistä sitten valuu alas? Kai varsinainen isompi septitankki on alustassa kakskerrosvaunuissa mistä imaistaan tyhjäksi? Tosin ei ole kyllä tietoa.. Voihan sen kakkendaalin säilöä katonrajaankin..

[Veli-Matti Laitinen]

Ei ollut Edm vaunu ihan kunnossa, on Edm:ällä pakkasen kanssa vähän ongelmia.
Kamala, epämukava tilanne.   Siinä on iso urakka definsioida vaunu.
Oli sama Edm-vaunu?

[Juhani Pirttilahti]

Niin mutta, eikö sen ensin pidäkin mennä ylöspäin, jotta voisi tulla alaspäin?

Putkiin muodostetaan alipaine. Tuote siirtyy paine-eron vaikutuksesta ensin istuimen taakse pieneen välisäiliöön ja siitä matka jatkuu samalla periaatteella vaunun tankkiin. Tankki taitaa kaksikerrosvaunuissa sijaita aina yläkerran konetilassa vaunun päädyssä?

[Matti Grönroos]

Niin mutta, eikö sen ensin pidäkin mennä ylöspäin, jotta voisi tulla alaspäin?

Putkiin muodostetaan alipaine. Tuote siirtyy paine-eron vaikutuksesta ensin istuimen taakse pieneen välisäiliöön ja siitä matka jatkuu samalla periaatteella vaunun tankkiin. Tankki taitaa kaksikerrosvaunuissa sijaita aina yläkerran konetilassa vaunun päädyssä?

Joo, kuuleehan se jo korvallakin, että ei residuaalimateriaalia pelkällä painovoimalla liikutella. Silloinhan septitankin voi sijoittaa periaatteessa minne tahansa, mihin se sopivasti mahtuu. Mutta jotenkin kuulostaisi fiksulta, että systeemissä olisi ylivuotoputki, joka purkaisi vaikkapa sille ratalinjalle hyttien sijaan.

[Simo Virtanen]

Niin mutta, eikö sen ensin pidäkin mennä ylöspäin, jotta voisi tulla alaspäin?

Putkiin muodostetaan alipaine. Tuote siirtyy paine-eron vaikutuksesta ensin istuimen taakse pieneen välisäiliöön ja siitä matka jatkuu samalla periaatteella vaunun tankkiin. Tankki taitaa kaksikerrosvaunuissa sijaita aina yläkerran konetilassa vaunun päädyssä?

Joo, kuuleehan se jo korvallakin, että ei residuaalimateriaalia pelkällä painovoimalla liikutella. Silloinhan septitankin voi sijoittaa periaatteessa minne tahansa, mihin se sopivasti mahtuu. Mutta jotenkin kuulostaisi fiksulta, että systeemissä olisi ylivuotoputki, joka purkaisi vaikkapa sille ratalinjalle hyttien sijaan.

Varmasti onkin, mutta olisko ollut jäässä?

[Olli Aalto]

Niin mutta, eikö sen ensin pidäkin mennä ylöspäin, jotta voisi tulla alaspäin?

Putkiin muodostetaan alipaine. Tuote siirtyy paine-eron vaikutuksesta ensin istuimen taakse pieneen välisäiliöön ja siitä matka jatkuu samalla periaatteella vaunun tankkiin. Tankki taitaa kaksikerrosvaunuissa sijaita aina yläkerran konetilassa vaunun päädyssä?

Joo, kuuleehan se jo korvallakin, että ei residuaalimateriaalia pelkällä painovoimalla liikutella. Silloinhan septitankin voi sijoittaa periaatteessa minne tahansa, mihin se sopivasti mahtuu. Mutta jotenkin kuulostaisi fiksulta, että systeemissä olisi ylivuotoputki, joka purkaisi vaikkapa sille ratalinjalle hyttien sijaan.

Varmasti onkin, mutta olisko ollut jäässä?

Huohotinputki löytyy toki, mutta järjestelmä on niin viisas, että se pistää WC:t pois käytöstä hyvissä ajoin ennen septitankin täyttymistä. Yleisten käymälöiden ovet menevät sellaisessa tilanteessa automaattisesti lukkoon, kuten myös ko. istuinjärjestelmän tukkeutuessa.

http://vaunut.org/kuva/20823

WC:n valmistajan video kertoo tyhjentävästi, että septitankkiin luodaan ejektorilla alipaine, joka saa aikaan viemäriputkistoon alipaineen. WC:n huuhtelussa istuimen huuhteluventtiili viemäriin avataan, jolloin alipaine imaisee istuimen tyhjäksi. Samalla periaatteella saadaan myös alakerran suihkun ja hyttien pesualtaiden vedet siirtymään painovoimaa vasten ylös septitankkiin. En tiedä miten se käytännössä on toteutettu, kun lentokoneille tyypillistä lavuaarin korinaa ei kuulu, mutta Edm:n suihkua käyttäessäni olen huomannut, että kun lattialle on kertynyt tarpeeksi vettä, alkaa lattiakaivo nopeasti imeä vettä nopeasti sisuksiinsa. Sen tiedän, että vanhemmissa vaunuissa tuo on ollut täysin pneumomekaaninen järjestelmä, eli huuhtelusekvenssin ohjaa mekaaninen alipainekoneisto ja sähköä tarvitaan lähinnä viemärin lämmitykseen sekä säiliön täyttymisen valvontaan.

On mahdollista, että ejektori on lakannut toimimasta tai huohotinputki, joka päästää ejektorin jätepaineilman ulkoilmaan, on jäätynyt. Silloin putkistosta on kadonnut alipaine ja jo ennestään olemassa olleesta vauriokohdasta on päässyt likavesi vuotamaan ulos. Ejektorin toimiessa se ei vain ole näkynyt kuin ehkä korkeintaan heikentyneenä wc-istuimen tyhjenemisenä, ja alipaine on estänyt vuotoveden ulospääsyn vauriokohdan kautta.

Radalla-sarjassa kerrottiin sattuneen tilanteita, joissa asentajalla on mennyt paineilmaputket ristiin, ja sen seurauksena istuimen huuhtelu on aikaansaanut päinvastaisen ilmavirtauksen puhaltaen käyttäjän silmille.

[Arto Lopia]

Suomessa on monta vessanpönttöä jotka ei ole noin monimutkaisia, olen niitä vuosikymmeniä käyttänyt ja aina on tavara kulkenut oikeaan suuntaan. No junassa ei sitä vettä ole niin paljon käytettävissä.

Jos ihmisen paskaa leviää pitkin ratapenkkaa niin en jotenkin jaksa sen aiheuttava mitään ympäristökatastrofia. Meillä on ihan kelvollinen pohjavesi, vaikka junista on paskaa roiskunut 1873-1983 välisen ajan säännöllisesti. Kai se nykyihmisen paska on jollain tavoin ympäristölle haitallisempaa.

ps. kiitti Olli linkistä, olen mää monenlaista videoo juutuubista katellut, mutta junan vessan toiminnasta en yhtään.

[Juhani Pirttilahti]

Suomessa on monta vessanpönttöä jotka ei ole noin monimutkaisia, olen niitä vuosikymmeniä käyttänyt ja aina on tavara kulkenut oikeaan suuntaan. No junassa ei sitä vettä ole niin paljon käytettävissä.

Jos ihmisen paskaa leviää pitkin ratapenkkaa niin en jotenkin jaksa sen aiheuttava mitään ympäristökatastrofia. Meillä on ihan kelvollinen pohjavesi, vaikka junista on paskaa roiskunut 1873-1983 välisen ajan säännöllisesti. Kai se nykyihmisen paska on jollain tavoin ympäristölle haitallisempaa.

ps. kiitti Olli linkistä, olen mää monenlaista videoo juutuubista katellut, mutta junan vessan toiminnasta en yhtään.

Tässä tuotteen leviämisessä radalle ja kaluston alustaan on työsuojelunäkökulma myös. Brittiläisillä varikoilla alleen laskevien junien alustatyöt tehdään suojapuvuissa. Suomessa ei toisaalta ole ollut niin tarkkaa.

[Esa J. Rintamäki]

Suomessa on monta vessanpönttöä jotka ei ole noin monimutkaisia, olen niitä vuosikymmeniä käyttänyt ja aina on tavara kulkenut oikeaan suuntaan. No junassa ei sitä vettä ole niin paljon käytettävissä.

Jos ihmisen paskaa leviää pitkin ratapenkkaa niin en jotenkin jaksa sen aiheuttava mitään ympäristökatastrofia. Meillä on ihan kelvollinen pohjavesi, vaikka junista on paskaa roiskunut 1873-1983 välisen ajan säännöllisesti. Kai se nykyihmisen paska on jollain tavoin ympäristölle haitallisempaa.

ps. kiitti Olli linkistä, olen mää monenlaista videoo juutuubista katellut, mutta junan vessan toiminnasta en yhtään.

I



Tässä tuotteen leviämisessä radalle ja kaluston alustaan on työsuojelunäkökulma myös. Brittiläisillä varikoilla alleen laskevien junien alustatyöt tehdään suojapuvuissa. Suomessa ei toisaalta ole ollut niin tarkkaa.

Ihmisulosteessa olevat fekaaliset pieneliöt sun muut hitiöt saattavat olla runsastuessaan hyvinkin vaarallisia...

[Matti Grönroos]

Suomessa on monta vessanpönttöä jotka ei ole noin monimutkaisia, olen niitä vuosikymmeniä käyttänyt ja aina on tavara kulkenut oikeaan suuntaan. No junassa ei sitä vettä ole niin paljon käytettävissä.

Jos ihmisen paskaa leviää pitkin ratapenkkaa niin en jotenkin jaksa sen aiheuttava mitään ympäristökatastrofia. Meillä on ihan kelvollinen pohjavesi, vaikka junista on paskaa roiskunut 1873-1983 välisen ajan säännöllisesti. Kai se nykyihmisen paska on jollain tavoin ympäristölle haitallisempaa.

ps. kiitti Olli linkistä, olen mää monenlaista videoo juutuubista katellut, mutta junan vessan toiminnasta en yhtään.

Huushollivessa on yksinkertainen. Koska se toimii painovoimalla, monimutkaisin laite poistopäässä on vesilukko. Sitten, kun tuotosta pitää siirtää sivuttain tai säästää vettä, esimerkiksi junassa, laivassa, lentokoneessa tai veneessä, kuljetusvoima tulee tuottaa jollain monimutkaisemmalla tekniikalla. Sellaisen vikaantumismahdollisuudet ovat muutamaa kertaluokkaa perusvaltaistuinta laajemmat. Olihan esimerkiksi vuosi-pari sitten jokin ruotsinlaivoista ns. kusessa (pun intended) oikuttelevien alipainevessojen takia.

[Tuukka Ryyppö]

Radalla-sarjassa kerrottiin sattuneen tilanteita, joissa asentajalla on mennyt paineilmaputket ristiin, ja sen seurauksena istuimen huuhtelu on aikaansaanut päinvastaisen ilmavirtauksen puhaltaen käyttäjän silmille.

Suomessa on myös yksi matkustajakalustossa sijaitseva vessatyyppi, jossa jos junahenkilökunta painaa vähän kummallisesti nimettyä nappia, tämä sama tapahtuu. Erään olen kuullut sen napin painalluksen nähneen ja kutsui tapahtunutta ilmauksella "Operation Shitstorm".

[Arto Lopia]

Suomessa on monta vessanpönttöä jotka ei ole noin monimutkaisia, olen niitä vuosikymmeniä käyttänyt ja aina on tavara kulkenut oikeaan suuntaan. No junassa ei sitä vettä ole niin paljon käytettävissä.

Jos ihmisen paskaa leviää pitkin ratapenkkaa niin en jotenkin jaksa sen aiheuttava mitään ympäristökatastrofia. Meillä on ihan kelvollinen pohjavesi, vaikka junista on paskaa roiskunut 1873-1983 välisen ajan säännöllisesti. Kai se nykyihmisen paska on jollain tavoin ympäristölle haitallisempaa.

ps. kiitti Olli linkistä, olen mää monenlaista videoo juutuubista katellut, mutta junan vessan toiminnasta en yhtään.

Ei Suomessa paskakaivon tyhjentäjätkään pukeudu outoihin varusteisiin, tunnen muutaman. Ihmisellä taitaa olla jonkinlainen sietokyky omaan paskaansa, ei se yleensä sisällä sen kummempia bakteerikantoja kuin on ihmisesä itsessään.
Tässä tuotteen leviämisessä radalle ja kaluston alustaan on työsuojelunäkökulma myös. Brittiläisillä varikoilla alleen laskevien junien alustatyöt tehdään suojapuvuissa. Suomessa ei toisaalta ole ollut niin tarkkaa.

// korjattu lainaus

[Arto Lopia]

Suomessa on monta vessanpönttöä jotka ei ole noin monimutkaisia, olen niitä vuosikymmeniä käyttänyt ja aina on tavara kulkenut oikeaan suuntaan. No junassa ei sitä vettä ole niin paljon käytettävissä.

Jos ihmisen paskaa leviää pitkin ratapenkkaa niin en jotenkin jaksa sen aiheuttava mitään ympäristökatastrofia. Meillä on ihan kelvollinen pohjavesi, vaikka junista on paskaa roiskunut 1873-1983 välisen ajan säännöllisesti. Kai se nykyihmisen paska on jollain tavoin ympäristölle haitallisempaa.

ps. kiitti Olli linkistä, olen mää monenlaista videoo juutuubista katellut, mutta junan vessan toiminnasta en yhtään.

Huushollivessa on yksinkertainen. Koska se toimii painovoimalla, monimutkaisin laite poistopäässä on vesilukko. Sitten, kun tuotosta pitää siirtää sivuttain tai säästää vettä, esimerkiksi junassa, laivassa, lentokoneessa tai veneessä, kuljetusvoima tulee tuottaa jollain monimutkaisemmalla tekniikalla. Sellaisen vikaantumismahdollisuudet ovat muutamaa kertaluokkaa perusvaltaistuinta laajemmat. Olihan esimerkiksi vuosi-pari sitten jokin ruotsinlaivoista ns. kusessa (pun intended) oikuttelevien alipainevessojen takia.

Mää vaan aattelin, että voisiko ne paskat tyhjentää paskatankista johonkin matkana varrelle. Ei ole olemassa mitään kakka-asemaa josta skeida vaan yhtäkkiä katoaa johonkin. Ei se tässä rajattamon veden virtauksen vallassa olevassa järjestelmässä niin yksinkertaista ole, toki se aina alamäkeen valuu, mutta siinä välillä sitä pumpataan alakaivosta yläkaivoon josta on taas hyvä liukua alaspäin.

[Olli Aalto]

Suomessa on monta vessanpönttöä jotka ei ole noin monimutkaisia, olen niitä vuosikymmeniä käyttänyt ja aina on tavara kulkenut oikeaan suuntaan. No junassa ei sitä vettä ole niin paljon käytettävissä.

Jos ihmisen paskaa leviää pitkin ratapenkkaa niin en jotenkin jaksa sen aiheuttava mitään ympäristökatastrofia. Meillä on ihan kelvollinen pohjavesi, vaikka junista on paskaa roiskunut 1873-1983 välisen ajan säännöllisesti. Kai se nykyihmisen paska on jollain tavoin ympäristölle haitallisempaa.

ps. kiitti Olli linkistä, olen mää monenlaista videoo juutuubista katellut, mutta junan vessan toiminnasta en yhtään.

Mistäs tuo vuosi 1983? Jo vuonna 1970 valmistui uusi, ensimmäinen CEmt-vaunu 24001 ja niin ikään samana vuonna A-vaunut 1 ja 2, joihin asennettiin tehtaalla 60-luvun lopun huipputeknologiaa edustava Vacum VC -järjestelmä, joka toimi alipaineella ja tyhjensi pytyt septitankkiin. Samainen järjestelmä tuli kaikkiin 1970–1973 valmistuneisiin CEmteihin aina numeroon 24040 saakka. Pääsäiliöjohtoja ei tunnettu tuohon aikaan, joten ejektorin paineilma piti ryöstää jarrujohdosta, minkä vuoksi suurin osa CEmt-vaunuista muutettiin tuttuun suora putki radalle -tyyppiin.

[[Tunnus poistettu]]

Luultavasti asuu Hyvinkää-Karjaa radan varrella ja sieltähän lakkasi matkustajaliikenne 1983.

[Olli Aalto]

Luultavasti asuu Hyvinkää-Karjaa radan varrella ja sieltähän lakkasi matkustajaliikenne 1983.

Niin aivan, kiitokset.