Tampere-Orivesi liikennepaikat 1960-luvulla

[Eljas Pölhö]

Tampere-Orivesi liikennepaikat 1960-luvulla. Periaatteena Liikenneosaston liikennepaikkakortista 1-2 sivua, kartta ja joskus selvennykseksi oma tekemä raidekaaviopiirustus. Tampere-Haapamäki on ollut reilun viikon menossa ”rautatieharrastus” FB-sivulla, mutta laitan nyt kokeeksi tämän välin pikku erissä myös tänne, kun oma arkistosivuni vielä odottaa uutta ylläpitäjää.

187+824 Järvensivu. Karttoihin ei ole merkitty seisakkeen paikkaa, mutta km-tietojen mukaan se olisi ollut sivuraiteiden lähtövaihteen luona.

Omissa kaavioissa näkyy Järvensivu ennen ja jälkeen toisen pääraitee rakentamista 1950-luvun alussa. Tampereen henkilöasemalta tullessa ensimmäinen mahdollisuus päästä eteläiselle pääraiteelle oli Messukylän ratapihan länsipuolella olleessa raideristeyksessä. En muista milloin mahdollisuus tehtiin jo Järvensivun kohdalle.

Järvensivun teollisuusraiteet oli purettu vuoteen 1990 mennessä.

Järvensivun päivittäisten käyttäjien määrä pysyi varsin korkeana koko 1960-luvun ajan.

[Eljas Pölhö]

Km 189+905 Vuohenoja. Vuohenojan päivittäinen käyttäjämäärä osoittaa selvää kasvua 1960-luvun loppua kohden.

Karttalehtien jako ei oikein suosi Vuohenojaa. Kylä (kaupunginosa?) jää piiloon viereiselle lehdelle. Vuoden 1953 otteeseen ei ole merkitty seisakkeen paikkaa, eli sen voi katsoa vuoden 1974 kartalta. Sen sijaan 1953 kartalla näkyy kahden tiilitehtaan savenkuljetusradat. Vasemmalla ylhäällä on Järvensivun kartan (1953) tiilitehtaan radan loppupää. Toinen on sitten helpommin havaittavissa juuri ennen Messukylän tulovaihteita.

[Eljas Pölhö]

Km 191+570 -> 191+290 Messukylä Msk. Kilometriluvun muutos on seurausta asemarakennuksen paikan ja puolen vaihdosta 1955. Ennen vuotta 1946 vanhan asemarakennuksen sijainnin km-luku oli 191+594. Messukylän länsipään vaihteet olivat vuoteen (19xx, muistaako joku?) asti ensimmäinen paikka, missä Tampereen henkilöasemalta lähteneet junat pääsivät eteläiselle kaksoisrairaiteelle.

Aseman itäpuolelta erkanivat Pate Oy:n -> SOK:n raide pohjoispuolelle ja Tampereen Pellavatehtaan -> Tampellan raiteistot eteläpuolelle. Ennen ratapihalaajennusta 1950-luvun lopulla ne erkanivat linjavaihteina. Ratapihan eteläpuolelle avattiin 1969 Paperinkeräyksen raide.

Messukylän ratapihalle johti myös Oy Tiili Ab:n kapearaiteinen rata 1949 saakka (katso 1953 karttaote Vuohenoja).

Messukylän lipunmyynnissä tapahtui selvä notkahdus 1963, mutta vaunumäärissä oli jopa kasvua 1969.

Liitekuvina on 1) itse piirretyt raidekaaviot (aikakausi 1952-1969), 2) ote peruskartalta 2123 11, vuoden 1960 painos (Messukylän länsipuoli näkyy Vuohenojan karttaotteissa), 3) Lko:n liikennepaikkakortin takasivu ja 4) sen tilastoaukeama sekä 5) kaavio Messukylän läntisestä tulovaihteistosta ja 6) Oy Tiili Ab:n rata-aluesopimuksen päättymisdokumentti.

[Eljas Pölhö]

Km 194+541 -> Km 194+518 Vehmainen Wh -> Vh. Km sijainnin muutos vuoden 1946 mittauksessa, nimilyhenteen muutos 29.5.1965.

Vehmaisten ratapihan länsipäästä lähti raide Renlundin Tiili Oy:n Vehmaisten tiilitehtaalle. Siellä oli mm. pitkä savenkuljetusrata, jolla oli kaksi Valmet Move 4-tyyppistä veturia.

Liikennepaikkakortin tilasto-osassa on mukaan laskettu ja nimetty myös Vehmaisten (Vatialan) sorakuopan alueen toimijat. Sorakuopan alue on seuraavana liikennepaikkana tässä listauksessa.

Liitteinä 1) Lko:n 1960-luvun liikennepaikkakortin sivu 2, missä näkyy mm. raidekaavio, 2) Liikennepaikkakortin tilasto-osa, 3) ote peruskartalta 2123 11 (1960-painos) ja 4) Renlundin tiilitehtaan lähtövaihde.

[Eljas Pölhö]

Km 195+664 soraraiteen vaihde = vain eteläiseltä raiteelta vähän ennen Vatialaa kaarteessa erkaneva pitkähkö raide VR:n sorakuopalle, josta soranoton hiipuessa VR vuokrasi varastoalueita puolustuslaitokselle ja firmoille. Siitä käytettyjä nimiä eri tarkoituksissa: 
- Vehmaisten soraraide (tilastollisesti liikenne liitettiin Vehmaisten liikennemääriin)
- Vatialan sorakuoppa (raiteen erkanemispaikan ja sijainnin mukaan)
- Messukylän aseman alaisen Vatialan laiturin sorakuopan alue (alue- ja raidesopimukset päällystöliikennepaikan mukaan)

Minulla on vielä kesken VR:n soranottoalueille tehtyjen vuokrasopimusten etsintä, joten tiedot ovat puutteelliset.

Oheiset aluekaaviot kuvaavat tilannetta 1960-luvun alussa, jolloin VR teki sopimukset Kaasupalvelun ja Tehokaasu Oy:n kanssa. Pisimmälle johtanut soraraide kunnostettiin Kaasupalvelun ja Tehokaasu Oy:n tarpeisiin, mutta sittemmin varastoaluetta siirrettiin ja osa ratapohjasta käytettiin pullokaasun täyttölaitosta varten.

Liitteinä 1) soraraide kokonaisuudessaan, ote peruskartalta 2123 11-1953 (vuoden 1960 tilanne tulee Vatialan yhteydessä). 2) Sorakuopan varastoraiteita 1960-luvun alussa (huomaa varastoraiteiston muutos verrattuna 1953 karttaan, 3) sorakuopan pisimmän raiteen kunnostus 1961 ja 4) oma piirros sorakuopan raiteista kesäkuussa 1993 (täysin erilainen kuin 1960-luvulla).

Rautatieharrastus FB-sivun kommenteista löytyy mm. Jorma Rauhalan lisätieto: Vatialan vaihde oli kaarteessa ja koska vaihteeseen ei voitu tehdä kaarteen oikeasti vaatimaa kallistusta, etenkin kun sivuraide Vatialan kuopalle olisi lähtenyt ylösnostetulta kohdalta, ja kun kuopalle menevä raide sitten lasketteli perille alamäkeen, kaarteessa oli 70V-vaihteesta aiheutuva pistemäinen nopeusrajoitus. Jokseenkin harvinainen nopeusmerkki aikoinaan. Kaarre oli vaihteen kohdalla suoraa raidetta.

[Jimi Lappalainen]

Kävimme Vatialassa lokakuussa 2021. http://vaunut.org/kuvat/?u=1606&kd=24.10.2021

[Eljas Pölhö]

Km 195+850 Vatiala Vat (Km sijainti ennen 1946 mittausta oli Km 195+799)

Vatialan liikennemäärä koki 1960-luvulla melkoisen romahduksen. Kuukausilippujen määrä laski 871 kpl (973->102). Vaunukuormaliikennettä ei ollut, koska Vatialan laiturilla ei ollut sivuraiteita.

Vaikka tässä käsittelen lähinnä 1960-lukua, niin laitan omatekoisen raidekaavion vuodelta 1993, jossa näkyy sähköistyksen edistyminen (raiteisto oli sama kuin edellisessä versiossa vuodelta 1966).

Liitteet: 1) Lko:n liikennepaikkakortin tilasto-osa, 2) ote peruskartalta 2123 11 vuodelta 1960 ja 3) oma raidekaavio kesäkuulta 1993.

[Eljas Pölhö]

Km 196+682 Lemetty. Seisakkeen käyttäjämäärä väheni merkittävästi heti 1960-luvun alussa.

Liitteinä 1) Lko:n liikennepaikkakortti 1960-luvulta, 2) ote peruskartalta 2123 11 vuodelta 1960 ja 3) oma raidekaavio kesäkuulta 1993.

[Erkki Nuutio]

Yllättävää että seisake on ollut sen alikulun kohdalla, josta toistuvasti kuljen pyörällä ja kävellen. Alikulun teon aikoihin rataa on korotettu mm. sepelikerroksilla.
Vielä seisakeaikana harva asutus tällä suunnalla oli omakotitaloja sekä isohko hevos- ym. tila radan eteläpuolella (Kangasalan Vatialassa).

Tämä tilanne jatkuu eteläpuolella. Siellä radan sivulla alikulusta Kangasalan suuntaan vie Märvelänraitti ja jatkeenaan kävelytie Kallion teollisuusalueelle asti. Siellä lepää matkamökkini talliosakkeessaan.
Pohjoispuolella (Tamperetta) on Mannakorventiellä lukuisasti uusia kerrostaloja ja niistä eteenpäin Holvastintien risteykseen asti Linkosuon leipomoalue.

Jos/kun grynderit ylittävät radan ja kuntarajan ja hätistävät hevoset laitumeltaan kerrostalojen tieltä, voisi eisake taas muuttua seisakkeeksi. Se on kylläkin sivussa väkirikkaasta Nattarista, mutta Linnanmaan raitiolinja ehkä joskus jatkuu Nattariin.

[Eljas Pölhö]

Km 199+733 Kangasala Kg (ennen 1946 km-luku oli 199+756).

Kangasalan liikennemäärissä on 1960-luvulla ollut henkilöliikenteessä jatkuvaa loivaa laskua. Vaunukuormaliikenne on ollut enemmän sahaavaa, mutta yleissuunta on ollut laskeva. Kangasalan ja Suinulan välinen kaksoisraide valmistui 17.12.1960 (4. rtj 81/1115) ja avattiin liikenteelle 28.12.1960 (Rt 3517/6536).

Liitteinä 1) Lko:n liikennepaikan sivu 2, jossa näkyy mm. 60-luvun raidekaavio 2) liikennepaikkakortin tilasto-osa 60-luvulta. 3) ote peruskartalta 2123 12, vuoden 1961 painos, ja 4) ote tähän mennessä käsitellystä osuudesta Tpe-Kg 1:100T kartalta, vuoden 1956 painos.

(matka jatkuu lauantaina)

[Eljas Pölhö]

Km 201+845 Jussila Jus. Vanha sijainti 202+161, muutos Lt 1522/3389, 6.8.1953; toteutettu 1.9.1953 lukien.

Jussilan molemmat sijainnit on helppo paikantaa oheiselta karttaotteelta. Uudempi sijainti on merkitty ja vanha sijainti on ollut seuraavassa tasoristeyksessä kohti Ruutanaa eli paikassa, johon punaisella merkitty tie päättyy.

Jussilan seisakkeen asiakasmäärät pysyivät hämmästyttävän korkeina koko 1960-luvun ajan eikä määrä edes osoittanut laskevaa trendiä, kuten useimmilla liikennepaikoilla.

Liitteet: 1) Lko:n liikennepaikkakortti 60L, 2) ote peruskartalta 2141 03, vuoden 1958 painos ja 3) Dv12 2548 vetämä H422 ohittaa jo lakkautetun Jussilan seisakkaan paikan 29.6.1993.

[Erkki Nuutio]

Syitä hyviin matkustajalukuihin olivat epäilemättä radanviereisten omakotialueiden huonot yhteydet kaupungin suuntaan sekä että nämä alueet olivat paljolti Lokomon, Tampellan ja vastaavien yritysten alkuunsaattamia.
Etenkin Tampellan kantatehdas ja Messukylän tehdas olivat hyvin hollilla.
Omalla ja työkaverin henkilöautoilla liikkumiset levisivät vasta 70-luvulla. 

[Eljas Pölhö]

Km 203+464 -> Km 203+490 Ruutana Rtn. Sijainti-km 1939 oli 203+464, vuoden 1946 mittauksessa 203+440, vaikka vuoden 1955 kaaviossa se on edelleen/taas? 203+464. Viimeisin Km 203+490 on varmaan laiturien keskimitan mukaan.

Ruutanan lipunmyynti laski tasaisesti koko 1960-luvun ajan. Kuukausilipuissa tapahtui erityisen suuret pudotukset 1966 ja 1969.

1968 Liikenneosasto ilmoitti rataosastolle, että Ruutanan pistoraide voidaan poistaa tarpeettomana (Lko 3884/2664, 9.5.1968). Edellisenä vuonna sinne oli saapunut 21  ja lähtenyt 2 vaunukuormaa.

Liitteinä 1) Ruutana kaavio 1955, 2) Ruutana omatekoinen kaavio 1993, 3) Lko:n liikennetilasto 60-luvulta ja 4) ote peruskartalta 2141 03, vuoden 1958 painos.

[Jukka Voudinmäki]

Km 203+464 -> Km 203+490 Ruutana Rtn. Sijainti-km 1939 oli 203+464, vuoden 1946 mittauksessa 203+440, vaikka vuoden 1955 kaaviossa se on edelleen/taas? 203+464. Viimeisin Km 203+490 on varmaan laiturien keskimitan mukaan.

Ruutanan lipunmyynti laski tasaisesti koko 1960-luvun ajan. Kuukausilipuissa tapahtui erityisen suuret pudotukset 1966 ja 1969.

1968 Liikenneosasto ilmoitti rataosastolle, että Ruutanan pistoraide voidaan poistaa tarpeettomana (Lko 3884/2664, 9.5.1968). Edellisenä vuonna sinne oli saapunut 21  ja lähtenyt 2 vaunukuormaa.

Liitteinä 1) Ruutana kaavio 1955, 2) Ruutana omatekoinen kaavio 1993, 3) Lko:n liikennetilasto 60-luvulta ja 4) ote peruskartalta 2141 03, vuoden 1958 painos.

Mikä firma käytti Ruutanan pistoraidetta?

[Eljas Pölhö]

Km 203+464 -> Km 203+490 Ruutana Rtn. Sijainti-km 1939 oli 203+464, vuoden 1946 mittauksessa 203+440, vaikka vuoden 1955 kaaviossa se on edelleen/taas? 203+464. Viimeisin Km 203+490 on varmaan laiturien keskimitan mukaan.

Ruutanan lipunmyynti laski tasaisesti koko 1960-luvun ajan. Kuukausilipuissa tapahtui erityisen suuret pudotukset 1966 ja 1969.

1968 Liikenneosasto ilmoitti rataosastolle, että Ruutanan pistoraide voidaan poistaa tarpeettomana (Lko 3884/2664, 9.5.1968). Edellisenä vuonna sinne oli saapunut 21  ja lähtenyt 2 vaunukuormaa.

Liitteinä 1) Ruutana kaavio 1955, 2) Ruutana omatekoinen kaavio 1993, 3) Lko:n liikennetilasto 60-luvulta ja 4) ote peruskartalta 2141 03, vuoden 1958 painos.

Mikä firma käytti Ruutanan pistoraidetta?

Tilaston mukaan sinne tuli pari halkovaunua kuukaudessa, mutta kenelle ei selvinnyt rataverkon liikennepaikkatutkimuksestakaan. Siihen liittyvästä kirjeenvaihdosta selvisi, että pistoraide purettiin 1968 lokakuun loppuun mennessä .

[Esa J. Rintamäki]

Km 195+664 soraraiteen vaihde = vain eteläiseltä raiteelta vähän ennen Vatialaa kaarteessa erkaneva pitkähkö raide VR:n sorakuopalle, josta soranoton hiipuessa VR vuokrasi varastoalueita puolustuslaitokselle ja firmoille. Siitä käytettyjä nimiä eri tarkoituksissa: 
- Vehmaisten soraraide (tilastollisesti liikenne liitettiin Vehmaisten liikennemääriin)
- Vatialan sorakuoppa (raiteen erkanemispaikan ja sijainnin mukaan)
- Messukylän aseman alaisen Vatialan laiturin sorakuopan alue (alue- ja raidesopimukset päällystöliikennepaikan mukaan)

Minulla on vielä kesken VR:n soranottoalueille tehtyjen vuokrasopimusten etsintä, joten tiedot ovat puutteelliset.

Oheiset aluekaaviot kuvaavat tilannetta 1960-luvun alussa, jolloin VR teki sopimukset Kaasupalvelun ja Tehokaasu Oy:n kanssa. Pisimmälle johtanut soraraide kunnostettiin Kaasupalvelun ja Tehokaasu Oy:n tarpeisiin, mutta sittemmin varastoaluetta siirrettiin ja osa ratapohjasta käytettiin pullokaasun täyttölaitosta varten.

Liitteinä 1) soraraide kokonaisuudessaan, ote peruskartalta 2123 11-1953 (vuoden 1960 tilanne tulee Vatialan yhteydessä). 2) Sorakuopan varastoraiteita 1960-luvun alussa (huomaa varastoraiteiston muutos verrattuna 1953 karttaan, 3) sorakuopan pisimmän raiteen kunnostus 1961 ja 4) oma piirros sorakuopan raiteista kesäkuussa 1993 (täysin erilainen kuin 1960-luvulla).

Rautatieharrastus FB-sivun kommenteista löytyy mm. Jorma Rauhalan lisätieto: Vatialan vaihde oli kaarteessa ja koska vaihteeseen ei voitu tehdä kaarteen oikeasti vaatimaa kallistusta, etenkin kun sivuraide Vatialan kuopalle olisi lähtenyt ylösnostetulta kohdalta, ja kun kuopalle menevä raide sitten lasketteli perille alamäkeen, kaarteessa oli 70V-vaihteesta aiheutuva pistemäinen nopeusrajoitus. Jokseenkin harvinainen nopeusmerkki aikoinaan. Kaarre oli vaihteen kohdalla suoraa raidetta.

Itse olin kuvannut Vat soraraiteen linjavaihteen nopeusmerkin junan takapään ikkunasta (nopeusmerkin merkinnät olivat ylempi: 110 ja vaihteesta johtuva 90). 110 johtui kaarteesta itsestään.

Merkki oli ollut siis vanhan mallinen, nykyistä edeltänyt. Oman kuvani olin näpännyt muistaakseni heinäkuun lopulla 1992, palatessani Hpk höve-puistoreissulta. Kuva on nyt Rautatiemuseon kokoelmissa Hyvinkäällä.

Minulla on sellainen hytinä, että armeijan yksikkö, joka kuopalla huseerasi, oli ollut Tampereen Ilmatorjuntapatteristo.

Ja siten tiämmä Mäntän mokut pistettiin yleisesti siihen nauttimaan "maahan-ylös"-höykytyksestä.

[Eljas Pölhö]

Km 205+201 Kallio Kio. 1960-luvulla Kallion seisake koki pari notkahdusta (1963 ja 1966), mutta elpyi sitten. Olikohan syy aikatauluissa vai jossain muussa, mutta linja-auto siellä tuskin poikkesi (en tiedä, katselin vain karttaa).

Kallion seisakkeen luona on 1940-luvun lopulla ilmeisesti ollut sivuraide, koska Peemo Oy oli sijoittanut sinne Puolustuslaitokselta vuokraamansa pesulajunan (2 kpl 2-akselista ja 2 kpl 4-akselista vaunua), VR:n aluesopimus km 205+192, Lt 988/2270, 4.5.1948. Pesulajuna siirrettiin Suinulaan heinäkuussa 1949 ja em. sopimus päättyi 31.7.1949.

Liitteenä 1) Lko:n liikennepaikkakortti 1960-luvulta ja 2) ote peruskartan lehdeltä 2141 03 vuoden 1958 painoksesta.

[Jimi Lappalainen]

Mikä firma käytti Ruutanan pistoraidetta?

Tilaston mukaan sinne tuli pari halkovaunua kuukaudessa, mutta kenelle ei selvinnyt rataverkon liikennepaikkatutkimuksestakaan. Siihen liittyvästä kirjeenvaihdosta selvisi, että pistoraide purettiin 1968 lokakuun loppuun mennessä .

Pieni lisätieto Ruutanan pistoraiteeseen liittyen: http://vaunut.org/kuva/142113

[Jorma Rauhala]

Km 195+664 soraraiteen vaihde = vain eteläiseltä raiteelta vähän ennen Vatialaa kaarteessa erkaneva pitkähkö raide VR:n sorakuopalle, josta soranoton hiipuessa VR vuokrasi varastoalueita puolustuslaitokselle ja firmoille. Siitä käytettyjä nimiä eri tarkoituksissa: 
- Vehmaisten soraraide (tilastollisesti liikenne liitettiin Vehmaisten liikennemääriin)
- Vatialan sorakuoppa (raiteen erkanemispaikan ja sijainnin mukaan)
- Messukylän aseman alaisen Vatialan laiturin sorakuopan alue (alue- ja raidesopimukset päällystöliikennepaikan mukaan)

Vatialan vaihde oli kaarteessa ja koska vaihteeseen ei voitu tehdä kaarteen oikeasti vaatimaa kallistusta, etenkin kun sivuraide Vatialan kuopalle olisi lähtenyt ylösnostetulta kohdalta, ja kun kuopalle menevä raide sitten lasketteli perille alamäkeen, kaarteessa oli 70V-vaihteesta aiheutuva pistemäinen nopeusrajoitus. Jokseenkin harvinainen nopeusmerkki aikoinaan. Kaarre oli vaihteen kohdalla suoraa raidetta.

Itse olin kuvannut Vat soraraiteen linjavaihteen nopeusmerkin junan takapään ikkunasta (nopeusmerkin merkinnät olivat ylempi: 110 ja vaihteesta johtuva 90). 110 johtui kaarteesta itsestään.
Merkki oli ollut siis vanhan mallinen, nykyistä edeltänyt.

Nyt kun Esa muisti Vatialan V-nopeuden olleen 90, niin en vastusta. Kenellä olisi aikakauden rataosaselostukset, niin sieltä vain varmennus tiedolle. Ja voisi se näkyä muinaisessa pikajunan aikataulukirjassakin rajoituksena.

[Eljas Pölhö]

Km 206+275 -> 206+253 Suinula Sui.

Kaksoisraide Kangasala-Suinula avattiin 28.12.1960 ja kaksoisraide Suinula-Siitama kahden ison rataoikaisun kera avattiin 1.4.1968.

Kuukausilippujen myynti puolittui 1966. Yksittäisten lippujen myynti laski jo pari vuotta aikaisemmin, mutta pysyi sitten samalla tasolla koko jäljellä olleen 60-luvun ajan.

Liitteinä 1) Lko:n liikennepaikkakortin s.2, 2) Lko:n liikennepaikkakortin 60-luvun tilasto-osa, 3) asema-alueen kartta ja 4) ote peruskarttalehdeltä 2143 01 vuoden 1958 painoksesta.

Matka jatkuu ensi viikolla. Huomenna (22.5.2024 vien ensimmäisen kirjakuorman Akaan (Toijalan) Veturimuseon luona olevaan kokoelmavaunuun.

[Eljas Pölhö]

Km 207+834 Haviseva (km-mittaus 1946). Asutuksen määrään nähden tällä seisakkeella oli hämmästyttävän runsas käyttäjämäärä kautta koko 1960-luvun. Matkustajalaiturin pituudeksi ilmoitetaan 15 m. Osoittaa hyvin, että joskus maailmassa lyhyetkin laiturit ovat riittäneet keskimäärin 150 päivittäiselle käyttäjälle.
Haviseva on Tampereelta lähtien viimeinen tiheän seisakeverkon edustaja ja seuraavat välit ovat vanhalla linjalla 4,928 km Säynäjärvelle ja sieltä oli 5,624 km Siitamaan. Muutos näkyy hyvin kartalla, joten laitan tähän vielä esimerkiksi otteet 1:100T kartoista Havisevan kummaltakin puolen. Huomaa, että näissä ei näy muutettu ratalinjan paikka Havisevan ja Oriveden välillä, siihen palaan seuraavien liikennepaikkojen kohdalla.
Liitteet ovat Lko:n liikennepaikkakortti 1960-luvulta, karttaote peruskartalta 2141 03 (1958 painos) ja kaksi otetta 1:100T taloudellisesta kartasta (1949 painos).

[Eljas Pölhö]

Km 212+757 -> km 212+280 (muutos 1968) Säynäjärvi. Sijainnin kilometrimuutos on myös poikkeuksellisen todellinen, sillä Säynäjärven pysäkki korvattiin rataoikaisun takia 0,5 km sivummalla (luoteispuolella) olevalla seisakkeella 1.4.1968. Säynäjärven vanhoja km-lukuja olivat myös 212+788 ennen 1946 ja 1946 mittauksessa 212+776.
Suinula-(Säynäjärvi)-Siitama rataoikaisun myötä 1.4.1968 myös kaksoisraide tuli käyttöön koko välille Tampere-Orivesi (virallisesti), mutta voisi myös tulkita Messukylä-Orivesi, ks. Järvensivu ja Messukylä. Oheisista karttaliitteistä selviää vanhan ja uuden ratalinjan kulku.
Seisakkeen matkustajamäärää ei ole merkitty sen liikennepaikkakorttiin, joten sitä en tässä julkaise. Pysäkin matkalippujen myynti oli pienimmillään 1963 ja suurimmillaan 1967. Tavaraliikenne oli hyvin vähäistä.
Liitteinä 1) oikaisun alkupää Havisevan jälkeen (peruskartan 2141 03 ote, rinnan 1958 ja 1987 painokset. 2) Säynäjärvi ja rataoikaisu sen kohdalla ja jatkuminen kohti Siitamaa (peruskartan 2142 01 ote, rinnan 1964 ja 1986 painokset). 3) Lko:n liikennepaikkakortti vanhalla paikalla, s. 2 ja 4) Liikennepaikkakortin tilasto-osa 1960-1967.

[Hannu Lehikoinen]

Nyt on pakko hieman haastaa Säynäjärven osalta, vaikka löhdetiedot ovatkin alkeellisen puutteelliset Eljaksen käsittämättömän tarkkaan työhön nähden: Onko Säynäjärven oikaisu otettu suoraan kaksiraiteisena käyttöön vai onko se ollut hetken yksiraiteinen? Minulla on erittäin vahva mielikuva, että olisin nähnyt Säynäjärven vaihde- ja opastinturvalaitoksen käyttöohjeen, jossa olisi esitetty yhden sivuraiteen kohtauspaikan kampiasetinlaite oikaisun linjauksella 1960-luvun lopulla. Mielikuva on vuodesta 1966. Voisiko olla niin, että oikaisu olisi otettu silloin käyttöön yksiraiteisena ja 1.4.1968 kaksiraiteisena?

[Teppo Niemi]

Nyt on pakko hieman haastaa Säynäjärven osalta, vaikka löhdetiedot ovatkin alkeellisen puutteelliset Eljaksen käsittämättömän tarkkaan työhön nähden: Onko Säynäjärven oikaisu otettu suoraan kaksiraiteisena käyttöön vai onko se ollut hetken yksiraiteinen? Minulla on erittäin vahva mielikuva, että olisin nähnyt Säynäjärven vaihde- ja opastinturvalaitoksen käyttöohjeen, jossa olisi esitetty yhden sivuraiteen kohtauspaikan kampiasetinlaite oikaisun linjauksella 1960-luvun lopulla. Mielikuva on vuodesta 1966. Voisiko olla niin, että oikaisu olisi otettu silloin käyttöön yksiraiteisena ja 1.4.1968 kaksiraiteisena?

Minäkin muistele  törmänneen vastaavaan käyttösäännön  piirrustukseen.
Ä
Entä Käskylehdet liukennöintitavan muutoksista?

[Eljas Pölhö]

Säynäjärven oikaisu otettiin käyttöön 28.12.1967 yksiraiteisena ohikulkujunille. Pysähdysjunat kulkivat vanhaa rataa siihen asti kuin liikennepaikka muutettiin. Uudella liikennepaikalla ei ollut kohtausraiteita, ei 1968 eikä 1993. Ohessa on tilanne 29.6.1993 muistivihkooni tekemäni hahmotelman mukaan.