Olisikohan kenelläkään tietoa Inkeroisten tehtaiden rautatiemenneisyydestä. Olen kuullut, että tehtalla olisi ollut 750-millinen kapearaiteinen rautatie, mutta ainoa maininta tästä löytyy wikipedia-artikkelista. Paikalla on myös Kymijoen rannassa hyvin veturitallilta vaikuttava tiilinen rakennus, jossa on kaksi "pilttuuta" ja savupiiput molempien ovien kohdalla. Kysyn siis tiivistetysti: onko alueella ollut kapearaiteista ja jos on, milloin sillä on liikennöity? Lisäksi kiinnostaisi tietää, onko tuo mainitsemani rakennus todella veturitalli. Kuvia ei rakennuksesta valitettavasti ole, enkä orgistakaan niitä löytänyt.

Tuo rakennus on juurikin veturitalli. Valitettavasti minulta ei hyvälaatuista kuvaa rakennuksesta löydy, mutta otan jossain vaiheessa ja laitan näytille. Patosillalta pystyy näkemään tehtaan seinästä paikan, josta rata on mennyt tehtaan sisään. On aikanaan muurattu umpeen, mutta tiilien sävyero paljastaa sen.
"Vuoden 1933 lopulla siirryttiin puiden sisäisessä siirrossa Pasilan rannasta tehtaalle pienoisveturikuljetukseen aikaisemman hevoskuljetuksen sijasta. Veturit ostettiin Imatran voimalaitostyömaalta." Näin kirjassa Tampellan Inkeroisten Tehtaat 1872-1972. Loistava kirja tehtaan vaiheista ja rautateitäkin käsitellään aika paljon. Minulta löytyy yksi ylimääräinen, jos jotakin kiinnostaa.

Täytyy yrittää tuota asiaa selvittää jostain, koska mietityttää minuakin. Kirjallisuuspaketti varmaankin saapuu pohjoiseen Tapiolle tänään.

Veturi on selvä Imatran Lokomo. Koska Inkeroisten tehdas oli Tampellan omistama, oli veturista otettu Lokomon laatat pois  . Radan varrella kirjassa olevassa karttassa näkyy radan kulkua  s.272 "alempi" tehdas.

Olisiko sinulla Pauli laittaa jonkinsuuntaisia karttakoordinaatteja tästä veturitallista? Olisi kiva käydä katsomassa tilanne jos tuolla suunnalla liikkuu.

Inkeroisissa oli 2 veturia. Ne Koskivoimakomitean Lokomot, yksihän räjähti. Kirjassa "Tampellan Inkeroisten Tehtaat 1872 - 1972" kuvatekstissä sivulla 139 mainitaan:" Vuoden 1933 lopulla luovutti "polle" virkansa sisäisissä puutavaransiirroissa "pässille"". Kuvassa höyryveturi. 1932 - 34 tehdasta kehitettiin rajusti. Kapearaideliikenne loppui 1955 kun uusi varasto valmistui. Saman kirjan sivulla 138 yläkuvassa näkyy kapearaidejuna. Kuva on vaikuttava, sillä etäältä juna vaikuttaa pikkuruiselta valtavan puuvuoren juurella. Rasterikuvana melko huono, mutta "Ankkapurhan Teollisuusmuseossa" sen näkee paremmin. Esillä on myös kapearaidekuvia- ja karttoja.
ps Koskivoimakomitean "5", O&K meni Åminneforsiin. Mutta mihin meni no "6", komea 0-8-0T Krauss?

Löytyi seuraavaa: Muuan haastateltava kertoi olleensa kiinnostunut työpaikasta Inkeroisilla, koska siellä oli kolme veturia, ja Kausalassa vaan kaksi. Tuli kuitenkin Kausalaan. (sorry, teoriassa olen tiennyt)

Pahoittelen omista sotkuistani johtuvaa tipottaisuutta, eli taas löytyi :Eino Martin´in haastattelu  01031976  Inkeroinen

-   vastasin veturien korjauksesta sodan jälkeen
-   - 2 veturia, a´16 tonnia, Vmax 35 kmh
-   - 15 vaunua/juna, a´3,5 m³ liippipuuta. Telit ja rautarunko, aluksi kierrejarrut, poistettiin myöhemmin.
-   1 veturi höyryssä
-   veturit korjattiin tallilla
-   ”pallosta” kova ylämäki  (hiomapuukasan ympärysraide)
-   liippipuuröykkiöllä kuorimolla siirrettävä raide. Mieslastaus. Vaunut heitettiin raiteelle. Köydellä takaisin.
-   Veturin kuljettaja meni usein heitossa itse kääntämään vaihteen, ja palasi liikkuvaan veturiin.
-   poltettiin jätepuita.
-   ajettiin myös puruja sahalta pannulle.
-   toinen veturi piti viedä lopuksi lastenkotiin.
-   kerran ”vahdilta” pääsi veturi  karkuun. Hän luuli sulkeneensa venttiilin, mutta mennessään kääntämään vaihdetta veturi alkoi liikkua, juuri ja juuri pysytellen juoksevan miehen edellä, mennen ulos raiteelta  Pasilan äärimmäisessä päässä.
-   apupojalta meni sormet varoituksesta huolimatta ensimmäisessä koplauksessa.
-   8 tuntia töitä, löysi 7 vrk!
-   koneissa syöttölaitteina myös höyrytunkit (edeltäjä), ja 2 injektoria.
-   hyväkuntoisia  laitteita.
-   1 visla.
-   hiekoituslaite ei toiminut, paitsi pihistetyllä valuhiekalla.
-   usein, kun puut olivat jäisiä, eikä paine tahtonut pysyä, niin pihistettiin vähän liippipuuta.
-   usein kiire ajaa puita tarpeeksi.
-   veturissa kierrejarru. Tehoton ja hidas. Myöhemmin asennettiin höytyjarrut.
-   vuoden 1906 kartan mukaan jo hevosvetoinen rata.