Janne Ridanpää
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 94
|
« : Tammikuu 25, 2011, 12:34:44 » |
|
Olisikohan kenelläkään tietoa Inkeroisten tehtaiden rautatiemenneisyydestä. Olen kuullut, että tehtalla olisi ollut 750-millinen kapearaiteinen rautatie, mutta ainoa maininta tästä löytyy wikipedia-artikkelista. Paikalla on myös Kymijoen rannassa hyvin veturitallilta vaikuttava tiilinen rakennus, jossa on kaksi "pilttuuta" ja savupiiput molempien ovien kohdalla. Kysyn siis tiivistetysti: onko alueella ollut kapearaiteista ja jos on, milloin sillä on liikennöity? Lisäksi kiinnostaisi tietää, onko tuo mainitsemani rakennus todella veturitalli. Kuvia ei rakennuksesta valitettavasti ole, enkä orgistakaan niitä löytänyt.
|
|
|
tallennettu
|
Nosturi on nostotoiminnan keskus.
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2547
|
« Vastaus #1 : Tammikuu 25, 2011, 13:26:55 » |
|
Inkeroisten tehtaalla on ollut 750mm kapearaiteinen rautatie ja siellä on ollut ainakin kaksi, ehkä kolme, Koskivoimakomitealta 1933 ostettua höyryveturia. Vaihtoehdot ovat käsittääkseni Koskivoimakomitea 2, 3 ja 5 (Lokomo 19/1922, Lokomo 20/1922 ja Lokomo 25/1923). Tässä yhteydessä voinen kysyä, onko Koskivoimakomitean seuraavaan listaan korjausta tai selvennystä, etenkin kaksi numeroa 5 hämää. Veturit 1 = O&K, 2, 3, 4 , 5 = Lokomo (n:o 4 räjähti 1925), toinen 5 = O&K, josta 1926 tuli Åminnefors 1, ja 6 = Krauss (4-akselinen).
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Sauli Mäkelä
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 14
|
« Vastaus #2 : Tammikuu 26, 2011, 08:14:12 » |
|
Tuo rakennus on juurikin veturitalli. Valitettavasti minulta ei hyvälaatuista kuvaa rakennuksesta löydy, mutta otan jossain vaiheessa ja laitan näytille. Patosillalta pystyy näkemään tehtaan seinästä paikan, josta rata on mennyt tehtaan sisään. On aikanaan muurattu umpeen, mutta tiilien sävyero paljastaa sen. "Vuoden 1933 lopulla siirryttiin puiden sisäisessä siirrossa Pasilan rannasta tehtaalle pienoisveturikuljetukseen aikaisemman hevoskuljetuksen sijasta. Veturit ostettiin Imatran voimalaitostyömaalta." Näin kirjassa Tampellan Inkeroisten Tehtaat 1872-1972. Loistava kirja tehtaan vaiheista ja rautateitäkin käsitellään aika paljon. Minulta löytyy yksi ylimääräinen, jos jotakin kiinnostaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Janne Ridanpää
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 94
|
« Vastaus #3 : Helmikuu 01, 2011, 13:30:08 » |
|
Sattuipa tuo kirja löytymään lahtelaiselta kirpputorilta. Nopean selailun jälkeen avoimeksi jäi kuitenkin se, milloin kapearaitesen käyttö tehtaiden sisäisissä kuljeteuksissa lakkasi.
|
|
|
tallennettu
|
Nosturi on nostotoiminnan keskus.
|
|
|
Sauli Mäkelä
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 14
|
« Vastaus #4 : Helmikuu 02, 2011, 06:56:46 » |
|
Täytyy yrittää tuota asiaa selvittää jostain, koska mietityttää minuakin. Kirjallisuuspaketti varmaankin saapuu pohjoiseen Tapiolle tänään.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Ilkka Hovi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 352
|
« Vastaus #6 : Maaliskuu 07, 2012, 11:52:31 » |
|
Veturi on selvä Imatran Lokomo. Koska Inkeroisten tehdas oli Tampellan omistama, oli veturista otettu Lokomon laatat pois . Radan varrella kirjassa olevassa karttassa näkyy radan kulkua s.272 "alempi" tehdas.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Pauli Ruonala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 83
|
« Vastaus #7 : Heinäkuu 18, 2012, 10:22:13 » |
|
Oheisena 4.8.2001 otettu kuva Inkeroisten kapeasta veturitallista. Ensi kerran näin rakennuksen joskus 1970 ja silloin se oli saman näköinen, ovi ei ollut yhtä rapistunut. Vieläköhän tämä on pystyssä? - Betonipalkit tien vieressä on tehty höyryputkia varten mutta tuolloin putket oli jo purettu.
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #8 : Heinäkuu 18, 2012, 12:50:57 » |
|
Olisiko sinulla Pauli laittaa jonkinsuuntaisia karttakoordinaatteja tästä veturitallista? Olisi kiva käydä katsomassa tilanne jos tuolla suunnalla liikkuu.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Pauli Ruonala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 83
|
« Vastaus #9 : Heinäkuu 18, 2012, 15:35:13 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 465
|
« Vastaus #10 : Heinäkuu 27, 2015, 20:11:39 » |
|
Inkeroisissa oli 2 veturia. Ne Koskivoimakomitean Lokomot, yksihän räjähti. Kirjassa "Tampellan Inkeroisten Tehtaat 1872 - 1972" kuvatekstissä sivulla 139 mainitaan:" Vuoden 1933 lopulla luovutti "polle" virkansa sisäisissä puutavaransiirroissa "pässille"". Kuvassa höyryveturi. 1932 - 34 tehdasta kehitettiin rajusti. Kapearaideliikenne loppui 1955 kun uusi varasto valmistui. Saman kirjan sivulla 138 yläkuvassa näkyy kapearaidejuna. Kuva on vaikuttava, sillä etäältä juna vaikuttaa pikkuruiselta valtavan puuvuoren juurella. Rasterikuvana melko huono, mutta "Ankkapurhan Teollisuusmuseossa" sen näkee paremmin. Esillä on myös kapearaidekuvia- ja karttoja. ps Koskivoimakomitean "5", O&K meni Åminneforsiin. Mutta mihin meni no "6", komea 0-8-0T Krauss?
|
Inkeroinen-1-52.jpg (226.05 kilotavua, 900x580 - tarkasteltu 422 kertaa.)
|
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 10, 2015, 01:12:59 kirjoittanut Reino Kalliomäki »
|
tallennettu
|
|
|
|
Ilkka Hovi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 352
|
« Vastaus #11 : Heinäkuu 27, 2015, 21:55:01 » |
|
Lokomon valmistamiin vetureihin valmistettiin Tampella uudet kattilat. Ilmeisestikin tämän takia oli hyvä poistaa myös Lokomon laatat veturin hytin kyljestä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 465
|
« Vastaus #12 : Marraskuu 06, 2015, 22:39:38 » |
|
Löytyi seuraavaa: Muuan haastateltava kertoi olleensa kiinnostunut työpaikasta Inkeroisilla, koska siellä oli kolme veturia, ja Kausalassa vaan kaksi. Tuli kuitenkin Kausalaan. (sorry, teoriassa olen tiennyt)
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2547
|
« Vastaus #13 : Marraskuu 06, 2015, 22:52:19 » |
|
Löytyi seuraavaa: Muuan haastateltava kertoi olleensa kiinnostunut työpaikasta Inkeroisilla, koska siellä oli kolme veturia, ja Kausalassa vaan kaksi. Tuli kuitenkin Kausalaan. (sorry, teoriassa olen tiennyt)
Kiitos täydennöksestä. Palataan taas tilanteeseen, että siellä oli ehkä kolme veturia jossain vaiheessa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 465
|
« Vastaus #14 : Tammikuu 29, 2016, 23:50:13 » |
|
Pahoittelen omista sotkuistani johtuvaa tipottaisuutta, eli taas löytyi :Eino Martin´in haastattelu 01031976 Inkeroinen
- vastasin veturien korjauksesta sodan jälkeen - - 2 veturia, a´16 tonnia, Vmax 35 kmh - - 15 vaunua/juna, a´3,5 m³ liippipuuta. Telit ja rautarunko, aluksi kierrejarrut, poistettiin myöhemmin. - 1 veturi höyryssä - veturit korjattiin tallilla - ”pallosta” kova ylämäki (hiomapuukasan ympärysraide) - liippipuuröykkiöllä kuorimolla siirrettävä raide. Mieslastaus. Vaunut heitettiin raiteelle. Köydellä takaisin. - Veturin kuljettaja meni usein heitossa itse kääntämään vaihteen, ja palasi liikkuvaan veturiin. - poltettiin jätepuita. - ajettiin myös puruja sahalta pannulle. - toinen veturi piti viedä lopuksi lastenkotiin. - kerran ”vahdilta” pääsi veturi karkuun. Hän luuli sulkeneensa venttiilin, mutta mennessään kääntämään vaihdetta veturi alkoi liikkua, juuri ja juuri pysytellen juoksevan miehen edellä, mennen ulos raiteelta Pasilan äärimmäisessä päässä. - apupojalta meni sormet varoituksesta huolimatta ensimmäisessä koplauksessa. - 8 tuntia töitä, löysi 7 vrk! - koneissa syöttölaitteina myös höyrytunkit (edeltäjä), ja 2 injektoria. - hyväkuntoisia laitteita. - 1 visla. - hiekoituslaite ei toiminut, paitsi pihistetyllä valuhiekalla. - usein, kun puut olivat jäisiä, eikä paine tahtonut pysyä, niin pihistettiin vähän liippipuuta. - usein kiire ajaa puita tarpeeksi. - veturissa kierrejarru. Tehoton ja hidas. Myöhemmin asennettiin höytyjarrut. - vuoden 1906 kartan mukaan jo hevosvetoinen rata.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|