Löysin karttapaikalta kummallisen mutkan vanhalta pääradalta, onkohan Yrösjoen kohdalle rakennettu linjaus hylätty jo rakennusvaiheessa maaperän takia, kun nykyinen linjaus koukkaa luonnottomasti itään joen kohdalla? Muualla rata näyttää kulkevan alkuperäisellä paikallaan. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Ratalinja&srs=EPSG%3A3067&y=6850320&mode=rasta&x=358797&lang=fi

Kyllä ratalinjan muutos on oltava paljon tuoreempi, ei 1880-luvulla tehty linjaus enää olisi noin selvä (ilmakuvassakin näkyy). Eli kyllä siitä on rata mennyt vielä 40/50-luvulla. Vähän joen pohjoispuolelta erkani sivuraide vasemmalle (länteen) ja se johti soranottoalueelle (näkyy pieniä lampia maantien oikealla puolella). Olisikohan mennyt suunnilleen siitä kohtaa missä on Leppälä-niminen talo.

Onkos uusi silta uudella linjalla se, josta on painettu postikorttikin http://www.menec.fi/detail.php?id=21079 Toisaalla huutonetissä myytävänä oleva samainen kortti on kulkenut vuonna 1913.

Ja oliko painuma sillä penkereellä, jolla Suuren Raideliikennealbumin kuvassa on Yrösjoen kulvertti?

Tuosta harvinaisesta mutkasta on nykytilanteen mukainen kuvakin: http://vaunut.org/kuva/63261?s=1

Eipä aivan vanhin kuitenkaan. Eikös Ali-Vekkosken "väistö" ole ainakin vanhempi?

Jos nyt muistan siteerata oikein sillanrakennusterminologiaa, niin kulvertti on ihan oikea vesistösilta, mutta jonka vapaa-aukko on metri tai vähemmän. Pidemmät luokiteltiin oikeiksi silloiksi.

Nykyään noin lyhyitä oikeita siltoja ei kaiketi juurikaan rakenneta, vaan ojat ylitetään lieriömäisen "bassorummun" tai pienemmän kokoisen (silta)rummun avulla.

Meriluoto laittanut esille monta mielenkiintoista karttaa. Harmi vaan, etten saa koneellani auki niistä moniakaan. Osaisiko joku sanoa, mistä kiikastaa tai onko jollakulla mahdollisesti samoja ongelmia? Windows XP + Google Chrome.

Myös Windows 7 + Firefox 4.0 kanssa samoja ongelmia, saattaa herjata virheelisestä kuvatiedostosta. IE9:llä toimii ongelmitta sekä myös tallentamalla levylle ja käyttämällä kuvankatselu/käsittelyohjelmaa.

Windows XP + FF4. Ei mitään ongelmia.

Selaimesta (tai muusta kuvankäpistelyohjelmasta) isojen kuvien avautuminen on lähinnä kiinni. Opera 11.10 toimii, kuten edellä mainittiin.

Tarkempia tietoja Yrösjoen viaduktista löytyy ajan lehdistä, kuten 'Tekniska föreningens i Finland förhandlingar' numeroista 3/1905, 3/1911, 4/1911, 1/1917. Vaasan rataa suunniteltaessa paikalle oli sijoitettu viadukti eli maasilta ulkolaisten esikuvien mukaan, kokonaispituus 95,02 m, korkeus 18 m. Maaperän todellinen laatu selvisi vasta kun paikalla tapahtui maanvyöryjä kaivettaessa kuoppaa perustuksille. Maaperä on vetistä hiekkaa ja savea, mikä ei ole ongelma, ongelma on että paikalla on lähteitä joka pitävät maan koko ajan kosteana. Myöhemmin huomattiin että lähteen vesi tulee muutaman kilometrin päässä olevasta järvestä. Radan suunnittelijat harkitsivat pitäisikö viaduktin sijaan rakentaa penger ja korvaavasta penkereestä tehtiin jo rakennuspiirustus. Paikalla suoritettiin katselmus, ja rakennustyön yli-insinööri Ahlgren päätti että viadukti tehdään ja lähteistä tuleva vesi johdetaan putkella sivummalle. Vaasan rata valmistui 1883 ja jo vuosi radan avaamisesta huomattiin että perustuksista tuli liian matalat. Paikalle määrättiin nopeusrajoitus, mutta sitä oli vaikea noudattaa, koska paikalla on 1,5 km matkalla 1:80 nousu. Junissa piti käyttää tehokkaampaa veturia, joka on myös raskaampi ja rasittaa perustuksia enemmän. 1907 piti siltaa tukea puupylväillä koska perustukset alkoi vajota ja alettiin suunnitella viaduktin korvaamista. Uusi 220000 mk maksanut penger otettiin käyttöön lokakuussa 1909. Vanha silta purettiin sen jälkeen, osat käytettiin muihin siltoihin. Rautatieläislehti kirjoittaa 8.12.1909 seuraavaa: "Junien kulkunopeus Vaasan radalla on nyt 38-40 km/t, ja sitä tullaan lisäämään keskimäärin 6 km/t, joten nopeus tulee olemaan 45 km/t. Estettä tätä nopeutta vastaan ei enään ole kun rata on jo kiskotettu uusilla raskailla kiskoilla Tampereelta Orismalaan asti ja kun Yrösjoen siltaa ei enää junilla ajeta. Näinollen voidaan käyttää raskaita vetureita ainakin Tampereen-Seinäjoen välisellä rataosalla."