Tampereen makasiinien historiaa vuodelta 1918

[Timo Valtonen]

Noin häipyi maisemista osa käsittämättömän raasta kotimaisesta historiasta. Suomenlinnaa tuskin puretaan pois näkyvistä.

// kommentit siirretty keskustelualueelle kuvasta http://vaunut.org/kuva/80193

[Mikko Mäntymäki]

Taisi olla kokoomuslaisilla kiire purkaa "häpeätahra" pois. Tampereen kaatuminen ratkaisi sodan kulun, "marski" ei olisi voittanut sotaa ilman Saksalaisten apua, äitini isän isä oli vähällä joutua lahtarien teloittamaksi. Nuoremmille käyttäjille voin sanoa että koulussa historiaa opetetaan voittajien näkökantilta ja keskustelupalstoilla "väärät mielipiteet" sensuroidaan.

[Kurt Ristniemi]

Ottamatta kantaa historiankirjoituksen oikeellisuuteen, niin punaiset hävisivät sodan huolimatta venäläisten antamasta avusta. Olen muuten lukenut ko. sodasta hyvinkin erilaisia selontekoja. Rautatiehistoriaa kai tämäkin. Olihan rautateillä sodassa iso rooli. Ja valtaosa rautatiestä oli punaisten hallussa.

[Joona Kärkkäinen]

Mikko, minkä takia olet noin helvetin katkera ja kirjoitat tuollaista vorgissa. Tuolla makasiinin purkamisella ei tasan tarkkaan ole mitään tekemistä vuoden 1918 sodan kanssa.

[Kari Haapakangas]

Jospa nyt ei kuitenkaan tuotaisi punainen-valkoinen -asetelmaa näille palstoille. 1918 ei kuitenkaan ole mikään ylpeilyn aihe kenellekään meistä.

[Kimmo T. Lumirae]

Kieltämättä kuvakommenttitasolla nyt hiukka rönsyillään ja ottaapa Mikko vähän vapauksiakin etenkin tuossa opetus- ja sensurointiosastolla.

[Samppa Maunuksela]

Mitenkä nämä makasiinit nyt liittyi 1918 tapahtumiin???? Okei, junalla ajeli Tampereelle niin punaiset kuin valkoisetkin mut muuten menee nyt ohi.

[Mikko Mäntymäki]

Tämä tietenkin voitaisiin siirtää keskustelupalstan sivuraiteelle. Historiaa olen minäkin lukenut, esimerkiksi "tie Tampereelle" kannattaa lukea. Tai Suomen muissa sodissa 1939-1945 kansa taisteli lehdet ovat hyvää luettavaa, elokuvia käsky tai pohjantähden alla antaa hyvän kyvan sen aikaisissa tapahtumissa. Näissä kirjoituksissa en yllytä kapinaan koska se on käyttösäännöissä kielletty.

[Mikko Mäntymäki]

Samppa noissa makasiineissä valkoiset tappoivat nälkään satoja vankeja.

[Olli Aalto]

Kun perusteet sille, miksi ei saisi purkaa tuntuvat olevan kovin huterat, niin silloin pitää väkisinkin työntää tuollaisia paatoksellisia, populistisia argumentteja - joiden pohja on kaikkea muuta kuin kestävä.

[Harri Haavisto]

Punaisia ja venäläisiä noissa makasiineissä kylläkin tapettiin koko joukko muttei nälkään.

[Mikko Mäntymäki]

Nyky tilanteessa tarvittaisiin 1-2 välilaituria, toisaalta sinisen valon palauttaminen voisi toimia kun useasti Tampereelle joudutaan ottamaan 2 junaa samalle raiteelle. Tampereella harrastamiseen tarvitaan myös että osaa runkokierron se helpottaa pahimmissa ruuhka tilanteissa. Henkilöratapihan viereen ei pitäisi rakentaa yhtään lisää esteitä. Perkiön varikosta saisi hyvän museovarikon jos tavara piha siirretään Pirkkalan metsiin, koska siellä on jo sähköistetyt raiteet valmiina. Jyväskylään päin kolmio pitäisi olla kaksiraiteinen ainakin henkilöratapihan suuntaan, poikkeus tilanteissa se on tulppa kun siinä on 200m yksiraiteista.

Lisätään tuohon että jos punaisten puolella taistellut nainen joutui vangiksi sotilaspuku päällä oli teloitus tuomio varma. Sotarikoksia teki enemmän valkoiset se näkyy vanki/kaatuneiden tilastossa.

[Ari-Pekka Lanne]

Kohta sata vuotta sitten tapahtuneet asiat ovat tosiaan hyvin raakoja ja häpeällisiä, mutta ei niitä minusta silti pitäisi kokonaan unohtaa. Muuten ei voi ottaa tapahtumista ja niihin johtaneista syistä oppia, miten estää saman toistuminen uudestaan. "Joka ei tunne historiaa, on tuomittu toistamaan sitä."

[Mikko Mäntymäki]

Joona siksi että vastapuoli ei ole oppinut mitään, kun yrittää tehdä työttömistä 9€/pv orjia. Samaa valkoiset yritti mutta joutuivat kokemaan sen että työväenluokka ei enään alistunut, samanlaista ryhdin kohotusta tarvittaisiin nyt kun kaikki kallistuu. Minä tiedän mitä on olla työkkärin hommissa 9€/pv onneksi tilalliset nostivat tuloatason kohtuulliseksi teen tilallisille paalitalkoissa töitä. Kokoomuslaiseksi luokittelen vain ne jotka elää osingoilla ja yrittää keksiä kaikkea paskaa keski ja pienituloisille. YLE-vero on laillistettu ryöstö.

Isän isän veli meni lapin sodassa kun suuruuden hullu marski yritti kolmen kannaksen puolustus linjaa. Olisi ennemmin rakentanut pitävän puolustuslinjan mutta Neuvostoliittolaiset hyökkäsivät 100 kertaisella ylivoimalla.

Onneksi Hirvisaarellla on kanttia puhua asioista oikeilla nimillä, vaikka se saattaa tietää potkuja puolueesta.

Yläasteella sain aikoinani 2 tuntia jälkiistuntoa vaikka sitä en suostunut periaatteen vuoksi istumaan.

[Janne Ridanpää]

Vuoden 1918 sisällissodan tapahtumia ei pidä missään nimessä unohtaa. Samaan aikaan on hyvä muistaa, että meistä aivan erilaiseen maailmaan syntyneistä ei ole tuomaroimaan 95 vuoden takaisia tapahtumia: molemmat osapuolet taistelivat vakaumuksensa puolesta. Kuitenkin sota - etenkin sisällissota on jaloista vakaumuksista huolimatta aina julmaa, ja hävinneen osapuolen veri virtaa vuolaimmin. Mikäli Suomesta olisi vuonna 1918 tullut punainen, olisivat vankileireillä ja terrorin uhreina kuolleiden luvut varmasti olleet saman suuruisia - tosin valkoisen osapuolen tappioksi.

Kannattaa muuten tutustua aihepiiriin vaikkapa Juha Siltalan "Sisällissodan psykohistorian" parissa.

[Samppa Maunuksela]

Samppa noissa makasiineissä valkoiset tappoivat nälkään satoja vankeja.

Jotain tämä suuntaista ajattelin. Tosin olen enempi sitä mieltä että osa lienee kuollut muutakin kuin nälkään. Mutta samaan järjettömyyteen kaikki. Vaimoni kysyi illalla kun katsoimme "Pohjantähteä" et miksi noita naisia piti ampua. Olen asiasta jotain aina silloin tällöin lukenut mutta en vain keksinyt kuin vastakysymyksen "oliko tossa touhussa muutenkaan mitään järkeä?".

[Timo Valtonen]

Useallakin tuntuu olevan hakusessa maamme historian tapahtumat vuosisata sitten. Tosiasia kuitenkin on, että noissa makasiineissa tapahttui asioita, jotka olivat yhtä tuhoisia kuin ajallisesti lähemmän historian tapahtumat vaikkapa Tshetsheniassa tai Srebrenicassa.

Ei noita makasiineja kukaan enää kaipaa muistomerkkinäkään, mutta paikalle olisi hyvä saada jonkinlainen muistomerkki tai edes laatta jälkipolvia varten.

[Esa J. Rintamäki]

Samppa noissa makasiineissä valkoiset tappoivat nälkään satoja vankeja.

Jotain tämä suuntaista ajattelin. Tosin olen enempi sitä mieltä että osa lienee kuollut muutakin kuin nälkään. Mutta samaan järjettömyyteen kaikki. Vaimoni kysyi illalla kun katsoimme "Pohjantähteä" et miksi noita naisia piti ampua. Olen asiasta jotain aina silloin tällöin lukenut mutta en vain keksinyt kuin vastakysymyksen "oliko tossa touhussa muutenkaan mitään järkeä?".

Samppa hyvä, voisit vaimollesi sanoa, että niitä punikkinaisia ammuttiin kostoksi siitä, että nämä naiset eivät tyytyneet noudattamaan porvarillista kotiliettä hoivaavaa naiskuvaa: eivät siis painaneet otsaansa nöyrästi alas kirkonpenkissä, kun herra mulkvistipastori saarnasi.

Ei, nämä naiset lähtivät sotaan ase kädessä omien ihmisoikeuksiensa puolesta. Näin vastasivat muun muassa Valkeakosken tehtaantytöt asiaa heiltä kysyttäessä. Heidän kohtalonsa oli tulla ammutuksi, kun urhakkaat taka-Kainuun takkutukat valkoisine käsivarsinauhoineen olivat joukolla raiskanneet heidät ensin...

[Petri Nummijoki]

Ei, nämä naiset lähtivät sotaan ase kädessä omien ihmisoikeuksiensa puolesta. Näin vastasivat muun muassa Valkeakosken tehtaantytöt asiaa heiltä kysyttäessä. Heidän kohtalonsa oli tulla ammutuksi, kun urhakkaat taka-Kainuun takkutukat valkoisine käsivarsinauhoineen olivat joukolla raiskanneet heidät ensin...

Kuten Lasse Lehtinen on todennut niin Lenin olisi perunut Suomen itsenäisyyden, jos punaiset olisivat voittaneet, joten väärässä olivat "omia ihmisoikeuksiaan ase kädessä puolustamaan lähteneet". Muitakin vaihtoehtoja oli, kuten Väinö Tannerin linja. Toisaalta täytyy muistaa, että suurin osa suomalaisista ei ollut 1918 sen paremmin punaisia kuin valkoisiakaan vaan yritti mahdollisuuksien mukaan pysytellä sodan ulkopuolella.

[Esa J. Rintamäki]

Ei, nämä naiset lähtivät sotaan ase kädessä omien ihmisoikeuksiensa puolesta. Näin vastasivat muun muassa Valkeakosken tehtaantytöt asiaa heiltä kysyttäessä. Heidän kohtalonsa oli tulla ammutuksi, kun urhakkaat taka-Kainuun takkutukat valkoisine käsivarsinauhoineen olivat joukolla raiskanneet heidät ensin...

Kuten Lasse Lehtinen on todennut niin Lenin olisi perunut Suomen itsenäisyyden, jos punaiset olisivat voittaneet, joten väärässä olivat "omia ihmisoikeuksiaan ase kädessä puolustamaan lähteneet". Muitakin vaihtoehtoja oli, kuten Väinö Tannerin linja. Toisaalta täytyy muistaa, että suurin osa suomalaisista ei ollut 1918 sen paremmin punaisia kuin valkoisiakaan vaan yritti mahdollisuuksien mukaan pysytellä sodan ulkopuolella.

Olen siinä käsityksessä, ettei  monetkaan rivipunikeista olleet selvillä Vladimir Iljitshin ajatuksista. Sodan syttymisen syistä voisi mainita muun muassa sen, että torpparilaitos pysytettiin entisellään, kun porvarit voitti eduskuntavaalit syksyllä 1917. Lisäksi tuli nälkä, elintarvikepula jätti nimenomaan tilattoman ja kaupunkiköyhälistön selviytymään miten parhaiten taisi. Kesän maatalouslakoilla oli vaikutuksensa. Samoin reippaasti laukkaavalla inflaatiolla. Katkeruutta herätti myös keinottelijoiden (sotagulassien) näkyvä menestys.

Huomionarvoista oli sekin, että esimerkiksi Valkeakosken tehtaantytöistä puhuakseni, tehtaat sulkivat koneensa ja porttinsa erinäisistä vaikeuksista johtuen. Siis työttömyys kasvoi. Me emme tiedä, missä määrin #metoo-ilmiöitä tytöt ja esim. pellavatehtaan naiset kokivat esimiestensä taholta...

Että eivät ne Kosken tytskyt nyt ihan väärässä olleetkaan!

Eikä sitäkään sovi unohtaa, eträ punakaarti maksoi jäsenilleen hyvin ja ruokki myös. En itse pidä Leninin kaavailuja "eriävästä yhdistyksestä" ollenkaan mahdottomana. Ainakaan sitä ei kirkkojen saarnastuoleista kuulutettu rahvaalle...

Tosiasiana pysyy sekin, että kun Stalin marraskuussa 1917 kävi Suomessa yllyttämässä sosialidemokraatteja ("tehkää nyt hitossa se vallankumous!"), niin nämä epäröivät muutaman äkkiväärän hihkuessa riemusta. Muutama viikko siihen sitten meni, ennenkuin Hakaniemessä punainen lyhty nousi työväentalon torniin...

[Petri Nummijoki]

Ainakin Keskisarja on omissa tutkimuksissaan päätynyt siihen, että sota syttyi, koska molemmilla osapuolilla tiettyjen vaikutusvaltaa omaavien henkilöiden uratavoitteita edisti sota. (Tai punaisella puolella olevat sotaa kannattaneet ainakin luulivat sodan edistävän omaa uraa.) Elintarvikepula ei ollut likimainkaan 1860-luvun nälkävuosien veroinen ja ne ajat kokeneita oli vielä elossa, joten elintarvikepulan esittäminen sodan syynä sisältää jo selittelyn makua.

[Esa J. Rintamäki]

Ainakin Keskisarja on omissa tutkimuksissaan päätynyt siihen, että sota syttyi, koska molemmilla osapuolilla tiettyjen vaikutusvaltaa omaavien henkilöiden uratavoitteita edisti sota. (Tai punaisella puolella olevat sotaa kannattaneet ainakin luulivat sodan edistävän omaa uraa.) Elintarvikepula ei ollut likimainkaan 1860-luvun nälkävuosien veroinen ja ne ajat kokeneita oli vielä elossa, joten elintarvikepulan esittäminen sodan syynä sisältää jo selittelyn makua.

Kyllä, herra Petri. Urakehitys on tosiaankin melkoisen pätevä motivaatio ja tavoite asiansa ajamiseen. Allzumenschlich, sanoisin.

Operettikenraali Mannerheimilla sama motivaatio pisti hänet (ollessaan kaukana, kaukana, kaukana rintamasta, turvassa lämmitetyssä esikuntavaunussaan Seinäjoen ratapihalla) allekirjoittamaan muun muassa "ammutaan paikalla"-käskynsä, jupistessaan  itsekseen: "förbannade röda huliganer!"

Rahjan veljeksiä sama piru piinasi hommaamaan asejunan Pietarista Helsingin Hakaniemen kautta Tampereelle, vaikka yksi veljeksistä saikin lojua sodan ajan jalat rikkiammuttuna sairaalasängyssään, Säiniön kahakan seurauksena.

Eikä siltä säästynyt Heikki Kaljunenkaan, joka kovin mielellään patsasteli hevosen selässä korkea turkislakki päässä sapeli kädessään, sikäli kun herra malttoi keskeyttää pistooliampumajuhlansa eläviin valkosuomalaismaalitauluihinsa Terijoen aseman hallissa.

Puhumattakaan tsaarinarmeijan jättäneestä eversti Shvetsnikovista Tampereella ja muistakaan vastaavista ammatti-ihmisistä valkoisten puolella...?

Samaa voidaan sanoa valkoisista rapamahaisista pohjalaisisännistä, jotka pistivät renkiensä käsiin "Pertaanin" ja usuttivät nämä raukat ajamaan punaryssät pois Suomesta. Renkipojat sitten hämmästelivät huuli pyöreänä kaatuneita punaisia, jotka olivat presiis samanlaisia kuin he itsekin, käsivarsinauhat vaan eri värisiä.

Ja rivipunikki kaipaili päivää jolloin pöydässä olisi ollut makeata puuroa ja valkoista leipää aivan säännöllisesti...?

Ja vuoden 1918 viimeisten kuukausien tapahtumien johdosta helsinkiläiset hienostorouvat antoivat herra miestensä tietoon pettymyksen sävyttämät mielipiteensä, kun keisarillisen Saksan nujerruttua jäi hienot tilatut silkkihameet ilman käyttöä ja kreivittärenarvot saamatta...

Niinpä. Olen itse siinä käsityksessä ja/tai luulossa, että punaisen puolen tavoitteena olisi ollut sellainen hyvinvointiyhteiskunta, joka saatiin aikaiseksi paljon myöhemmin porvarien vastusteluista huolimatta. Hyvinvointiyhteiskunta saavutti sitten huippukohtansa 1980-luvulla, jonka jälkeen porvarihallitukset ovat määrätietoisesti ajaneet sitä alas, mutta se onkin sitten toinen juttu, eiks je?

[Petri Nummijoki]

Lienee kuitenkin selvää, että Suomessa harjoitettiin 1920-30-luvuilla ja tietysti toisen maailmansodan jälkeenkin suunnattoman paljon parempaa politiikkaa tavallisen ihmisen kannalta kuin Neuvostoliitossa. Siinä mielessä on vaikea keksiä tapahtumakulkua, jonka voisi olettaa johtaneen toteutunutta parempaan lopputulokseen mutta Neuvostoliiton esimerkin valossa on helppo nähdä, miten asiat olisivat voineet mennä paljon huonommin.

[Esa J. Rintamäki]

Lienee kuitenkin selvää, että Suomessa harjoitettiin 1920-30-luvuilla ja tietysti toisen maailmansodan jälkeenkin suunnattoman paljon parempaa politiikkaa tavallisen ihmisen kannalta kuin Neuvostoliitossa. Siinä mielessä on vaikea keksiä tapahtumakulkua, jonka voisi olettaa johtaneen toteutunutta parempaan lopputulokseen mutta Neuvostoliiton esimerkin valossa on helppo nähdä, miten asiat olisivat voineet mennä paljon huonommin.

Aamen, Petri hyvä.

Järki-ihmiset tajusivat jo piankin vuoden 1918 sodan jälkeen päättää politiikasta, jolla ainakin kiivain vasemmistoradikalisoituminen kutistui itsekseen jupisevaksi korpikommunismiksi. Lex Kalliosta oli suuri apu siinä suhteessa ja myös torpparivapautuksesta, joka olisi oikeastaan pitänyt tehdä aikaisemmin (näin jälkiviisasteluna). Maha täynnä on paha lähteä kapinaa lietsomaan, vaikka Etsivän Keskuspoliisin osuus oli myös vaikuttamassa.

Oikeistoradikalisoituminen talonpoikaismarsseineen ja Suur-Suomi-haihatteluineen olikin sitten vaikeampi tapaus. Mäntsälän kapinakaan ei saanut kaikkia pissapäitä asettumaan.

Suomen herrojen harrastama ryssittely loppui vuonna 1944. Oli oikeastaan hyvä että Paasikivi oli käytettävissä. Sen pohjalta pitäisi kaikkien muistaa katsoa karttaa ja todeta tosiasiat.

Kun sitä paljon rukoiltua valtamerta ei koskaan kuitenkaan tule luonnolliseksi itärajaksemme...

[Esa J. Rintamäki]

Ja vielä yksi asia, herra Petri: venäläisillä bolsevikeilla oli tavoitteenaan proletariaatin diktatuuri. Suomalaiset punikit tähtäsivät demokraattiseen yhteiskuntaan. Näillä on vissi ero keskenään!

Suomen pelasti myös pian sisällissodan jälkeen voimaan saatettu kunnallislaki. Sitä ennen kunnalliselämässä vaikutusmahdollisuudet olivat kiinni varakkuudesta, siis omistamisesta.

Minun mielestäni voittaneen puolen 1920- ja 1930-luvuilla harrastama punaisten demonisointi siitä, että näiden tavoitteena olisi ollut neuvostojärjestelmä, on kauhukuvien maalailua.

Eikä punaiset oikeastaan ihan viattomia itsekään olleet, (mm. läskikapina, Antikaisen retki) muistetaanpa vain kuinka talvisodan ensimmäisenä päivänä Hakaniemen torilla Kallion eukot kiljuivat ihmisille nähtyään pommien irtoavan Neuvostoliiton pommikoneista: - Älkää juosko karkuun, sieltä tulee leipää!