27.12.2015 / Seinäjoki asema

27.12.2015 Ohjausvaunut ovat entistä yleisempi näky myös Seinäjoella. Vasemmalla IC 55 Helsingistä Ouluun, sitten kakkosella IC 58 Oulusta Helsinkiin, kolmosella H 485/486 Jyväskylä-Seinäjoki-Jyväskylä ja nelosella yöpymässä IC 173:ssa saapunut vararunko, joka palasi Helsinkiin seuraavan aamun IC 40:ssä.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Seinäjoki asema
Junatyyppi
HDM: 485, 486
IC: 55, 58
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

30.12.2015 19:26 Jouni Hytönen: Nyt kun IC 48 on saneerattu pois Oulun ja Seinäjoen väliltä, IC 55:ssä Ouluun mennyt vaunusto palaakin vasta seuraavan päivän IC 58:ssa takaisin.
05.01.2016 17:22 Tero Tuuri: Tyhmä kysymys, mutta voisiko ohjausvaunulla vetää diesel- veturi vetoista junaa? Siis että diesel- veturi on siellä perässä ja ohjausvaunu toisessa päässä?
05.01.2016 17:56 Heikki Kannosto: Saksanmaalla on ohjattu ohjausvaunuista niin höyryä, dieseliä kuin sähköäkin - asia riippuu siitä millä tavalla ohjausvaunun ja veturin välinen viestintä toteutetaan. Itse asiassa en tiedä oliko esimerkiksi L-Saksan 212-dieseleille ja 141-sähkövetureille omanlaisensa ohjausvaunut vai saattoiko samasta BDnbz:stä (tjs) ohjata eri tyypin vetureita.
05.01.2016 19:11 Uwe Geuder: Asiaa selitetään artikkelissa https://de.wikipedia.org/wiki/Wendezugst​euerung

Höyryveturit olivat siis ihan oman luokkansa. Siellä vain jarruja voi käyttää suoraan ohjausvaunusta. Muut ohjauskomennot välitetään veturilla työskentelevälle lämmittäjälle.

Tiedonvälitykseen on Saksassa kaksi järjestelmää: Ensimmäinen oli maakohtainen analoginen tiedonvälitys. DB käytti kaapelia, jossa 36 säiettä, DR taas semmoinen, jossa 34 säiettä. Yleisesti vaihto höyryn, dieselin tai sähkön välissä vaati käynnin konepajalla. Vain yhdessä tyypissä se onnistui kytkimellä. Tämä tapa on Wikipedian mukaan enää käytössä muutamassa aikanaan DR:lle rakennetussa kaksikerrosohjausvanussa.

Uudempi tapa on digitalinen tiedonvälitys UIC-kaapelin kautta. Saksassa on käytetty säikeitä 10 ja 11 Ranskassa on myös käytetty 7 ja 9. Ohjausvaunussa ja veturissa on modeemeja, joka hoitavat koodausta ja dekoodausta. Protokollat on välillä laajennettu, mitä ilmeisesti tarkoittaa, ettei ihan jokainen ohjausvaunu toimi jokaisen veturin kanssa (tai sitten vain osa toiminallisuudesta)

Itävallassa on käytetään WTB (Wire Train Bus) säikeissä 17 ja 18. WTB:n ero on, että kommunikaatio ei ole enää vain kahden pisteen välissä, mutta myös vaunut voivat lähettää tietoa tai vastaanottaa komentoja.

https://de.wikipedia.org/wiki/UIC-Kabel https://en.wikipedia.org/wiki/UIC_568

UIC-kaapelin sijaan voi ilmeisesti myös käyttää ep-kaapelia. Suomessa tarvitaan molemmat http://vaunut.org/sarja/2446 En usko, että Suomessa on dieselvetureita jossa on ep-kaapelia. Sitten vastaus alkuperäisen kysymykseen olisi periatteessa kyllä, mutta Suomen kalustolla tällä hetkellä ei.
06.01.2016 11:52 Kimmo T. Lumirae: Uwen mainiota selostusta wikipedia-artikkeli vielä täydentää: siinä mainitaan erikseen, että ensin höyryveturikäytössä käytettiin konelennättimen tapaista laitetta, jolla kuljettaja ohjausvaunusta näytti lämmittäjälle, miten tämän täytyy käsitellä höyryveturia: työnnä kovaa - työnnä - työnnä hiljaa - seis tai jotain vastaavaa, mutta siinä mainitaan, että järjestelmää täydennettiin DB:llä vuodesta 1951 paineilmakäyttöisellä laitteella, jolla kuljettaja saattoi ohjausvaunusta sulkea valtaventtiilin alkaessaan jarruttaa, ettei käy niin, että veturi työntää vielä turhaan, kun kuljettaja jo jarruttaa.

Seuraava asia ei oikein auennut: " Steuerwagen mit konventioneller Steuerung sind nur für den Betrieb mit Dampf-, Diesel- oder E-Lok nutzbar", öh, no, mitäs veturia pitäisi sitten vielä pystyä käyttämään? Ydinkäyttöistäkö vai kaasuturbiinia? Ja hieman yllättää, että "perinteisellä ohjauslaitteistolla" varustetulla ohjausvaunulla pystyttäisiin käyttämään höyryveturia, ks. edellä.

Ja käynti varikolla riittänee, ei varmaan konepajalle saakka tarvitse mennä; "werkstatt" viitannee enemmänkin varikon verstaaseen tässä tapauksessa.

Suomessa on käytössä vain Edo, ja siinä on tiedonsiirto kahdennettu: toinen elektroniikkakortti käyttää ep-kaapelia ja toinen UIC-kaapelia. Jomman kumman vikaantuessa matka jatkuu. Tämän yhteensopivuus on vaatinut Sr2-kalustoon muutostyön ja tällä hetkellä ne lienevät kaikki Edo-yhteensopivia. Muuta kalustoa tuskin on muutettu Edo-yhteensopivaksi, mutta pidän todennäköisenä, että Sr3 on Edo-yhteensopiva paitsi tullessaan, niin myös ihan luonnostaan, koska olen ymmärtänyt, että Edossa käytetty järjestelmä olisi Siemens-pohjainen ja siksi vaatikin Sr2:een muutostyön.
06.01.2016 11:56 Mikko Nyman: Olenko ymmärtänyt oikein, että myös Dr16:n voisi modata Edo-yhteensopivaksi suhteellisen pienin muutoksin?
06.01.2016 12:39 Olli Keski-Rahkonen: Periaatteessa kyllä - käytännössä asiaa tuskin on tarkemmin tutkittu. Käytännössä tarvittaisiin ainakin kommunikointirajapinta Strömbergin Selman ja UIC-väylän välille. Rautatiealan standardien vaatimukset ovat uudistuneet 80-luvun jälkeen moneen otteeseen, joten ei ole aivan itsestäänselvää että Dr16:n ohjausjärjstelmä saataisiin hyväksytettyä SIL 4 -tasolle (ohjausjärjestelmien turvallisuustaso jota vaaditaan mm. raideliikenteen ja ydinvoiman sovelluksissa) pelkällä kommunikointirajapinnan lisäämisellä.
06.01.2016 22:57 Uwe Geuder: > Seuraava asia ei oikein auennut: ”Steuerwagen mit konventioneller ... sind nur...”

En minäkään sitä ymmärrä, ei ole selkeästi kirjoitettu. Minun arvaukseni olisi, että tarkoitetaan, että yhdellä ”säädöllä” jokainen ohjausvaunu voi ohjata joko höyry- tai diesel- tai sähköveturia. Se ”nur” (vain) liittyy siis siihen, että vain yksi niistä 3 ilman muutostöitä. Tuo ”Werkstatt” olisi suoraan käännettynä korjaamo. Mutta minun mielestäni ”Werkstatt” kuulostaa oudolta ainakaan siinä vanhassa DB-sanastossa, jota käytettiin yli 30 vuotta sitten, kun minä luin saksankielisiä rautatiekirjoja. Väittäisin melkein, että oli vain Bahnbetriebswerk ja Bundesbahnausbesserungswerk. (Ei ole kovin loogista, että toisessa on Bundes- ja toisessa ei, mutta minusta se on vain näin) En tiedä, onko terminologia muuttunut, kun koko organisaatio on tietysti täysin muuttunut vai onko Wikipedian kirjoittaja vain käyttänyt jotakin yleiskieltä. En myöskään tiedä, olisiko Bahnbetriebswerk suora vastine varikolle ja Bundesbahnausbesserungswerk suora vastine konepajalle, en tunne kummankaan maan rautatiekäytäntöjä tarpeeksi hyvin. Että kirjoitin konepaja, johtuu lähinnä siitä, että varikko-sanaa ei siinä hetkessä ei edes tullut mieleen eikä siitä, että minä tietäisin, kuinka isosta toimenpiteestä on oikeastaan kyse.

Vai pitäisikö kirjoittaa "oli", kyseessä joka tapauksessa vanha analoginen järjestelmä.

Jos olisi varma, voisi tietysti parantaa Wikipedian muotoiluja. Mutta kun en ole varma, ei se ole mahdollista :(

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!