??.??.???? / Piikkiö

??.??.???? Piikkiön asema silloin joskus, eli tarkennusta kaivataan

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Piikkiö
Kuvaaja: Postikortti (Lisännyt: Jyrki Längman)
Kuvasarja: Vanhoja valokuvia
Lisätty: 19.01.2017 17:42
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sekalaiset: Henkilökunta, Matkustaja
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Kommentit

20.01.2017 07:30 Jussi Tepponen: Aseman etupuolella nimikyltissä taitaa lukea "Piikkiö Пийккие".

Muistaako kukaan milloin nuo kyrilliset kyltit olivat käytössä tuossa järjestyksessä (suomi - venäjä). Eikö jossain vaiheessa tullut määräys, että ainakin katukylttien osalta venäläinen (kyrillisin kirjaimin kirjoitettu) nimi piti olla ensimmäisenä?
20.01.2017 21:31 Vesa Höijer: Vuonna 1904 piti vaihtaa kielten järjestys katukylteissä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ensimm%C3%​A4inen_sortokausi#Ajurien_ven.C3.A4l.C3.​A4ist.C3.A4minen_ja_ven.C3.A4j.C3.A4nkie​liset_katukyltit

Kymmenen vuotta myöhemmin taas uudelleen vahvistettiin venäjän asemaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_sor​tokausi#Suuri_ven.C3.A4l.C3.A4ist.C3.A4m​isohjelma_1914

Veikkaan että rautateilläkin muutos tapahtui joko 1904 tai 1914.
20.01.2017 21:36 Vesa Höijer: Vaikka täällä väitetään, ettei venäjänkielisiä asemien nimiä olisi ollut olleenkaan ennen 1900-lukua:

http://itsenaisyys100.fi/venajasta-irtau​tunut-suomi-halusi-eroon-venalaisyyden-m​erkeista/#_edn1
20.01.2017 23:32 Erkki Nuutio: Osavastauksia kilpikielikysymykseen on täällä joitakin, mutta vähän tarkennusta antoi viitteesi katukilvistä, joka puolestaan viittasi Tuomo Polvisen Valtakunta ja rajamaa -kirjaan, joka puolestaan löytyi metrin päästä kirjahyllystä:

Kun RH esitti Senaatille vuoden 1902 Kieliasetukseen (netissä) viitaten, että RH:n pöytäkirjakieli muutettaisiin suomeksi, heräsi kenraalikuvernööri Bobrikov vaatimaan, että kaikki laskut, kuitit, matkaliput, tiedtukset jne oli laadittata kolmella kielellä, sijoittamalla valtakunnankieli venäjä ensimmäiselle sijalle .
SAMA KOSKI asemien nimikilpiä ja vaunujen seinissä esiintyviä tekstejä. Sama koski kaupunkien katu- ja torikilpiä.

Senaatti onnistui kustannussyistä päätösvaiheessa vuonna 1903 saamaan rautateiden osalta uudistukselle kahden vuoden määräajan. Vuoden 1905 mullistusten ja Bobrikovin murhan 1904 seurauksena muutokset rautateiden rahtikirjojen ja laskulomakkeiden osalta jäivät kuitenkin toteuttamatta, mutta asemakilvet tulivat ainakin valtaosin muutetuiksi. Valitettavasti Polvinen ei anna täsmällisiä viitteitä asiaa koskeviin dokumentteihin.
Jopa asemanpäällikkö saattoi lykätä kilpimuutoksen toteutusta jopa vuosia.

Venäjän- ja suomenkielisiä kilpiä oli jo aikaisemmin ainakin Valkeasaari-Pietari -rataosalla. Sielläkin oli ensimmäiseksi pelkästään suomenkielisiä asemankilpiä ainakin suomenkielisen asutuksen alueella. Tiedä sitten kuinka oli esimerkiksi Viipurin ja Helsingin osalta.

Kilpikielikysymystä muiden aikavaiheiden osalta käsiteltäneen myöhemmin.
(Käyttäjä muokannut 20.01.17 23:35)
21.01.2017 00:07 Jussi Tepponen: Kansalliskirjaston Digi vastasi tähänkin, eli:

Perä-Pohjolainen n:o 70, 19.6.1906 kirjoittaa sivulla 2:

-Yhäkö venäjää? Valtion-
rautateiden päätirehtööri on antanut
määräyksen, että kaupunkiasemien ni-
mikilvet ovat maalattavat kolmella
kielellä siinä järjestyksessä, että ensin
tulee kunnan virallinen kieli, sitten
toinen kotimainen kieli ja viimeksi
venäjä. Muitten asemien nimet
ovat maalattavat kahdella kielellä,
ensin kunnan kielellä ja toisena ve-
näjäksi.

Eli jos olettaa, että kilven asennus ei tapahtunut ihan heti määräyksen jälkeen, kuva lienee otettu 1907-1917, sillä venäjänkieliset kilvet lienee poistettu viimeistään kesään 1918 mennessä.
(Käyttäjä muokannut 21.01.17 00:07)
21.01.2017 07:37 Kari Haapakangas: On tuossa määräyksessä jäänyt paljonkin tulkinnanvaraa, kun vain KAUPUNKIasemien nimikilvet oli maalattava kolmella kielellä. Perä-Pohjolassa Kemi ja Tornio taisivat olla ihan täysivaltaisia kaupunkeja tuohon aikaan.
21.01.2017 16:29 Erkki Nuutio: Epäselvyys on ehkä näiltä osin melko pieni: 1903/1905 määräys koski KAIKKIA asemia, ja sen mukaan kilven piti olla kolmikielinen, Venäjä ylinnä ja seuraavana käsittääkseni kunnan pöytäkirjakieli (=kunnallisesti äänioikeutettujen enemmistön kieli) ja lopuksi jäljelle jäänyt kieli.
Kuitenkin Bobrikoff teilattiin jo 16.6.1904 ja Suurlakon alussa 30.10.1905 julisti RH rautatiet yleislakkoon kulkulaitospäällikkö, senaattori Wuorenheimon suostumuksella.
Ainakaan tämän jälkeen ei kolmikielisiä asemakilpiä liene asetettu, varsinkin SVR:n Päätirehtöörin määräys kaksikielisistä asemakilvistä tuli siis jo alkuvuodesta 1906.
Kolmikielisiä asemakilpiä saatettiin ehtiä asettaa joillekin kaupunkiasemille noin aikavälillä 1904- alkuvuosi 1905, mutta niitäkin saatettiin korvata kaksikielisillä myöhemmin. Yhteenveto: 1907-1917 kaksikielisille asemakilville lienee siten pätevä.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!