??.??.1870 / Djurgården

??.??.1870 Näkymä Alppimajan (Alphyddan) tieltä lounaaseen kohti Töölönlahtea.
Kuvasta käy ilmi Eläintarhan laiturin sijainti, vaikkei laituri kuvassa näykään. Ja jos kuvan ajoitus 1870-luvulle on oikein, ei laituria vielä ollut edes olemassakaan. Mutta se tuli vasemmalla olevan maantien ja radan risteykseen, tien vasemmalle puolelle.
Kuvan vasemmassa reunassa kaartaa siis ajotie radan yli johtavalle tasoristeykselle ja siitä edelleen alas Töölönlahden rantaan. Sen oikealla puolella on kapeampi kävelytie, joka alempana kulkee lammen rantaa ja alittaa radan aallopin kautta yhtyäkseen sitten taas ajotiehen.
Sama maisema vastakkaisesta suunnasta on piirroksessani http://vaunut.org/kuva/125015
Rata on kuvassa vielä yksiraiteinen, joten kuva on otettu ennen vuotta 1892.

Finna.fi: Museovirasto, Historian kuvakokoelma CC BY 4.0

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Djurgården (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Eugen Hoffers (Lisännyt: Kurt Ristniemi)
Kuvasarja: Djurgården
Lisätty: 13.01.2022 12:31

Muu tunniste
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kesä

13.01.2022 12:40	Timo Salo:	Onko taas lasinegatiivikuva, kun on niin korkealaatuinen ja muutenkin hieno kuva... Todellista taitoa/taidetta tuolta ajalta!
13.01.2022 14:08	Hannu Peltola:	Tästä kuvasta tulee selvästi esille, miten massiivinen laitos Töölön sokeritehdas on ollut!
13.01.2022 14:21	Jarno Piltti:	Eikös tämä Töölön sokeritehdas aikoinaan rakennettu kauas kaupungin asutuksen ulkopuolelle?
13.01.2022 14:47	Hannu Peltola:	Eikö vielä näihin kuvan aikoihin Töölön kallioilla vaellellut susia eli alue on ollut käytännössä asumatonta pl. tehdas.
13.01.2022 14:51	Reijo Salminen:	Susiraja kulki kuulemma Tehtaankadulla.
13.01.2022 14:58	Rainer Silfverberg:	Eteläinen susiraja siis, pohjoinen jossain nykyisen Kansallismuseon kohdalla.
13.01.2022 15:01	Kurt Ristniemi:	Eläintarha oli kuvan ottamisen aikaan puistoalue ja suosittu retkeilyalue. Puisto oli perustettu hyvän aikaa aikaisemmin, jo ennen rautatien rakentamistakin, vuonna 1851. Kuvassa näkyvä tie toi ravintola Alphyddanille, joka oli perustetttu vuonna 1870. Kuvan alue ei siis ollut mitään erämaata, vaan puistoa ja huvittelualuetta. (Käyttäjä muokannut 13.01.22 15:05)
13.01.2022 18:12	Markku Naskali:	Satuin olemaan lähes vieressä kun tehtaan piippu hajotettiin. Olin kesätöissä Helsingissä enkä ollut tilanteesta etukäteen tietoinen..
13.01.2022 18:37	Timo Salo:	Sen jotenkin ymmärtää, kun noita piippuja kaadetaan. Eroosio syö kurat tiilien välistä ja piipusta tulee vaarallinen. Melkoista/kallista hommaa, kun esim. Tampellan piippua kunnostettiin joskus 1990... Oli koko kesän homma ja hurjan näköistä touhua.
13.01.2022 18:46	Kurt Ristniemi:	Tuossa edellä arveltiin, että seutu olisi ollut asumatonta. Ei ollut. Se oli toki ruutukaava-alueen ulkopuolella, mutta tarkkaan asuttua. Vuoden 1876 kartasta näkyy, miten puiston viereiset alueet olivat täynnä tiloja: Savila, Kaavi, Salli, Toivo, Tallberg, Berghäll, Fogelsång, Grönudd yms. Osa nimistä elää edelleenkin seudun kadunnimissä tai jopa kaupunginosan nimenä. Itse Djurgårdin puisto on kartassa vielä alkuperäisellä nimelään Tölö park. https://hri.fi/data/dataset/helsingin-os​oite-ja-matkailukartta-vuodelta-1876
13.01.2022 22:02	Reijo Salminen:	Kyllähän Töölö taisi olla ihan skutsia siihen maailman aikaan. Vertauksena Tukholma, tulin kerran lentokenttäbussilla ja kuski sanoi Vasastanin pysäkkiä lähestyttäessä että: "Nästa hållplats Sibirien!" voi hitsi että alkoi naurattaa, tunsin taustan kun systeri siellä asui. Tölikkä on ollut tuohon aikaan vielä lähempänä ko. Sibirien-statusta.
14.01.2022 06:58	Kurt Ristniemi:	Metsäistähän alue saattoi osittain toki olla, niinkuin moni muukin huvila- tai maatalousalue, mutta kaikkea muuta kuin asumatonta. Tiloilla oli puutarhoja, viljelyksiä ja jopa peltoja. Alueella oli joka tapauksessa pysyvä asutus jo kauan ennen Helsingin kaupungin perustamista autiolle ja asumattomalle Vironniemelle: Töölön kylä on keskiaikainen ja vanhin maininta löytyy Tallinnan kaupunginarkistossa säilytettävästä testamentista vuodelta 1476. Kylän keskus sijaitsi aikanaan nykyisen oopperan tienoilla. Alueellisesti tuohon vanhaan Töölön kylään kuuluu koko nykyinen Helsingin keskusta ja sen edustalla sijaitsevat saaret. https://www.hel.fi/hel2/Tietokeskus/julk​aisut/pdf/tarinoidenhelsinki_6_toolonase​makaava.pdf Töölön kylä oli olemassa jo ennen Helsingin kaupunkia, se oli vahvasti ruotsinkielinen. Varsinainen kylä sijaitsi Töölönlahden länsi- ja pohjoisrannalla, mutta sen maihin kuului suurin osa nykyisestä Helsingin kantakaupungista, joka kylän keskusta lukuun ottamatta oli lähes asumaton. Pitkä viha oli köyhdyttänyt kylän maatiloja, jotka olivat pikkuhiljaa siirtyneet valtion omistukseen. Vuonna 1640 Helsinki siirrettiin Vantaanjoen suulta Töölön kylään tuolloin kuuluneelle Vironniemelle, ja 1643 Kuningatar Kristiina lahjoitti koko Töölön Helsingille lisämaaksi. Nykyinen Töölö oli pitkään maaseutumaista aluetta, josta kaupunki 1800-luvulla vuokrasi joukon huvilatontteja. Huvilapalstoja oli kaikkiaan 25. Niihin kuuluivat muiden muassa Arkadia, Berga, Edet, Fjälldal (Tunturilaakso), Hagasund (Hakasalmi), Hesperia, Humleberg (Humalisto), Rosavilla (Ruusula), Stengård (Kivelä), Salli, Savila ja Toivo. Monien villojen nimet elävät nykyisen Töölön kadunnimissä. Töölöön kuuluivat 1800-luvulla myös Dal (Laakso) sekä Wikberg, joka käsitti koko Eläintarhan ja Alppipuiston alueen. https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%B6%C3​%B6l%C3%B6 Vielä 1700-luvun lopulla Töölö oli lähes rakentamaton alue. Maisemaa hallitsivat metsät, kalliot, haka- ja laidunmaat, niityt ja suot. Ympäristö muuttui 1800-luvun alkupuolella, kun Töölöstä alettiin vuokrata tontteja viljely- ja huvilakäyttöön. Suurimmiksi huvila-alueiksi muodostuivat muun muassa Arkadia, Vuoristo (Berga), Tunturilaakso (Fjälldahl), Hietakannas (Sandnäs) ja Vasaravuori (Hammarberg). Huviloiden aika muokkasi maisemaa esikaupunkimaisemmaksi. Puistot ja puutarhat korvasivat metsät ja pellot. https://töölö-seura.fi/huviloiden-tl/ (Käyttäjä muokannut 14.01.22 07:31)
14.01.2022 08:06	Kurt Ristniemi:	Töölön huvilat eivät olleet mitään kesämökkejä, vaan osa oli pikemminkin kartanomaisia ökypytinkejä. Jo ennen kuvan esittämää aikaa. Esim. huviloiden pohjapiirustukset ja havainnekuvat, 1852: https://www.finna.fi/Record/museovirasto​.F04C063AA3752B7B57F4F16AEE5F101B Ja löytyipä viimein kartta vuodelta 1877, johon Töölön rakennukset on merkitty: Tarkkaan palstoitettua huvila-aluettahan tuo Töölö 1870-luvulla oli. https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS0000​05:00000af6 (Käyttäjä muokannut 14.01.22 08:24)
14.01.2022 09:01	Erkki Nuutio:	1877 -vuoden kartta on ansiokas maastomuotojenkin kuvaajana. Valitettavasti nettiin on siitä laitettu vain resoluutioltaan kovin pieni kopio.
14.01.2022 11:52	Reijo Salminen:	Tässä parempiresoluutioinen vuodelta 1876. https://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Ka​upunkikartat/Helsinki%201876.jpg
14.01.2022 13:07	Kurt Ristniemi:	Tuo vuoden 1876 Helsingin osoite- ja matkailukartta ei valitettavasti esitä rakennuksia eikä siten asutuksen määrää ja laatua. Linkkasin itsekin kartan jo tuolla varhemmin, 13.1. klo 18:46. Tosin hankalsti haettavana, joten tämä suora linkki on parempi. Viimeksi löytämäni vuoden 1877 kartta on tässä hyödyllinen, koska siitä käy kiistatta ilmi, ettei Töölö ollut mitään asumatonta aluetta, vaan arvostettua huvila-aluetta.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!