16.08.1972 Saksaan liitettynä ollessaan Itävaltaan levisivät silloin uudet ja tehokkaat kuusikseliset tavarajunasähköveturit, jotka kuuluivat DR:n sarjaan E 94, joita rakennettiin vuosina 1940 - 1945 yhteensä 202 veturia, suurimmaksi osaksi Saksan alueelle. Itävaltaan sota-ajan jälkeen jääneet veturit saivat sarjamerkikseen 1020. Niihin tehtiin joitakin muutoksia, joista ulospäin näkyivät varsinkin etuikkunat. Entisten klmen pienen ikkunaruudun sijaan vaihdettiin kaksi kumitiivisteistä suurempaa lasiruutua. Myös puskinlyhdyt vaihdettiin. Suurin nopeus oli 90 km/h ja jatkuva teho 3000 kW. Sarjan 1020 viimeiset veturit hylättiin vuonna 1995. Tavarajuna pysähtyi Jenbachin asemalle hetkeksi odottamaan lähtölupaa jatkaakseen matkaansa kohti Innsbruckia elokuussa 1972. Veturina oli 1020.44. Sarjasta 1020 on säilytetty 16 yksilöä eri rautatiemuseoissa, mutta osa niistä toimii varaosalähteinä kunnossa pidettäviä toimintakelpoisia nostalgiavetureita varten. Veturi 1020.44, entinen E 94 136 kuuluu Metransin kalustoon Laa an der Thayassa.
Kommentit
| 08.04.2022 11:08 | Eljas Pölhö: | Kuvatekstistä on pudonnut vuosi 1995 kohdasta "viimeiset veturit hylättiin vuonna..." Kaikkiaan veturit hylättiin 1983-1995, pääosin 1993-1995. Itävallassa tehdyt suuremmat muutokset (HG-Ausbesserung) tehtiin vuosina 1967-1980. Sitä ei kuitenkaan tehty vuonna 1953 valmistettuun kolmeen jälkitoimitusveturiin (1020.45-47) ja ne olivatkin sitten ensimmäisinä hylkäysvuorossa 1983-1985. | |
| 08.04.2022 11:24 | Tapio Keränen: | Kiitos, Eljas, huomautuksesta! Täydensin tekstin vuosiluvulla. | |
| 08.04.2022 17:15 | Uwe Geuder: | Vaikka tämä on rautatiefoorumi eikä historiafoorumi, sallittakoon pieni korjaus: Toisin kuin monet muut maat Itävalta ei ollut koskaan Saksan miehitettynä vaan Saksaan liitettynä. Tuo ei ole putininkaltaista puhetta, Hitler sai oikeasti Itävallassa jopa Saksassa isompaa kannatusta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Anschluss . Itävallan miehitys kesti 1945 - 1955, siis muodollisesti enemmän kuin tuplasti niin kauan kuin Saksan. Miehittäjät olivat 4 liittoutunutta niin kuin Saksassakin: https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4vallan_miehitysvy%C3%B6hykkeet Kiitos kuvista! Vaikka olen nähnyt 194-vetureita nuorena säännöllisesti esim. Geislingenissä työntiapuna, mutta myös muualla tavarajunaveturina, ei minulla taida olla yhtään kuvaa. Onneksi monta kappaletta on säilynyt, siis voi halutessaan joskus käydä katsomassa. |
|
| 08.04.2022 18:01 | John Lindroth: | Geislinger Steige on tuttu käsite,siellä myös testattiin vetureiden ominaisuuksia! | |
| 08.04.2022 18:09 | Hannu Peltola: | Geislinger Steige on tosiaan yllättävänkin jyrkkä, pahimmillaan 22,5 ‰ ja kaarresäteet pienimmillään ainoastaan 278 metriä: https://de.wikipedia.org/wiki/Geislinger_Steige | |
| 08.04.2022 18:12 | John Lindroth: | Tuolla Steigella on ihan viime aikoinakin järjestetty tilaushöyryjunien rinnakkaisjoja(Parallelfahrten)jotka ovat olleet harrastajien suuressa suosiossa!Edellämainitulle rataosuudelle avattiin sähköistys 30.5.1933. (Käyttäjä muokannut 08.04.22 18:19) |
|
| 08.04.2022 21:42 | Esa J. Rintamäki: | Mitä liittoutuneiden Itävallan-miehitykseen (1945 - 1955) tulee, niin kyllä siellä CCCP huseerasi päällimmäisenä! | |
| 08.04.2022 21:57 | Rainer Silfverberg: | Niin, NL:llä oli itäisin osa, mutta Wien oli jaettu Berliinin lailla sektoreihin kaikkien neljän miehitysvaltojen välille, kuten varmaan muistatte Kolmas Mies -elokuvasta. Itävallan NL-vyöhykkeessä ei myöskään ollut kommunistit vallassa vaan paikallishallinnossa oli useita puolueita edustettuna. (Käyttäjä muokannut 08.04.22 21:59) |
|
| 08.04.2022 23:37 | Esa J. Rintamäki: | Ainakin itävaltalaisvetureissa näkyi työkalut ja CCCP-tekstiä. |