04.05.1973 / Vilppula
04.05.1973 Vilppulan makasiiniraiteella oli kuormattavia tai purettavia katettuja tavaravaunuja 4.5.1973. Kioskilla tehtiin ostoksia.
Kommentit
| 05.05.2023 08:47 | Esa J. Rintamäki: | Myöhemmin, 1970-luvun kuluessa tämän kioskin "Jäätelöä"- kyltin alapuolella olevassa ikkunassa oli rohkeasti näkyvillä tuonaikaisia rietta-alan julkaisuja, eli ns. "käsityölehtiä". Niillä kraistillisten kuuluisa kansanedustaja Olavi "Ronkku" Ronkainen pönkitti omia jälleenvalituksi tulemisen mahdollisuuksiaan. Kaikki on kadonnut historian hämäriin. Niin Olavit ja Kalevit, kioskit, Ggv:t, asiakaspalvelut, laiturivaunutkin. Asemahenkilökuntaakin on siirtynyt jalat edellä hautausmaalle. Eikä missään enää ole alan lehtiäkään, joissa on nuoren naisen kuva ja punaisella painettu teksti "persikkapylly"... Hakeminen ainakin ison vaivan takana. Taitaa Vilppula odottaa enää pyromaania kurjuutensa lopettamiseksi? |
|
| 05.05.2023 09:43 | Ari-Pekka Lanne: | Ymmärrän Esan harmistuksen. Varmasti me kaikki haluaisimme palata eloisalle 70-luvulle. Mutta Filppulankaan osalta en sentään heittäisi vallan kirvestä kaivoon vielä. Ärrää ei löydy toki tästä kuvan kohdasta, mutta kuitenkin rautatien samalta puolen, ratapihan eteläpään paikkeilta. Siinä välissä on hengissä lounaskahvila Hilma & Onni, jonka väentuvassa ruokaillessaan saattaa kuulla soitettavan Pasi Kauniston ikivihreitä balladeja. Rautatie on säästynyt sähköistykseltä, minkä ansiosta paikkakunnalla voi yhä aistia päivittäin Sv12/Sr12 -liikenteen tuoksuja ja ääniä. Dm-junista iltapäivisin jalkautuvat pokatkin ovat mukavia. Tarkoitus ei ole vähätellä Esan harmin aiheita. Ne ovat kyllä todellisia ja realistisia. Mutta on siltikin pakko yrittää nähdä, muistaa ja löytää tilanteen valoisiakin puolia. Elämä jatkuu, vaikkakin on muuttanut muotoaan. | |
| 05.05.2023 16:00 | Esa J. Rintamäki: | Aivan, herra Ari-Pekka. Vilppulan edistymistä kehityksen aallonharjalla kuvaa sekin, kuinka "helposti" Vilpusta pääsee Mänttään. Vilppulan taksin henkilökunta on ilmeisesti kuollut sukupuuttoon, kun taksin saa ällikkätelefoonilla tilattua vain Mäntästä. Ja pitääpä kehua kuinka tiheä bussiliikenne onkaan linjalla Vilppula asema - Mänttä - Raja-aho/sairaala: 22 merkintää vuorokaudessa suuntaansa Pohjolan Liikenteen ajettavana vuonna 1973 (!!!). Nyt: pyöreä nolla, aivan kuten nyt synnytystuskissaan kiemurteleva herrassäippäri Orpon mustelmahallitus. Olen nuornamiesnä myös kävellyt Vilppulan asemalta Mänttään, kovassa lumipyryssä suoritus vaati 19 tuhatta askelparia (muistaakseni) ja vielä Vladimir Iljitshin periaatteella: kaksi askelta eteen ja yksi taakse, käkäkäkhähähää! Vilppula, tuo ennen niin toimelias kylä, jossa asui naapurikateus voimakkaana ja elähdyttävänä! Eteen tulee vielä aika, kun Mäntän paperitehdas nostaa kädet pystyyn ja lopettaa itsensä, niin Vilppulan "miljoonakaupungin päärautatieasema" ja kylä vaipuvat unholaan. Ja muistoksi jää vain keskiajan kartoissa merkintä "Filpola". Kun nytkin aikataulujakaan ei ole vaivauduttu printtaamaan ja kuljettamaan asemalle katseltavaksi. Tilalle olemme saaneet silkkaa vittuilua että "katso netistä" tai "itket ja katsot netistä". Vittuilua on myöskin Dm12-vaunujen "kevythuolto", jolloin perille tuloa ei tiedä mitenkään muuten kuin kuulutuslaitteesta: "Om en stund anländer vi till Vilppula". Kun ei ikkunoista läpi näe, ihan kuin vankivaunussa. Niin se kevythuolto: kuljettaja kiertää vaunun ja laskee pyörät. Ajokunto on OK, mikäli laskeminen antaa tasaluvun! Aikaa toimenpiteeseen: kymmenen sekuntia, yliajasta pienenee palkka (kannustuksena!). Sellaista nautintoa tarjoaa YHTIÖITETTY VR. Niin ne deeverit: ihme seppä pitää ollakin, jos sellaisen onnistuu siellä näkemään, Mäntän liikennehän on totaalisen seis. Mieluummin Barabbas kuin liituraitainen, lipeväkielinen ja järkiheitto talous-"osaaja"! |
|
| 05.05.2023 16:56 | Erkki Nuutio: | Kehitystä on tapahtunut jo Marinin ja edeltäjän kaudella: Omakotitalojen ja huoneistojen hinnat ovat nyt hyvin ostajaystävällisiä. Kehityksen on täytynee olla vähän nousevaa Orpon kaudella, jos kauppaa ylipäätään käydään. Vertaa näitä hintoja vaikka Tampereen keinottelija- ja ratikkalihotettuihin ryöstöhintoihin. Niitä varakkaiksi itseään luulevat tamperelaistoopet maksavat - Vilppulassa on toisin. Suoremmin sanottuna: Kylänhoitajan pitää hankkia kylään työpaikkoja - vaikka akku- tai muu ongelmajätetehdas. Osaavathan italiaanotkin työpaikkahomman, ainakin sinne lahjoittamillamme 6 miljardilla elvytyspaketin eurolla. (Käyttäjä muokannut 05.05.23 16:57) |
|
| 05.05.2023 19:28 | Ari-Pekka Lanne: | Täytyy tunnustaa, että Mäntän tehtaan elinvoimaisuuden ehtymisen pelossa en ole uskaltanut ostaa kaupasta muita kuin mänttäläisiä ylellisyystavaroita. On jotenkin käsittämätöntä, että Suomeen tuodaan muualta paperia. | |
| 05.05.2023 19:45 | Petri Nummijoki: | Esa meinasi, että Dm12-vaunulla matkustettaessa perille tulon tietää vain kuulutuksesta. Entisinä aikoina ei junissa ollut edes kuulutuslaitteita, joten Vilppulassakin saattoi sattua sillä tavoin, kuin kirjoitin kuvan http://vaunut.org/kuva/124457 kommentissa. | |
| 05.05.2023 20:29 | Esa J. Rintamäki: | Herra Erkki kirjoittaa asiasta. Mäntän Savosenmäessä kerrostalokaksio lasitetun parvekkeen kera olisi suunnilleen 17 tuh. €. Ainakin lyhyt matka hautausmaalle... Herra Petri: - No mutta, ennenvanhaan junissa oli ruispuurokäyttöinen koppalakilla varustautunut kuulutuslaite, virkanimikkeeltään konduktööri: "Ja Villpppula seuraava. Orivedeltä tulleet, katsotaan matkaliput, olkaa hyvä." |
|
| 05.05.2023 23:21 | John Lindroth: | Edellämainittujen herrojen kommenttien kanssa ei voi olla kuin samaa mieltä!Mihin maamme on menossa? Pienoisrautatieläisenä tietää että "pieni on kaunista"! (Käyttäjä muokannut 05.05.23 23:22) |
|
| 06.05.2023 09:12 | Tommi K Hakala: | Kyllähän suomalaisten taajamien elämä perustuu siihen, miten yritystoiminta pitää niitä yllä. https://twitter.com/TommiHakala3/status/1651974071221927936?s=20 Nim. Yhden Savonmäkeläisen osakehuoneiston osaomistaja. |
|
| 06.05.2023 09:28 | Petri Sallinen: | "Ennen kaikki oli paremmin" -pappajengin kokoontumisajo on taas käynnissä. Oletteko tosissanne sitä mieltä, että 1970-luku oli auvoista aikaa? Näin saattaa toki olla henkilökohtaisesta näkökulmasta, kun tukkaa oli enemmän, vatsaa vähemmän ja kaikki oli vielä edessä. Yhdyskuntarakenteet jo natisivat, kun muuttoliike maalta kaupunkeihin kiihtyi — maan sisällä ja maasta ulos. Pelkästään Ruotsiin suomalaisia muutti vielä 1970-luvun alussa vuosittain noin 40 000 henkeä vääntämään autotehtaille muttereita, kuten minunkin parhaan kaverin perhe naapurustosta teki. Teollisuustoiminnan kilpailukyky taas perustui kartelleihin, epäterveeseen idänkauppaan ja tarvittaessa tehtyihin markan devalvointeihin. Öljykriisi kurjisti kansantaloutta ja Kekkonen hajotti muistaakseni kaksi kertaa eduskunnan diktaattorin valtuuksin. Maata hallitsi käytännössä Kekkosen alaisuudessa punamultahallitus kävi vaaleissa miten tahansa. Kokoomus sai 1970-luvulla kaksi suurta vaalivoittoa, mutta suomettuneisuuden ajan Suomessa puolue ei ollut hallituskelpoinen. Tästä piti huolen presidentti joka nimitti pääministerin. Valtavasta kuntien lukumäärästä pidettiin kynsin hampain kiinni, koska se tuki tiettyjen puolueiden valtaa. Nyt näistä linjauksista maksetaan kovaa hintaa. 1970-luku oli todellista harmaiden sävyjen aikaa. Pilkahduksia väreistä tosin ilmaantui vuosikymmenen lopulla, kun punk-liike sai vauhtia eikä mikään ideologia onnistunut vangitsemaan sitä. Eppu Normaalin Aknepop oli kova sana. Samalla syntyi runsas kellarilehdistö. Suomalaisen rock-skenen synty näkyy yhä, vaikka YLE yritti toppuutella kehitystä Anneli Tempakan ja Maija Dahgrenin voimin. MTV:n kaupallisten uutisten lupa-asiaa käsiteltiin peräti kolme vuotta — tosin nykyisissä hallitusneuvotteluissa on jo esitetty mietteitä, että hallituksen pitäisi puuttua YLEn ohjelmien tekoon. En ole iha vakuuttunut kansalaistaidon ihanuudesta. Kumpaan se pyrki: kasvattamaan kuuliaisia alamaisia vai opettamaan kriittistä ajattelua? Henkilöautojen lukumäärä kasvoi ja henkilöautosta tuli vapauden mittari. "Vain köyhät käyttävät julkisia" -ajatus säilyi pitkään ja näkyi esimerkiksi kotikaupunkini Espoon kehityksessä. Etelä-Espoon varakkaampi väki ajoi henkilöautoilla moottoritietä Helsinkiin ja Rantaradan varteen pakkautunut pääkaupungin työvoimareservi käytti junaa. Muutoin liikkuminen kaupunkin sisällä oli lähes mahdotonta (ellei omistanut autoa). En siis haikaile noita vuosia. Paljon mielenkiintoisempaa on tämä hetki — juuri nyt, vaikka historia sinänsä onkin mielenkiintoinen asia. |
|
| 06.05.2023 11:04 | Rainer Silfverberg: | Mä komppaan kanssa Petriä tässä 70-luvun muistamisessa. Itse muistan sen että öljykriisi ja sitä seurannut pikkulama aiheutti kaikenlaista talouselämälle, ja esim nuorstotyöttömyys oli korkea. Noihin idänkauppaprojekteihin kun otettiin vain kokeneita työntekijöitä. Itse kävin Leppävaaran Maximarketin yläkerrassa olevassa työvoimatoimistossa kysymässä kesätöitä, ja jos olisin ollut tyttö niin olisi ollut tarjolla keittiöhommia. Pojille ei mitään. Kaupunkilaispoika kun olin niin en päässyt oikein tutustumaan pienten paikkakuntien elämään paria poikkeusta lukuunottamatta. Sen muistan että kesämökillemme läntisellä Uudellamaalla emme saaneet sähköjä kuin vasta 70-luvun lopulla. Koko lähiseudulla oli vain n 5 taloa jossa asuttiin pysyvästi eikä niissäkään ollut sähköä. Vasta sitten kun ne vanhat torpat myytiin loma-asunnoiksi alkoi tapahtua. Tammisaari ja Hanko olivat viehättäviä kaupunkeja ja sinne kulki sentään matkustajajunia. Isäni sanoi n 50 vuotta sitten että 10 vuoden päästä noi junat kulkee sähköllä. Arvaus heitti 40 vuodella, je vieläkään ei ole varmaa palaako matkustajajunaliikenne hankobaanalle. Eipä isä toisaalta niitä pääsisi näkemään kun on ollut mullan alla jo n 25 vuotta. Äitini puolen sukulaisia asui Imatralla ja siellä tuli käytyä silloin tällöin. Siellä leijui ominainen sellutehtaiden haju, ja rajan läheisyys pikkasen jännitti. Itse kaupunki tai kauppala se taisi olla silloin, ei vaikutttanut köyhältä, siellä oli uusi iso uimahalli ja Mansikkalaan oli noussut samantyylisiä tornitaloja kuin Helsingin Merihaassa. Puistot ainakin Valtionhotellin ja voimalaitospadon läheisyydessä oli hyvin hoidettuja. Imatran Ajojen seuraaminen oli kanssa eräänlainen elämys. Rata oli käytännössä maantierata ja oli hengenvaarallinen ja yhtenäkään vuotena ei taidettu selvitä ilman pahoja ulosajoja ja ruumiitakin tuli. Edellisen yön ukkosmyrsky oli kastellut radan liukkaaksi ja ensimmäisessä pikkupyörien lähdössä koko kärki veti nurin heti lähdön jälkeisessä mutkassa. |
|
| 06.05.2023 15:29 | Timo Salo: | Teini-Petri S. taas kohottaa VORGin henkeä... Yritin löytää tämän nuoren salskean "miehen" kuvaa Googlella, mutta löysin vain jonkun vanhan toimittajan kuvan, joka paremmin kuuluu tähän pappakaartiin... :-( | |
| 06.05.2023 16:07 | Esa J. Rintamäki: | En kommentoinut suinkaan vaarinostalgikkona. Tarkoitukseni oli osoittaa, kuinka Kekkosen kuoleman jälkeen valloilleen päästetyt oikeistohallitukset ovat määrätietoisesti toteutelleet märkiä uniaan. Aloittamalla vaikkapa nyt pääomien vapauttamisella. Ja sillä, kuinka yhtiöittämiset johtaisivat koko kansamme ikuiseen "paratiisiin". Ja uskottelemalla sitäkin, että "jokainen on oman onnensä seppä". Se vaan, että on myös yksilöitä, jotka eivät tiedä, miten päin onnen tuovaa sepänmoukaria pidetään kädessä. Ja joillekin mainittu moukari on liian painava. Ja sitäkään ei sovi unohtaa, kuinka joitakuita taas ei päästetä lähellekään moukaria. Ihmisten elämisen oikeutta ollaan koko ajan heikentämässä: - "se joka ei työtä tee, ei saa myöskään syödä". Tämän kuvan ja Vilppulan nykytilanteen välinen ero on päässyt jo liian suureksi. |
|
| 06.05.2023 21:54 | Petri Nummijoki: | Eiköhän Itsenäisessä Suomessa asiat ole jokaisella vuosikymmenellä menneet keskimäärin parempaan suuntaan pois lukien noin vuodet 1939-1949. Vaikka esim. 1990-luvun alkupuolella oli syvä lama niin siitä myös noustiin vuosikymmenen lopulla aika nopeaa vauhtia ja ulkopoliittisesti kyseinen vuosikymmen oli vapaampi, kuin varmasti mikään sitä ennen koettu. 2020-luku ei ole alkanut kovin hyvin mutta sitähän ei vielä tiedä, miltä tämä vuosikymmen näyttää jälkikäteen katsottuna. | |
| 07.05.2023 08:27 | Ari-Pekka Lanne: | Nyt kun collegehousut kävivät jälleen rustailemassa kuponkejaan, ei tosiaan lupaavalta näytä tämän vuosikymmenen jatkokaan. Jos kohta toki maailman asiain kulkuun vaikuttaa moni muukin seikka kuin Suomen hallituksen kokoonpano. | |
| 07.05.2023 10:16 | Teemu Saukkonen: | Viime viikolla USA:sta takaisin tullut työkaveri kertoi jenkkilän meiningistä tavalla, joka tuhosi illuusioni lopuilleen. Opetus on: älä ainakaan hanki siellä lapsia. 4-hengen perheen "terveysvakuutus" $4000/kk, lastentarha tonnin, irtisanomissuoja synnytyksen jälkeen sentään pidennettiin 3 kuukauteen. Sairaala on liikeyritys, raskaus puolestaan sairaus. Vuosiloma 5 viikkoa, tosin sairasloma syö sitä. Mutta työkaverien lomia voi lainata jos sattuu pitempi poissaolo. | |
| 07.05.2023 11:42 | Petri Sallinen: | Mikäli Suomen ajautumisen rapakuntoon oletetaan alkaneen siitä, kun Kekkonen ei enää kyennyt vahtimaan hallitusten tekemisiä, niin asetetaan aikaikkunaksi Koiviston toinen hallitus (jonka pääministerin jakkaralta hän ei suostunut eroamaan, vaikka Tamminiemestä niin vihjailtiinkin — Koivisto totesi, että pääministerin on nautittava eduskunnan luottamusta, ei presidentin luottamusta). Katsotaan tästä eteenpäin, minkälaisia hallituksia Suomessa on ollut. Hallitusten kokoonpanoista itse kukin voi analysoida sen, kuinka oikeistolaisia/vasemmistolaisia hallitukset olivat. Koivisto II (1979-82; Kepu, SDP, SKDL,RKP) Sorsa III (1982-83; Kepu, SDP, SKDL, RKP) Sorsa IV (1983-87; SDP, Kepu, RKP,SMP) Holkeri (1987-91; SDP, Kok, RKP, SMP) Aho (1991-1995; Kepu, Kok, RKP, KD) Lipponen (1995-1999; SDP, Kok, RKP, Vas, Vihr) Lipponen II (1999-2003; Kok, SDP, RKP, Vas, Vihr) Vanhanen (2003-2007; Kepu, SDP, RKP) Vanhanen II (2007-2010; Kepu, Kok, RKP, Vihr) Kiviniemi (2010-2011; Kepu, Kok, RKP, Vihr) Katainen (2011-2014; Kok, SDP, RKP, Vas, Vihr, KD) Stubb (2014-2015; Kok, SDP, RKP, Vihr, KD) Sipilä (2015-2019; Kepu, Kok, PS) Marin (2019- ; SDP, Kepu, Vihr, RKP, Vas) Perinteisen oikeisto/vasemmisto-jaottelun mukaan puhtaita oikeistohallituksia ovat olleet Ahon ja Sipilän hallitukset. Miten Vanhasen II –hallitus sijoittuu ideologisella kartalla, kun keskustaoikeistolaisia puolueita on ryyditetty vihreillä? Sama pätee Kiviniemen hallitukseen. Yhteys rautatieharrastukseen/rautatiehistoriaan voisi mielenkiintoinen, jos tutkittaisiin hallitusten harjoittamaa liikennepolitiikka/rautatiepolitiikka, koska Valtionrautateiden muutos virastosta valtion liikelaitoksen kautta valtiolliseksi osakeyhtiöksi osuu näille vuosille. Miten aiheesta keskusteltiin, mitä analyysejä päätösten pohjalla oli ja miten ideologista keskustelu oli. (Käyttäjä muokannut 07.05.23 11:44) |
|
| 07.05.2023 17:50 | John Lindroth: | Hallintokulttureista saa alustavasti oivan kuvan kun katsoo miten kaikki toimii!Kukaan vastaava ei kuitenkaan uskalla sanoa mitään,olemmehan päässeet erään puolustusliiton totaalvalvonnan piiriin! (Käyttäjä muokannut 07.05.23 18:15) |
|
| 10.05.2023 12:37 | Antero Kalliomäki: | Mutta: Hyvää musiikkia on tehty vähän 70 -luvun jälkeen ;) | |
| 10.05.2023 12:49 | Petri Sallinen: | Varsinkaan progea :) | |
| 10.05.2023 14:49 | Esa J. Rintamäki: | Riippuu suuresti musiikin lajista. Itse en millään pysty pitämään Sex Pistols - "bändin" epätoivoisia huomionherättelykappaleita musiikkina, olin itse noihin aikoihin tiukasti Käsiraha-Jussissa ja gospelissa kiinni. |
|
| 10.05.2023 21:26 | John Lindroth: | Itse asiassa 70-luku oli fantastinen. Kun osaa hakea kappaleita huomaa päätyneensä kultakaivokseen! (Käyttäjä muokannut 10.05.23 21:50) |