??.??.1900 / Helsinki asema
??.??.1900 Riihimäen lähdevesivaunu Gv 9611 Helsingin ratapihalla. Taustalla vasemmalla kaasulaitoksen rakennuksia, ja oikealla nähtävästi rautateiden pesu- ja leivintupa.
Einari Kaskimies kertoo vaunusta kirjassaan Valtionrautatiet: "Tällaisessa vaunussa kuljetettiin vuosikymmeniä Riihimäen kuuluisasta vesilähteestä vettä Helsinkiin, jossa sitä myytiin halukkaille ostajille ämpärittäin." Alun perin vedenkuljetusvaunu kuului M-vaunuihin. Vuoden 1896 littera- ja numerointiuudistuksessa vedenkuljetusvaunujen littera vaihtui M:stä Gv:ksi. Numerosarja oli 9881-9890. Vuoden 1901 numeroinnissa: Vedenkuljetusvaunut, G v., 9611-9620 Vuoden 1912 numeroinnissa: Vedenkuljetusvaunut, Gv, 9611->30861; 9612->30862. Kuvassa http://vaunut.org/kuva/168267 on XGv 030861, entiseltä numeroltaan 9611, eli sama kuin tässä kuvassa. Vaunut ovat kuitenkin hyvin erilaisia, ehkä sittenkin eri vaunut! Gv-vaunun perässä oleva katettu tavaravaunu G 4648 kuuluu 70 vaunun sarjaan 4647-4716, jonka tukholmalainen Osakeyhtiö Atlas rakensi Vaasan rautatierakennukselle v. 1883. Jos nämä G-vaunut on numerouudistuksissa uudelleennumeroitu juoksevasti järjestystä muuttamatta, niin vaunun alkupäinen numero oli 10,402, joka kuului 6 vaunun sarjaan 10,401-10,406. Näiden 6 vaunun littera oli Ga, joka siihen aikaan tarkoitti hevostenkuljetusvaunua. Kirjan 'II N. F. Gg. & Täckta gods- m.fl. vag.' mukaan G 4648 päätyi lantavaunuksi Gpl 30636.Kommentit
| 27.05.2024 20:17 | Kurt Ristniemi: | Puhdas juomavesi ei ollut itsestäänselvyys Helsingissä runsaat sata vuotta sitten. Seura kertoi vuonna 1937 menneistä ajoista näin: "Punainen vaunu, joka kytkettiin Riihimäellä aamujunaan. Eräät vanhat ja keski-ikäisetkin pääkaupunkilaiset muistavat vielä hyvin ajan, jolloin Riihimäeltä saapui punaiseksi maalattu erikoisvaunu aamujunan mukana ja vaunussa oli pari—kolmetuhatta litraa erinomaisen raikasta lähdevettä. Riihimäen vesi — oikeammin Riihimäen lähdevesi — oli sitä paitsi todettu hyvin terveelliseksi. Lähde sijaitsi ja sijaitsee edelleenkin Riihimäen veturitallin alueella, joten sitä voitiin vaivatta pumpata edellämainittuun punaiseen, tarkoitusta varten rakennettuun vaunuun. Kun aamujuna saapui Riihimäeltä Helsinkiin, vietiin lähdevesivaunu suoraan Merisatamaan, jossa vesi pumpattiin odottaviin ajoneuvoihin — tynnyreihin — ja jaettiin asiakkaille. Monet vanhat helsinkiläiset ajurit ovat nuoruudessaan kuljettaneet tynnyrirattaita pitkin Heisingin katuja ja mitanneet ämpäreillään asiakkaille Riihimäen kuuluisaa lähdevettä. Mutta sittemmin — noin viisitoista vuotta takaperin — kuoli tämä erikoislaatuinen liiketoiminta. Vantaan vesi virtasi vuosi vuodelta yhä useampien ja nerokkaampien suodattimien läpi, se raikastui ja parani ja muuttui yhä värittömämmäksi — ja vähitellen unohtivat ihmiset Riihimäen veturitallin läheisyydessä pursuavan luonnonlähteen ja sen antimet." Vieläköhän tuo lähde on Riihimäen ratapihalla olemassa? Kuvan vaunu ei näytä punaiselta. Ehkä Seuran juttu kertoo siitä toisesta vesivaunusta, vaunuja kun oli jossakin vaiheessa (ainakin) kaksi. (Käyttäjä muokannut 27.05.24 20:27) |
|
| 27.05.2024 21:22 | Erkki Nuutio: | Taitaa kuvauspaikka olla Helsingissä Kaivokadun yli menevän pistoraiteen päässä: http://www.vaunut.org/kuva/38085?kv2=1915&paik=Helsinki&tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta . Vuoden 1912 vaiheilla pistoraide ilmeisesti oli jo hävitetty uuden asemarakennuksen valmistelutyöhön liittyen. Uutta paikkaa vesivaunulle ei kai haettu. Vaunun takana näkyvä rakennelma lienee katettu yleinen kaivo. Sen vesi sattoi olla aitoa ravinnerikasta Kluuvin suovettä. |
|
| 27.05.2024 22:45 | Jorma Rauhala: | Kaivokadun yli kulkenut valtion pistoraide vei SVR:n Helsingin konepajan varastolle, joka sijaitsi Kaivokatu 10:ssä, siis nykyinen Kaivotalo. Tuo kuvan miljöö korkeine kerrostaloineen ei nyt ihan heti anna osumia vuonna 1910 sen korttelin sisäpihalle eli taidetaan olla muualla? Ollaan kuitenkin lähempänä konepajaa ja tietysti Kaivokadun pohjoispuolella? Konepajan ja varikon rakennuksia? Kaivokadun ylittänyt raide esti aikanaan myös raitiotien vetämisen sitä myöten Rautatientorilta Heikinkadulle, ja raitiolinja kulki Hakasalmenkatua Aleksanterinkadun kautta, kunnes vasta 1930-luvulla linjaus vedettiin Kaivokatua pitkin. |
|
| 28.05.2024 05:02 | Kurt Ristniemi: | Kuva on rajaamattomana keskustelupuolella: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,14665.msg113118/topicseen.html#msg113118 Siinä rakennukset näkyvät paremmin. Samaten se, että raide on ylemmällä tasolla kuin oikealla oleva rakennus: ratatason reunalta on ainakin kerroksen verran pudotusta alapihalle. |
|
| 28.05.2024 06:05 | Kurt Ristniemi: | Suomen Rautatiemuseolta löytyy yksi vedenkuljetusvaunuja koskeva piirustus: 'Vedenkuljetusvaunun N:o 9611 sarvirauta' vuodelta 1911. (Käyttäjä muokannut 28.05.24 06:06) |
|
| 28.05.2024 11:11 | Erkki Nuutio: | Voipi olla että mahdollisempaa paikkaa kuin Kaivokatu 8&10 ei löydy maan päältä eikä taivaista. Taustarakennuksen päädyn tekstissä on HOTEL. Jos se on Kleinehin, se olisi Seurahuone muutettuaan 1900-luvun alussa Kaivokadulle. Vakuutusyhtiön talon valmistuttua vuonna 1914 Seurahuone muutti tämän taloon Kaivokatu 12. Kaivokadun täytynee olla taustarakennuksen julkisivun edessä ja suunnassa. Katselusuunta lienee kohti kaasulaitoksen tonttia, mutta pieni rakennus lienee Kaivokadun eteläpuolella. Jos joku saa käsiinsä kaasulaitoksen historiikin, löytyy sieltä ehkä lisäkuvia ja -piirroksia |
|
| 28.05.2024 12:04 | Kurt Ristniemi: | Lisäsin kuvatekstiin tuon G-vaunun tiedot. Kaivokadun rakennuksista saanee paremman käsityksen kuvan http://vaunut.org/kuva/129106 kartasta. Kartta tosin on 1870-luvulta. |
|
| 29.05.2024 07:14 | Kurt Ristniemi: | Vaihdoin kuvan rajaamattomaan, jotta kuvauspaikkaa voisi paremmin selvittää. Ajattelin alun perin, että paikka olisi Riihimäen lähdeveden lähde, joka oli Riihimäen veturitallilla. Mutta Riihimäen tallilla ei noin korkeaa rakennusta tainnut olla. - Etualalla taitaa olla katu tai tie, joka on viertotie (jyrätty kivi- tai sepelipinnoite). - Tien reunassa on yksi korkea katuvalo ja kaksi n. 3-4 -metristä lyhtyä. - Tie ja rata ovat penkereellä: Oikean reunan talo on radan pintaa matalammalla. - Raiteita saattaa olla kaksi, toinen kaivon takana. - Korkean rakennuksen katolla on telefoonijohtojen teline. - Korkean rakennuksen pääty on metka: ei suora, vaan ulostyöntyvä kulma, jossa kulma ei ole katonharjan kohdalla. (Käyttäjä muokannut 29.05.24 08:12) |
|
| 29.05.2024 09:19 | Hannu Peltola: | Vahvasti veikkaisin Helsinkiä kuvauspaikaksi, tämän kartan perusteella saattaisi löytyä oikea paikka: http://vaunut.org/kuva/132072?kv=1860&kv2=1915&paik=Helsinki | |
| 29.05.2024 10:36 | Erkki Nuutio: | Kuten on kommentoitu on kuvauspaikka Helsingin asemanseutu (100% varmuudella). Noin vuoden 1924 kuva näyttää silloisen aseman edustan: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889573?page=31 Kuvan tulkintaa varten totean, että Kaivokatuun rajautuva kortteli rajautuu länsipäässään vakuutusyhtiön (ja Seurahuoneen) rakennukseen Heikinkadun eli Mannerheimintien kulmassa (Kaivokatu 12). Itäpäässään se rajautuu vanhan aseman jatkeella olevaan Keskuskadun eli Hakasalmenkadun kulmataloon (Kaivokatu 6). Toisella puolella Keskuskatua on Ateneum ja vanha Palokunnantalo. Kuvauspaikka on käsitykseni mukaan tontin Kaivokatu 10:n piha eli itäreuna. Saman tontin länsireunalla on kivirakennus, joka näkemykseni mukaan näkyy vaunukuvan taustana. Suomen Kuvalehden 11/1925 viitatussa valokuvassa esiintyvä mainostekstillinen rakennus on käsittääksen rakennettu tontille menneen pistoraiteen kohdalle ja aikaisintaan vuonna 1912, jolloin pistoraide oli jo purettu. Vaunukuvan taustana näkyy vähän sisäänvedetty rakennus, joka vaunukuvassa on hotellina . Se reunustuu tämän uudemman rakennukseen vierelle länsipuolella. Näkemykseni mukaan tämän rakennuksen kerrosluku ja muoto vastaa vaunukuvan taustarakennusta. Vaunukuvan kuvauspaikka on siis Kaivokatu 10:n piha. Paikka on järkevin mahdollinen, koska vesivaunu siirretään joutuisasti paikalleen Riihimäen suunnasta tulleen aamujunan perästä. Vettä oletettavasti käytetään paljolti rautatien tarkoituksiin - myös esimerkiksi vaunujen vesikarahveihin. Ei kaivata korvausvaatimuksia lavantautiin tai muihin pöpöihin sairastuneilta matkustajilta (jotka ovat pahimmillaan kenraalikuvernööri seurueensa kanssa). (Käyttäjä muokannut 29.05.24 10:43) |
|
| 29.05.2024 10:45 | Hannu Peltola: | Muistelen erästä hotelli Helka -keskustelua, jossa oli päivänselvää, ettei paikka ollut se, mitä Erkki kivenkovaan väitti... | |
| 29.05.2024 11:03 | Kurt Ristniemi: | Jos kuva olisi Kaivokatu 10:n pihalta ja kuvasuunta pohjoiseen, taustalla pitäisi näkyä Kaivokadun pohjosreunan rakennukset: https://www.finna.fi/Record/hkm.9F6EB360-BC91-4EDE-8BD3-F9E983AD59E5?sid=4722278730 eikä maantaso voisi olla korkeammalla kuin oikean reunan rakennuksen taso. | |
| 29.05.2024 11:19 | Reijo Salminen: | Voisiko sellaisesta olla apua että tuon talon katolla on aikamoinen häkkyrä puhelinjohdoille, ja siis olettaisin että talossa on puhelinkeskus. Näitä ei kaiketi ihan joka nurkalla ollut? HPY:n historiikki tms jos jollain on niin saattaisi auttaa haarukoinnissa. | |
| 29.05.2024 12:03 | Kurt Ristniemi: | Talon katolla oleva puhelinjohtojen tällinki ei välttämättä merkitse puhelin(ala)keskusta. Alkuaikoina (en tiedä mihin asti) jokaisella puhelimenomistajalla oli oma fyysinen johtonsa puhelin(ala)keskuksesta. Niinpä talojen katoilla oli noita puhelinjohtotällinkejä kannattelemassa seudun tilaajajohtoja. | |
| 29.05.2024 13:36 | Erkki Nuutio: | Kaupunginmuseon viitattu kuva ei esitä Kaivokatu 7 ja 9:ää, vaan Kaivokatu 3, 5, 7 ja 9:ää, jotka kaikki ovat Kaasulaitoksen korttelissa. Nykyinen Sokos-hotelli Kaivokatu 3 on jokseenkin vanhan Kaivokatu 3:n ja 5:n kohdilla. Koko laajan alueen korkeudet ovat nykyhetkenkin pohjalta tiedossa. Alue on vahaa suota/lahdenpohjukkaa, jota on korotettu tasoitustarkoituksessa vain vähän. Lännessä on nousu vasta likimain Kaivokatu 9 ja 12 vaiheilta. Nousu lienee ollut vähän jyrkempi ennen tasausta Mannerheimintietä varten. Muuten korkeudet koko alueella ovat samat kuin 1800-luvun loppupuolella. Näkemykseni mukaan katselusuunta on pohjoisesta vain hieman luoteeseen. Kaivokatu 7 ja 9 matalahkot talot ovat vaunukuvan (hotelli)talon takana eivätkä siksi näy kuvassa. Vaunukuvassa ei näy huomattavia korkeuseroja. Pidän Kaivokatu 10:n pihaa selvänä asiana kommentoitujen asioiden perusteella ja myös siksi, että Helsingissä ei kertakaikkiaan ole ajateltavissa olevien raideyhteyksien puitteissa ollut AINOATAKAAN toista paikkaa, jonka edes likimain voisi arvioida kuvauspaikaksi. |
|
| 29.05.2024 13:42 | Reijo Salminen: | Voisiko talon katto pilkistää tuolla takana, ainakin yhteneväisyyksiä minusta on. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.E0ED6FEC-AFD0-4051-B903-CD4827BBF06D |
|
| 29.05.2024 13:54 | Petri Kiviniemi: | Rakennuksen pääty vasemmalla on samannäköinen kuin Finnasta löytyvässä kuvassa oleva: Helsingin uuden rautatieaseman paalutustyöt ja vanha asema. |
|
| 29.05.2024 14:33 | Kurt Ristniemi: | Erkki, linkkaamassani kaupunginmuseon kuvassa ovat Kaivokatu 9, 7 ja taustalla 5 (rautatieasema). (Ks. myös https://www.finna.fi/Record/hkm.C5F91A83-2A1D-4997-82E1-6AD11B1976E0?sid=4722383664 ) 9 ja 7 eivät ole kaasulaitoksen korttelissa, välissä on Gasverksgatan. Sokos olisi osoitteessa Kaivokatu 11. Ks. https://helsinkiennen.fi/ v. 1900. Reijon ja Petrin kuvissa en näe yhtäläisyyttä. - Reijon linkkaamassa kuvassa on vanha rautatieasema ja sen takana laiturihalli. Kummankaan pääty ei vastaa kuvassa näkyvää rakennusta. - Petrin kuvassa Kaivokatu 10 tai 12 kohdalla olevan korkean kerrostalon pääty on suora. https://www.finna.fi/Record/srm.166918740995500?sid=4722380235 |
|
| 29.05.2024 14:35 | Erkki Nuutio: | Hannulle Helka-keskustelusta: Minä olin se joka ensimmäisenä ja vastoin jyrkkiä vastalauseita totesin että kyseinen kuva oli Helsingistä (eikä esimerkiksi Viipurista). Niinikään ensimmäisenä vastoin jyrkkiä vastalauseita totesin, että kuvauspaikka oli Länsisataman juurella, ja että kuva oli likimain nykyisen Hotelli Helkan suuntaan (mikä siis piti paikkansa). Tunnistin myös kuvassa näkyvän Valion vanhan pääkonttorin/meijerin. . Virhe jonka tein oli VAIN siinä, että kuvan vasemman reunan melko läheinen rakennus oli Ruoholahdenkadulla, eikä se siis ollut olettamani huomattavasti kaukaisempi Helka. Tämä tuli korjatuksi toisen kommentoijan toimesta. Olen yhä jokseenkin varma siitä, että kyseisessä 20-luvun loppupuolen kuvassa näkyivät taustalla myös hotelli Helkan yläkerrokset, kuten näkyivät tätä vähän lähempänä olleet Kampin alueen vanhat kerrostalot. Katso Hannu uudelleen kyseiseen kuvaan liittynyt ketju: Totea rehellisesti kuka oleelliset ja paikkansapitävät tiedot mainittuun ketjuun toi ja että mainitun virheeni korjasi toinen kommentoija. Virheeni ymmärrettyäni selkeästi hyväksyin korjauksen. Hannu, en katso esittämääsi arvostelua oikeaksi enkä edes oikeahenkiseksi. Kukaan kommentoija ei välty yksittäisiltä virheiltä kommentoidessaan usein nopeassa tahdissa. En tietysti minäkään. |
|
| 29.05.2024 14:49 | Erkki Nuutio: | Kurt kiitoksia korjauksesta koskien Kaivokadun pohjoispuolen taloja ja niiden numeroita. Viittasit juuri sopivaan karttaan. Asia ei kuitenkaan muutu, eli matalahkot Kaivokadun pohjoispuolen rakennuksr jäävät vaunukuvan (hotelli)rakennuksen taakse. |
|
| 29.05.2024 15:07 | Kurt Ristniemi: | Vaunukuvassa näkyy korkean talon edessä matalampi tiilinen rakennus, jonka katon reunassa on pari savupiippua. Samanlainen tiiliseinä savupiippuineen löytyy Kaivokatu 10:n valokuvassa https://www.finna.fi/Record/hkm.1A15321E-CD4D-4CC8-B23F-D0EA1F9FCFBC?sid=4722410739 Jos oletamme, että kuvan etualan autot ovat pari kerrosta katutasoa alempana, niin sen tiilirakennuksen katto savupiippuineen on taas pari kerrosta katutasoa ylempänä. Jos kuvan raide olisi seinän vierellä, sen takana olisi kaksi kerrosta, ei yksi, niinkuin kuvassa. Kahlasin Finnassa Kaivokatu 12:n piirustukset eri vuosilta. Mikään niistä ei kuvaa taustan korkeaa taloa. |
|
| 29.05.2024 15:10 | Reijo Salminen: | Kurt, klikkaa 2 kertaa vasemmalla näppäimellä ja katso laiturihallin takaista rakennusta. | |
| 29.05.2024 15:28 | Petri Kiviniemi: | Kurt, ehkä vertaamme eri rakennusten päätyä. | |
| 29.05.2024 15:32 | Kurt Ristniemi: | Reijo, laiturihalli on linkkaamassasi kuvassa vasemmalla, aseman takana. Sen takana ei näy mitään. Jos taas tarkoitat linkkaamassasi kuvassa oikealla, aseman jatkeena näkyvää rakennusta, se ei näkyisi tähän vaunukuvaan. Tämän kuvan oikean reunan rakennukset ovat raiteen länsipuolella. Asema rakennuksineen on itäpuolella. |
|
| 29.05.2024 15:33 | Petri Sallinen: | Vesivaunut liikkuivat Helsingissä muuallakin kuin rautatieaseman seudulla... http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,14665.msg113134.html#msg113134 |
|
| 29.05.2024 15:42 | Kurt Ristniemi: | Petri S: Juuri niin. Ja Seuran kirjoituksen mukaan vaunu vietiin Merisatamaan, eli linkkaamaasi paikkaan. Myös I. K. Inha on ottanut kuvan, jossa yksi vesivaunu on Merisatamassa. Kuva on kirjassa HELSINKI valon kaupunki. Petri K. Ehkä hyvinkin vertaamme eri päätyjä. Minä katson Kaivokatu 12:n kohdalla olevaa. Mutta en muuallakaan näe 'nokkavaa' päätyä. (Käyttäjä muokannut 29.05.24 15:44) |
|
| 29.05.2024 16:07 | Petri Kiviniemi: | Minä pohdin, että tämän kuvan vasemmassa reunassa oleva rakennus olisi Kaivokatu 7 ja Kaasutehtaankatu 2 paikkeilla. Kortteli 99. Edellä mainitsemani Finnan kuvassa oleva rakennuksen pääty ei ole mielestäni suora niin kuin ei ole tämänkään kuvan. Valkoinen kohta päädyssä myös sopii ja ikkunat. | |
| 29.05.2024 16:31 | Kurt Ristniemi: | Petri K: OK, keskimmäisen paalujuntan kohdalla on todella tuon vasemman reunan kerrostalon kaltainen talo valkosine mainospohjineen. Mielestäni ollaan aika kaukana Kaivokadusta, kaasulaitoksen tontilla. Pitää tutkailla lisää. Hyvä havainto! Kiitoksia. |
|
| 29.05.2024 17:00 | Reijo Salminen: | Sinnehän tuo linkkaamani vanhan aseman kuvakin viittaisi, tuskinpa laiturihallin katolla on savupiippuja ja puhelinlankaportaali kuten etsimässämme rakennuksessa? | |
| 29.05.2024 17:48 | Petri Kiviniemi: | Näin on Reijo. | |
| 29.05.2024 18:32 | Kurt Ristniemi: | Sijaintipulma ratkaistu: Kuva on otettu Helsingin ratapihalla, taustalla vasemmalla kaasulaitoksen rakennuksia. Oikealla SVR:n rakennuksia, mahdollisesti pyykki- ja leivintupa. Parhaat kiitokset asiaa selvitelleille. (Käyttäjä muokannut 29.05.24 18:36) |
|
| 29.05.2024 18:34 | Erkki Nuutio: | Eri näkökohdat ja näkemykset ovat nyt tullet esille. Helsinki on selvä paikkakuntana . Muuten Kurt saa yrittää päätyä johtopäätökseen tarkasta kuvauspaikasta. Kommenttiketjun tullessa pitkäksi ja viittausten kohdistuessa useisiin kuviin, olisi erinomaisen tärkeää viitata niin ettei ole epäselvää mihin kuvaan kulloinkin viitataan. Mitä tulee vesivaunujen sijoittumiseen eri paikkoihin Helsingissä, on tämä luonnollista jo siksi että aseman luona sellaista ei ehkä ollut vuoden 1911 jälkeen. Ehkä vesilaitos jo hoiti työnsä riittävän hyvin. Vesivaunujen vienti Merisatamaan tai Helsingin muihin satamiin olisi luonnollista juomaveden tarjoamiseksi merilaivojen juomavesisäiliöihin.. (Käyttäjä muokannut 29.05.24 18:35) |
|
| 29.05.2024 18:38 | Reijo Salminen: | Voisiko tuo oikealla oleva matala rakennus sitten olla tuolla aikaisemmin linkatussa kartassa näkyvä "tvätt & bagarstuga" eli pesula ja leipomo? EDIT: Kurt näköjään päivitti samanaikaisesti asian omaan viestiinsä. (Käyttäjä muokannut 29.05.24 18:43) |
|
| 29.05.2024 18:45 | Kurt Ristniemi: | Kysyin Riihimäen Vedeltä, mitä Riihimäen lähteestä tiedetään, ja sain seuraava vastauksen: "Riihimäen Veden historia -kirjassa ainoa viittaus kyseiseen lähteeseen on seuraava teksti, joka on lainaus teoksesta Hoffrén J. & Penttilä K. 1979 Riihimäen historia I vuoteen 1960. Hämeenlinna.: "Lähellä kolmikulmaista puistoa oli lähde, jonka päälle kyhättiin pienoinen rakennus istuinpenkkeineen, ja kun ´Riihimäen lähdevesi´ oli hyvässä maineessa, nähtiin sekä paikkakuntalaisten että matkustajien viivähtävän lähteellä ja virvoittavan itseään sen kirkkaalla vedellä"". Riihimäen Veden historia -kirjan 'Johdanto: Vesirikas Riihimäki' - luku taas kertoo: Vuosisadan vaihteessa Riihimäen laadukas vesi tunnettiin kautta maan. Riihimäellä oli runsaasti lähteitä, joiden vesi oli hyvää. Lähteiden vettä käyttivät paitsi tavalliset ihmiset niin myös yksityinen yritys, Tikkurilan Lähdevesiyhtiö. Yhtiö myi vettä vuosina 1876-1907 jopa 200 000-400 000 litraa vuodessa, etupäässä Helsinkiin, jossa vesitilanne oli kurja. Ja jo aiemmin siteerattu Seurahan kertoi v. 1937: Kun aamujuna saapui Riihimäeltä Helsinkiin, vietiin lähdevesivaunu suoraan Merisatamaan, jossa vesi pumpattiin odottaviin ajoneuvoihin — tynnyreihin — ja jaettiin asiakkaille. Monet vanhat helsinkiläiset ajurit ovat nuoruudessaan kuljettaneet tynnyrirattaita pitkin Heisingin katuja ja mitanneet ämpäreillään asiakkaille Riihimäen kuuluisaa lähdevettä. Mutta sittemmin — noin viisitoista vuotta takaperin — kuoli tämä erikoislaatuinen liiketoiminta. Vantaan vesi virtasi vuosi vuodelta yhä useampien ja nerokkaampien suodattimien läpi, se raikastui ja parani ja muuttui yhä värittömämmäksi — ja vähitellen unohtivat ihmiset Riihimäen veturitallin läheisyydessä pursuavan luonnonlähteen ja sen antimet." (Käyttäjä muokannut 29.05.24 18:50) |
|
| 29.05.2024 18:53 | Erkki Nuutio: | Todetaan vielä, että SVR 1862-1912 II esittää sivulla 506 Helsingin konepajan asemapiirroksen vuodelta 1911. Siihen ei sisälly yhtäkään raideyhteyttä Kaasulaitoksen tontille. Konepajan tarveainevarastot (4pl tunnusmerkinnällä 15) vieläpä estävät raideyhteyden Kaasulaitokselle. (Käyttäjä muokannut 29.05.24 18:55) |
|
| 29.05.2024 19:01 | Kurt Ristniemi: | Erkki: Vaunuthan eivät ole kaasulaitokselle johtavalla raiteella, vaan juuri sillä raiteella, joka vasemmalla johtaa Kaivokadun yli ja oikealla konepajalle. Ellei sitten sillä nysällä, joka em. raiteelta johtaa Gallerian taakse. Se selittäisi tuon kaivon näköisen vaunujen takana: http://vaunut.org/kuva/129106 Kaasulaitoksellekin johti kyllä raide vuoden 1873 kartan mukaan: http://vaunut.org/kuva/132072 Kartoista ei tosin koskaan tiedä, esittävätkö ne suunnitelmaa vai toteutusta. (Käyttäjä muokannut 29.05.24 19:05) |
|
| 29.05.2024 19:17 | Petri Kiviniemi: | Veikkaisin kuvan vasemman reunan rakennuksen olevan Kaivokatu 7 tontin perällä vasten Kaasutehtaankatu 2 tonttia. Kaasutehtaankatu ja kaasutehdas rajautuu pois aiemmin mainitusta kuvasta: https://www.finna.fi/Record/srm.166918740995500?sid=4722380235 Helsingin karttapalvelun vanhoja karttoja kannattaa tutkia. |
|
| 29.05.2024 21:02 | Erkki Nuutio: | Vielä täydennän, että vuoden 1911-1912 vaiheilla purettiin kaikki edellä tarkastellut raiteet. Konepaja-alueen vuoden 1911 asemapiirroksessa on näiden raiteiden tienoilla uusi veturitalli. Jos vesivaunua on tällöinkin pidetty asema-alueella, on eräs mahdollinen paikka ollut uuden hallintorakennuksen päädyn nysäraide. (Käyttäjä muokannut 29.05.24 21:03) |
|
| 30.05.2024 09:24 | Kurt Ristniemi: | Vielä voisi pohtia sitä, mikä tuo kaivoksi kutsumani pömpeli tuossa vesivaunun vierellä oikeasti on. Se saatta olla merkitty Kaivokadun yli johtavan raiteen ja Gallerian (laiturikatos) nurkalle johtavan raiteen väliin kartassa http://vaunut.org/kuva/129106 |
|
| 30.05.2024 10:52 | Reijo Salminen: | Voisiko olla kilpaileva yritys eli kaivo, ehkäpä katukin on saanut siitä nimensä? Kaasulaitos kun on noin lähellä niin lienee aikaa sitten menneet pohjavedet pilalle ja lienee jätetty sillensä? Puhtaita arvailuja kaikki. EDIT: Asemakaavakartta 1838 https://kartta.hel.fi/?link=by5QgV kertoo että Hagasundsgatanin ja Brunnsgatanin risteyksessä on Glo Brunn, eli lienee suomeksi Kluuvin kaivo. Voisikohan olla historiallisista syistä jätetty paikalleen tähän kuvassa näkyväksi. Oikealta valitsee ruksit joilla saa muut asemakaavakartat pois ja sitten zoomaa niin tulee näkyviin. (Käyttäjä muokannut 30.05.24 11:05) |
|
| 30.05.2024 11:04 | Kurt Ristniemi: | Kaivokatu sai nimensä kadulla rautatieaseman nurkalla olleesta Kuuvin kaivosta. Kaivo oli Kaivokadun ja Kluuvikadun risteyksessä, ei rautatieaseman ratapihalla, niinkuin tämän kuvan 'kaivo'. https://www.finna.fi/Record/hkm.855EFCB6-24E9-4B0B-AAD3-F700C3B1F473 Helsingin kaivojen vesi pilaantui eläinten ja ihmisten jätöksistä. (Käyttäjä muokannut 30.05.24 11:08) |
|
| 30.05.2024 11:37 | Reijo Salminen: | Ok, no ei se sitten ole sekään. Hagasundsgatan on nykyinen Keskuskatu. Mielenkiintoisia tällaiset pähkäilyt, tulee tavallaan vanha Helsinki tutummaksi samalla. | |
| 30.05.2024 11:43 | Kurt Ristniemi: | Seison korjattuna: Ei Kluuvikadun, vaan Keskuskadun. "Kaivokatu on saanut nimensä Kluuvin kaivosta, joka sijaitsi nykyisen Keskuskadun ja Kaivokadun välisessä risteyksessä pienellä aukiolla. Kaivo poistettiin 1800-luvun lopulla, kun vesijohtoverkosto laajeni, mutta sen määrittämät katulinjaukset ovat edelleen nähtävissä." https://historia.hel.fi/fi/alueet/etelainen/kluuvi-hetteikosta-liikekeskustaksi |
|
| 30.05.2024 11:48 | Kari Haapakangas: | Tästä herääkin kysymys. Mistä SVR alkuaan otti höyryvetureiden tarvitseman veden Helsingin asemalla? Aivan mikä tahansa kuravesihän ei vetureille sentään kelpaa, mutta tuskinpa nyt sentään tuota Kluuvin kaivoa käyttivät? | |
| 30.05.2024 11:54 | Rainer Silfverberg: | Töölönlahdesta? | |
| 30.05.2024 12:23 | Reijo Salminen: | Onkohan Töölönlahti murtovettä, eli siis osittain suolaista. Myöskin sokeritehtaan liemet eivät sovinne vetureiden kattiloihin. Kiperä kysymys, onkohan Helsingistä saanut vettä mitenkään? Mites Pasila (Fredriksberg), olisiko veden saanti ollut siellä? | |
| 30.05.2024 14:38 | Petri Sallinen: | Pääkaupunkiseudun vesihuollosta on laadittu ansiokas historiikki, joka löytyy tämän linkin takaa. https://historia.hel.fi/fi/ilmiot/arjen-muuttuvat-kasvot/vesijohto-helsinkiin |
|
| 03.06.2024 15:39 | Kurt Ristniemi: | Minkähänlainen diili SVR:llä oli vedenmyyjän kanssa, kun tynnyrissä on vedenmyyjän telefooninumero? Ilmeisesti SVR kuitenkin omisti vedenkuljetusvaunut tynnyrisäilöineen, koska vaunuista 1920-luvulla tehtiin virkatarvevaunuja. Tai voihan olla, että SVR silloin lunasti vaunut vedenmyyjältä? Vaunujen käytöstä on varmaan tehty sopimus. Sellaista en vain toistaiseksi ole löytänyt. |
|
| 05.06.2024 16:40 | Kurt Ristniemi: | Löytyipä tuohon ihmettelyyni vastaus: Rautatiehallitus sitoutui luovuttamaan vaunut vedenmyyjälle veden kuljettamista varten. Tuskinpa kuitenkaan ihan omistukseen, vaan käyttöön. |
|
| 16.06.2024 18:37 | Jouni Halinen: | Tässä pätkässä näkyy kohdassa 19.05 lähdeveden jakeluyksikkö "RIIHIMÄEN LÄHDEVETTÄ TELEF. 1538" Ylin pätkä oikealla https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/06/11/katso-taa-on-helsinki-sun-ikioma-stadisi (Käyttäjä muokannut 16.06.24 18:39) |
|
| 17.06.2024 16:53 | Kurt Ristniemi: | Tuo Jounin linkkaama kuva helposti ja vaivatta Finnasta: https://www.finna.fi/Record/hkm.B8F8F4B0-CFC1-4839-9C5E-116C7F215CD8 "Maurinkatu 4, ns. Ramsayn talo. Riihimäen lähdeveden myyjä hevosrekineen talon edustalla." |