29.05.2024 / Dej, Romania, Romania
29.05.2024 Tällainen erikoisuus löytyy myös Dej:n varikolta. Ilmeisen saksalaisperäinen normaaliraiteinen vetopeli. Laakeripesien öljykupeissa teksti K.P.E.V. Ei virroitinta, eikä myöskään polttomoottorin tarvitsemaan jäähdytinlaitteistoa/säleikköä. Mikä tämä on?
Kommentit
| 31.05.2024 22:37 | Hannu Peltola: | Kuva taisi tulla duplikaattina? Mielenkiintoinen härveli! Tämä voisi olla akkukäyttöinen sähköveturi. | |
| 31.05.2024 23:16 | Juha Toivonen: | Minulla tämä kuva näkyy vain yhtenä kappaleena, viimeiseksi kuvasarjaan lisättynä. Mistä moinen? | |
| 31.05.2024 23:53 | Uwe Geuder: | KPEV Königlich Preußische Eisenbahn-Verwaltung, kuninkaallinen preussilainen rautatiehallitus on siinä mielenkiintoinen olemus, että semmoinen virasto ei ole koskaan ollut olemassa. Oli vain Julkisten töiden ministeriö ja suoraan sen alla noin 20 alueellista rautatiejohtoa (Eisenbahndirektionen, esim. Cöln Reinin vasemalla puolella, Cöln Reinin oikealla puolella (myöhemmin yhdistetty), Altona, Breslau, jne.) Lyhennettä KPEV käytettiin silti ilmaisemaan, että kalusto kuuluu yhdelle niistä aluejohdoille ja sillä tavalla Preussenin valtiolle. (Käyttäjä muokannut 31.05.24 23:54) |
|
| 01.06.2024 18:28 | Esa J. Rintamäki: | Herra Uwe, otaksun sinun oleva selvillä rautatiepiirien nimityksistä ja niiden historiasta: Kaiserliche Eisenbahn-Direktion eli KED, Reichsbahndirektion eli Rbd ja Bundesbahndirektion eli BD. Esimerkkinä vaikkapa nyt veturi 2810 Elberfeld, sarjaa P10, myöhemmin (1920 alkaen) Reichsbahnin sarjaa Baureihe 39. Edelleen: P8-vetureista: Schwartzkopff rakensi valmistenumeroilla 4949 - 4952 veturit KED Altona 2408 - 2410 ja KED Cassel 2459. Tässä Altona (Hampurissa) ja Cassel olivat juuri rautatiepiirejä. Veturista 2410 Altona tuli Reichsbahnin uudelleen numeroinnissa 38 1394. (Käyttäjä muokannut 01.06.24 20:26) |
|
| 01.06.2024 21:08 | Uwe Geuder: | En olisi yllättänyt, jos joissakin kirjoissa olisi Bahndirektion käännetty rautatiepiiriksi. Se ei mielestäni kuitenkaan ole oikein hyvä käännös. Piiri on saksaksi Kreis, joka on hyvin pieni hallintoalue ehkä 10 - 25 km:n säteillä, eikä sillä ole isoja valtaoikeuksia. Direktion viittaa johtamiseen, siksi minusta aluejohto kuulostaisi sopivammalta. Eikö Suomessa ratapiirit olivat vastuussa vain radoista? Oliko kalustolle ja liikenteelle myös alueellisia organisaatiota? Bahndirektion on vastuussa radoista, kalustosta, liikenteestä, henkilökunnasta, melkein kaikesta. Oli toki keskusvirastojakin, mutta suhteellisen pieniä johonkin erikoistehtävään, esim. uuden kaluston kehitys. > Kaiserliche Eisenbahn-Direktion eli KED, Semmoista en tunne. Saksan keisari oli olemassa 1871 - 1918. Siihen aikaan ei kuitenkaan ollut yhteistä rautatieyhtiötä, vaan erilaisia osavaltiollisia yhtiöitä (Länderbahnen). Reichsbahn perustettiin vasta 1920 kun keisari oli jo mennyttä. Kyseinen KPEV koskee aikaa 1880 – 1918 Preussenin osavaltiossa. Preussenissa puhuttiin alussa todellakin KED:sta, mutta K tarkoittaa königlich (kuninkaallinen), koska Preussen oli kuningaskunta. Myöhemmin K jäi pois ja puhuttiin enää Eisenbahndirektionista (ED). Luulisin, että se voinut tapahtua siinä yhteydessä, kun Preussenin ja Hessenin rautatiet yhdistettiin. Hessen ei ollut kuningaskunta vaan suurherttuakunta. Ei voinut puhua kuninkaallisesta virastosta ilman että kaikialla olisi ollut kuningas. |
|
| 01.06.2024 22:08 | Esa J. Rintamäki: | Erinomaista, herra Uwe. | |
| 02.06.2024 02:50 | Teppo Niemi: | Tuohon Uwen kysymykseen voisi vastata, että liikennepuoli oli jaettu liikennejaksoihin, joiden nimi myöhemmin muuttui liikennepiiriksi. Kalusto, ennen kaikkea veturien osalta oli jaettu vastaavasti konejaksoihin, myöhemmin konepiireihin. |
|
| 02.06.2024 22:24 | Heikki Jalonen: | Tämä on tosiaan akkukäyttöinen. Ja saksalainen. Valmistaja A.E.G. Luultavasti valmistuspaikka on Berliini-Henningsdorf. Tehoa 110kW, lyijyakusto, kapasiteetti ei tiedossa. Tämä yksilö on yksi kolmesta Constantan satamaan vuonna 1908 hankitusta järjestelyveturista. Varsin ennakkoluuloton ratkaisu aikanaan ja varmaan hyvä valinta kun kaikenalaisissa palovaarallisissa makasiineissa ja kujasissa töitä tehtiin. Ehkäpä höyrypullon vaatimia latauspaineita (20...25 bar) ei ollut sataman alueella olleissa laitoksissa valmiina saatavissa. |