15.07.2010 / Luulaja, Ruotsi
15.07.2010 Yöjuna Tukholmasta saapumassa Luulajaan vajaan 14 tunnin matkan jälkeen. Tasoristeyksen puomit ovat "kaksinkertaiset", ehkä näistä ei yhtä helpolla yritä ajaa läpi...?
Kommentit
| 05.06.2011 12:30 | : | Kyllä noi puomet pettää jos auto ajaa täysiä siitä läpi. | |
| 05.06.2011 13:05 | Eljas Pölhö: | Ruotsalaiset autoilijat ovat ilmeisesti aina olleet tasoristeyksissä ja matkustajat laituripoluilla varovaisempia kuin suomalaiset. Edelleenkin esim. Norrköping-Malmö välillä on kymmenittäin tasoristeyksiä, vaikka junien määrä on paljon suurempi kuin vaikka Riihimäki-Tampere -välillä ja missään Suomessa ei ole niin vilkasta liikennettä 2 raiteisella radalla kuin Lundin ja Malmön välillä. Silti siellä on tasoristeyksiä. Historiallisen väitteen tueksi otan sattumanvaraisen vuoden 1972 (on vuositilasto kummastakin maasta): Ruotsin (SJ:n) rataverkko 12104km. Tasoristeysonnettomuuksia 105kpl, joista auto 85kpl, muu moottoroitu 16kpl, moottoriton 4kpl, jalankulkija 0kpl. Suomessa rataverkko (VR:n) 5887km. Tasoristeysonnettomuuksia 222kpl, joista auto+muu moottori 188kpl, hevonen 2kpl, pyörä+jalankulkija 32kpl. Lisäksi tasoylikäytävien ulkopuolella 81kpl. Suomessa puolet pienemmällä rataverkolla oli tuplasti enemmän onnettomuuksia. | |
| 05.06.2011 13:40 | Kimmo T. Lumirae: | Kuulostaa uskomattomalta, ettei Ruotsissa olisi jäänyt yhtään jalankulkijaa junan alle v. 1972? Löytyykö tuoreempia tilastoja myöhemmiltä vuosikymmeniltä kummastakin maasta, Eljas? Silti uskon eroihin Suomen ja Ruotsin välillä; Suomessa täytyy olla aika paljon asennevammaa liikkeellä, jos vuodessa ajetaan 150 tasoristeyspuomia poikki. | |
| 05.06.2011 13:45 | Jouni Hytönen: | Viime vuoden luku taisi olla 209 kpl. En nyt ole viime vuodelta laskenut, mutta Rompintien tasoristeys Mussalon satamassa edustaa yksin huomattavaa osaa noista puomien rikkoutumisista. Siellä on ilmeisesti kaksi puomilaitosta, joissa on molemmissa neljä raidetta (en ole käynyt paikan päällä). Tasoristeysten kautta kulkee paljon rekkoja ja esim. konttilukkeja, joista ei ilmeisesti kovin hyvin näe, mikä on tilanne alhaalla maan pinnalla. Joku Mussalossa vaihtotöissä mukana ollut ehkä tietää Rompintiestä vähän enemmän? | |
| 05.06.2011 14:32 | Eljas Pölhö: | Kotoa löytyi Ruotsin SJ:n tasoristeysonnettomuustilastot vuosilta 1972-76 (mutta en pysty vertaamaan Suomeen). Jalankulkijoita jäi junan alle 1972=0, 1973=1, 1974=1, 1975=2, 1976=4. Huono kehityssuunta, mutta määrät aika pieniä. Toisaalta pyöräilijöiden määrä väheni: 1972=4, 1973=4, 1974=5, 1975=1, 1976=1. Autojen määrä oli 1972=85, 1973=91, 1974=80, 1975=86, 1976=105 ja muuiden moottoriajoneuvojen 1972=16, 1973=17, 1974=22, 1975=22, 1976=19. Kuolleiden määrä oli 1972=36, 1973=31, 1974=32, 1975=44, 1976=30. Puomia tai veräjää päin ajoja oli 1972=120, 1973=193, 1974=164, 1975=191 ja 1976=200. | |
| 05.06.2011 14:42 | Eljas Pölhö: | Tasoristeysten lukua Ruotsista en löytänyt uudempaa kuin 1967, jolloin niitä oli 28812kpl. Suomessa niitä oli 1971=9279kpl. Eli tasoristeyksiä Ruotsissa oli noin kolminkertainen määrä Suomeen verrattuna. | |
| 05.06.2011 15:10 | Niila Heikkilä: | Ruotsissa puomien lasku tapahtuu huomattavan paljon aikaisemmin ennen junan tuloa kuin Suomessa. Samaten radassa on kulunvalvontaan liitetyt V-signal tasoristeysopastimet jotka pysäyttävät junan mikäli puomilaitoksessa häikkiä. Siksi kolaritilastot eivät ole aivan suoraan verrannollisia naapurimaiden välillä eri tekniikasta johtuen. Puomien poikkiajoa tietystikään mikään ei estä, mutta jo pitkän aikaa alhaallaolleiden puomien läpi junan eteen ajaminen on harvinaisempaa. | |
| 05.06.2011 15:22 | Oskari Kvist: | Puomien läpiajot todennäköisesti lisääntyisivät täällä Suomessa, mikäli Ruotsi-tyylisesti varoitukset alkaisivat aiemmin. Kertonee maiden välisestä liikennekulttuurierosta. Toki Ruotsistakin löytyy näitä puomien läpi ajelevia kaheleita, jotka eivät muutenkaan välitä muista liikenteessä. Osavaikutuksensa voi olla myös siinä, että koko-ja paripuomilaitoksia (ja muitakin varoituslaitteellisia tasoristeyksiä) on siellä suhteellisesti enemmän, jopa sn 200-radoilla, ja muutenkin tasoristeyspolitiikka on ollut tasoristeyksien turvaamisen puolesta, ei niinkään poistamisen, kuten täällä. (Käyttäjä muokannut 05.06.11 15:26) |
|
| 05.06.2011 17:45 | Jorma Toivonen: | Ruotsissa tievaroituslaitokset virittäytyvät toimintaan junan sn:n mukaan, nopeilla junilla kauempana tasoristeyksestä ja hitaimmilla junilla hieman lähempänä. Rc-vetureissa (-3 ja -6, sn160) konehuoneessa on kytkin, jolla saadaan haluttu toiminta aikaan. Raja-arvona on 130km/h, tosin kytkimen käyttö on kuljettajan oman muistin varassa - ei taida tulla minkäänlaista ilmaisua ajopöytään. Varmaan jonkinlaisia kyselyitä kuljettajalle tulee, mikäli kytkin on "hitaammassa-asennossa" ja tasoristeyksessä sattuu onnettomuus junan porhaltaessa paikalle 160km/h:n nopeudella - varoituslaitos ei ole ehtinyt varoittamaan vielä riittävän kauan. | |
| 07.06.2011 00:11 | Jorma Toivonen: | Katse kiinnittyi myös tuohon tukevatekoiseen karja-auraan, kuuleman mukaan tarvittaessa kestää veturin painon siitä nostettaessa. On myös asennettu riittävän alas (n. 15cm kiskon pinnasta), jotta täyttää sille asetetut tehtävät pyyhkien esteet pois raiteilta, jopa suistumistapauksissa veturi liukuu sen varassa kiskon pinnalla ja alustan laitteistojen vauriot pienevät. Dr16 vetureissa karja-aurat ovat yli 30cm:n korkeudella kiskonpinnasta, veturi oikein imee alleen kaiken eteensä sattuvan. Esim. Olhavalla helmikuussa 2000 pakettiauton ja junan kohdatessa toisensa samanaikaisesti tasoristeyksessä. Autosta pudonneet raskaat esineet joutuivat veturin alle ja muutaman voltin jälkeen veturi (2814) makasi kyljellään radan sivussa. Tutkijalautakunta jo silloin ehdotti esteenraivaajan vahvistamista ja uudelleen suunnittelemista, jotta sen alareuna sijaitsisi lähempänä kiskonpintaa. Tieto ei näköjään vieläkään ole kulkeutunut päättävien (suunnittelevien?) elimien tietoisuuteen http://vaunut.org/kuva/68963 (tuosta apuveturista, 2822, taisi jossain vaiheessa tipahtaa keskuspuskin, ruhjoi alustaa ja puhkaisi p.a.säiliön. Olisiko vahvempi ja oikein suunniteltu esteenraivaaja viskannut raskaan esineen radan sivuun ja olisi vältytty ympäristötuhoilta , sekä pitkältä konepajavierailulta?). |